kun lapsi on on ollut sairaalahoidossa kauan (11kk) ja saan vain loppulausunnon (1½ A4).
Onko mahdollista lain mukaan saada päiväraportit itselleni? Kaipailisin paljon tarkempaa tietoa.
Onko mahdollista lain mukaan saada päiväraportit itselleni? Kaipailisin paljon tarkempaa tietoa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Asiakirjat ovat 1) julkisia, 2) asianosaisjulkisia tai 3) salaisia.
Jos virkamies kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on ilmoitettava tiedon pyytäjälle kieltäytymisen syy, annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi, tiedusteltava asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi sekä annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista. Asia on käsiteltävä viivytyksettä.
Asianosaisella on oikeus tiedonsaantiin seuraavasti:
Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee [huoltaja valvoo lapsensa etua], on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.
Paljolti on mahdollista, että asiassa tullaan viittaamaan siihen, että nuo aiemmin laaditut asiakirjat ovat ns. valmisteluasiakirjoja jotka eivät tule julkiseksi. Lisäksi takertuminen siihen, että tietojen luovuttaminen on pyytäjän edun vastaista on myös varteenotettava haitta.
Mikäli asia etenee kuitenkin oikeuden käynnin asteelle, niin todistusaineiston osalta vallitsee sääntö, jonka mukaan vastapuolen on toimitettava vastapuolen haltuun aineisto, jota tämä ei muutoin kykene saamaan (johtuen siitä, että aineisto on vastapuolen hallussa eikä sitä voi ns. väkisin hakea).
Tietysti tilanne riippuu paljolti niistä yksityiskohdista joita asiaanne erityisesti kuuluu joten näiltä osin suosittelisin konsultaatiota luottamanne advokaatin taholta.
Lisäksi henkilörekisterilain mukaan tarkastusoikeus on jokaisella salassapitosäännösten estämättä tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitäjän on samalla ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin säännönmukaiset tietolähteet sekä, mihin rekisterin tietoja käytetään ja säännönmukaisesti luovutetaan.
Tarkastusoikeudelle on asetettu seuraavat rajoitukset: tarkastusoikeutta ei ole, jos:
...tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille. Kuitenkin jos vain osa rekisteröityä koskevista tiedoista on sellaisia, että ne jäävät tarkastusoikeuden ulkopuolelle, rekisteröidyllä on oikeus saada tietää muut hänestä talletetut tiedot.
Laki «potilaan» asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
5§
Potilaan oikeudesta tarkastaa häntä itseään koskevat potilasasiakirjoissa olevat tiedot on voimassa, mitä henkilötietolain (523/1999) 26–28 §:ssä säädetään. Potilaan oikeudesta tietojen saantiin on lisäksi voimassa, mitä siitä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 ja 12 §:ssä. (30.6.2000/653)
Potilaan huoltajana olet oikeutettu saamaan tietoja. Oletan että potilas on alaikäinen?
Kun on kyse potilaan tietojen saannista, ei huoltajan tiedonsaantioikeutta ole sidottu alaikäisyyteen. Siis tarkoittaa lähinnä sitä, että huoltajalla ei ole automaattisesti oikeutta saada esim 17 vuotiaan lapsensa tietoja. Yleensä ikärajana on pidetty sitä 12 vuotta. Tässä sitten vaikuttaa potilaan (siis lapsen) oma kehittyneisyys.
Huomattavaa on myös, että tässä tietojen saanti menee niin pitkälle, että huoltajalla ei välttämättä ole edes oikeutta tietää, onko lapsi sairaalassa vai ei. Tällöin ongelmia syntyy esim jos 16 vuotias tulee abortille. Häneltä tarvitaan lähtökohtaisesti kirjallinen suostumus (tosin käytännössä usein kierretään ja suulliseen tyydytään) siihen, että saako tietoja luovuttaa huoltajalle - tämä suostumus siis tarvitaan siinäkin vaiheessa, kun huoltaja tulee kysymään, että "onkohan lapseni [se ja se] tässä sairaalassa". Vastata ei saa suuntaan eikä toiseen, ellei suostumusta ole.
Olet ihan oikeassa, mutta mihin perustuu se että esimerkiksi 16-vuotiaan tyttären abortista ei anneta tietoja? Voitko laittaa viitteen ko. lainkohtaan?
