aika säälittävää näiltä, jotka vinkuu, että ku opisto muutettiin korkeakouluksi. Tämä laki on tullu voimaan vuonna 1987. Miten noin vanhasta asiasta voi vielä olla niin paljon keskustelua.
AMK vs opisto
Amk
233448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllä se muistetaan että nimi vain vaihtui sisällön pysyessä samana tai jopa huonontuessa. Amk-järjestelmä on osoittautunut sudeksi joka ei vastaa työelämän tarpeita ja joka on huonontanut valmistuvan opiskelija-aineksen laatua ja luonut epärealistisia mielikuvia opiskelijoille.
Ja p*skanmarjat.
Ainakin meidän ammattikorkeassa opiskelemassa oleva merkantti on aivan helisemässä uusien opintojensa kanssa, kun opiskelu on "niin kamalan raskasta verrattuna opistoaikoihin". . .
Opistoaikoina valmistui paljon tasokkaampia työntekijöitä. Nyt näitä tyhmiä inssejä ja tradeja valmistuu sen verta paljon ettei heitä työelämässäkään enää oteta tosissaan. Paras esimerkki on meiltä töistä eräs tyttö joka tuli tekemään inssityötä. Hänen aiheenaan oli VOIP, no kolme viikkoa hän pyöri labrassa ja sitten uskalsi tulla kysymään että kuinka tämä ohjelma asennetaan tuohon koneelle. Oli minulla tippua silmät päästä kun tajusin ettei tyttö ollut päässyt vielä alkuunkaan vaan vasta asenteli ohjelmaa koneelle. Onneksi on DI:t olemassa...
Tuollainen tumpula on poikkeus. Kuinka et huomannut arkuutta jo haastatteluvaiheessa? Sehän näkyy ihmisestä jo päälle päin ihan selkeästi.
Jokainen ihminen on yksilö, jonka ominaisuuksia ei määrittele koulutus. Koulutus on lähinnä suuntaa antava viite kyvyistä ja pätevyydestä. Valitettavasti usein tuijotetaan vain siihen paperiin. Siksi itsekin lähin opiskelemaan lisää.
Minä taisin olla se melkoinen poikkeus: alaisuudessani oli kauppaoppilaitoksen papereilla diplomi-insinöörejä. Hirveää, eikö totta? :O
Ei merkantti ole koskaan ollut opistotasoinen tutkinto...
tämä tyttönen oli pahin esimerkki. Täysiä tunareita amk porukasta joita meillä on käynyt on ollut n. 80-90%...Näin on myös muissa firmoissa joiden kanssa olen tekemisissä. Kyllä on inssien koulutus SUomessa huonolla mallilla nykyään.
...lämpimästi auditoimaan firman rekrytointiprosessin.
Totta, että varmasti insinööreistä tumpeloita löytyy. Koulutusmäärät ovat sen verran suuret nykyään, joten väkisinkin sekaan mahtuu onnettomiakin. Näin myös diplomi-insinöörien kohdalla. Oma kokemukseni puolestaan dippainsseistä on 90% keskinkertaista tai hyvää aineasta ja 10% kykenemättömiä tuottavaan työhön (lue: heidän työnsä laatu on ala-arvoista ja virheitä joutuu paikkamaan usein).
Noin suuri "tumpulointiluku" tapaamistasi insinööreistä kertoo mielestäni ennemminkin firmanne henkilöstöpolitiikan epäonnistumisesta kuin kaikkien insinöörien kyvyttömyydestä. Lisäkoulutus itse rekrytoijille olisi paikallaan - tai raa'asti rekrytoijien vaihto. Oletteko syyllistyneet palkkaamaan "henkilö kuin henkilö, kunhan saadaan heti" -tyyliin?
Minä kykenen erottamaan potentiaalisen menestyjän ja kyvykkään henkilön välittömästi pöydän toiselta puolelta. Tähän päivään mennessä en ole ollut väärässä. Miksi te ette onnistu?
nyt jo selvästi huomaa että sinulla on amk tasoinen tutkinto. Totuus on ankea että insinöörien taso on laskenut kuin lehmän häntä mitään heiltä ei voi olettaa. VÄitteeni perustan sille pohjalle mitä itse olen nähnyt ja kuullut muiden firmojen edustajilta. Yleinen trendi it-maailmassa on se ettei tradenomeista ja insinööreitä ole kovinkaan vaativiin tehtäviin.
Kyllä DI on vielä DI ja KTM on KTM tämä on aivan selvää. Ketoohan se jo paljon että esim. Cygate, Cisco ja monet muut eivät enää palkkaa insinöörejä johtotehtäviin IMAGOLLISISTA syistä johtuen. Tuo kertoo jo melko paljon kuinka insinöörejä (siis varsinkin uusia) nykypäivänä arvostetaan.
Mihin perustat väitteesi, että minulla olisi AMK-tasoinen tutkinto?
Mikäli vetoat siihen, että kritisoin samalla myös diplomi-insinöörien osaamista, perustelusi kaipaa uutta tarkastelua. Työskentelen todella vaativissa tehtävissä, joka karsii DI-väestä jyvät akanoista. Tässä työssä näkee sekä kyvykkäitä, että kykenemättömiä, joista vetää empiiristä pohjaa. Looginen päättelykyky ei valitettavasti tunnu olevan itsestään selvyys edes dippainsseille -ei, vaikka sen pitäisi olla.
Edellisellä kirjoituksellani halusin tuoda esille yksilösuorituksia. Kyvykkyys on yksilöstä kiinni. Emme voi yleistää "kaikki inssit ovat typeryksiä", emmekä "kaikki DI:t ovat kyvykkäitä". Näin ei asia ole. Täytyy myöntää, että yksilön korostaminen liittyy itseeni läheisesti: ennnen DI-opintoja olin tuo parjattu AMK-insinöörikin.
Akateemista ajattelua ei osoita puolestasi se, että ilmeisesti tulkitset viittauksestani mahdollisista ongelmista rekrytoinnissa vääriksi. On vain loogista lähteä tarkastamaan firmanne epäonnistumisia sieltä, mistä työntekijän palkkaaminen alkaa: rekrytoinnista. Noin huono onnistumisprosentti ei selity pelkästään insinöörien osaamattomuudella.
Koulutusten tasoero insinööri vs. DI on tietysti selkeä -siitä me emme ole kiistelleetkään, eikö totta? Yksilöiden välinen ero on vähintänä yhtä suuri. Valitettavasti tämä näkyy eritoten IT-alalla; liian paljon mätää ainesta pääsee opiskelemaan alaa.
Imagollisista syistä johtotehtäviin palkkaamatta jättäminen on toki valitettavaa, mutta ymmärrettävää. Kannattaa kuitenkin miettiä, mihin asti rajan vetää: saako perusinsinööristä tulla pikkupomoa, vai blokataanko insinööri