Varsinaisia ikärajoja ei ole vaan kyse on sen arvioinista, että onko potilas riittävän kehittynyt, että hän voi itse päättää omien potilaan oikeuksien käyttämisestä.
Lakipohja löytyy potilaslaista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785) ja osittain sen kuudennasta pykälästa jossa säädetään potilaan itsemmäräämisoikeudesta ja varsinaisesti seitsemännestä pykälästä
( 7§ Alaikäisen potilaan asema
Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.)
Eli ensisijaisesti alaikäinenkin käyttää potilaan oikeuksia itse, jos vaan hänet katsotaan siihen riittävän kypsäksi, ja tietenkin on tajuissaan tai muuta lääketieteellistä estettä ei ole.
Laki löytyy osoitteesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785?search[type]=pika&search[pika]=potilas*
Siinähän tuo vastaus jo tulikin. Sen verran vielä lisäilen, että huomioitavaa on, että huoltajan tiedonsaanti on siis sidottu potilaan (tässä lapsen) itsemääräämisoikeuteen. Mikäli potilas on kyvykäs käyttämään itsemäärämisoikeutta, ei automaattista oikeutta saada tietoja ole. Tiedonsaanti on siis kategorisesti sidottu itsem. oikeuteen.
"Onko mahdollista lain mukaan saada päiväraportit itselleni? Kaipailisin paljon tarkempaa tietoa."
Jos nyt oikein muistan, niin yleensä sairaaloiden linja on ollut, että vasta kuolleista potilaista luovutetaan kaikki paperit nähtäviksi kuolinpesälle, jos on ollut syytä olettaa vaikkapa hoitovirhettä.
Sen sijaan elävien potilaiden kohdalla on vain tarkastusoikeus, eli papereita ei saa kuin poikkeustapauksissa itselleen. Yleensä vain annetaan sairaskertomus, ja muut tiedot saa tarkastaa valtuutetun terveydenhuollon ammattihenkilön läsnäollessa, jonka tehtävä on pitää huolen että tarkastuksen suorittava ymmärtää oikein lääketieteellisten dokumenttien erikoisterminologian. Lisäksi tietenkin potilaalla tai edustajallaan on oikeus julkisuuslain ja henkilötietolain perusteella tarkistaa tietojen oikeellisuus ja vaatia virheellisten tietojen oikaisua.
Se on kai vähän sairaalakohtaista, mutta tiedän etä jotkut sairaalat antavat kyllä kopioita, etenkin silloin jos hoitoon liittyy jotain kiistoja. Sen sijaan jos sairaalassaoloon liittyy psykiatrisia tai vaikeita sosiaalisia syitä, niin potilastietojen saaminen on kyllä varsin hankalaa, etenkin silloin jos ei ole jo tiedossa jotain selvää väärinkäytöstä johon haetaan näyttöä.
valaisi hiukan asiaa...
Kuoleman jälkeen potilasasiakirjat ovat samalla tavalla salassa pidettäviä kuin ennen kuolemaakin. Siten ei esimerkiksi omaisilla ole oikeutta nähdä potilasasiakirjoja vapaasti. Heillä on kuitenkin oikeus saada tietoa siinä määrin kuin tietoa omien asioidensa ajamiseksi (esimerkiksi perinnöllisen sairauden selvittämiseksi, perintöasian hoitamiseksi tms) ja hoitovirhe-epäilyn selvittämiseksi (tällöinkään ei ole rajatonta tiedonsaantioikeutta). Jos on syytä epäillä hoitovirhettä niin tämä asia on tuotava esiin heti kuoleman jälkeen jotta voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Tuossa tapauksessa kaikki potilaassa kiinni olevat letkut yms. on syytä jättää paikalleen ja ruumis sekä kaikki asiakirjat siirretään oikeuslääketieteen laitokselle.
On siis täysin väärä käsitys että omaisilla on rajaton tiedonsaatioikeus potilasasiakirjoihin vaikkapa mielenkiinnon vuoksi. Aina voi ottaa yhteyttä potilasasiamieheen ja jättää perustellun kirjallisen pyynnön asiakirjoista vastaavalle virkamiehelle (ilmeisesti ylilääkäri) jolta sitten tulee vastaus aikanaan.
En löytänyt STM:n sivuilta asetusta potilasasiakirjojen hallinnasta mutta tässä hyvä linkki jossa on maalaisjärjellä selitetty asiat: http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;65;349;22080;29601;5276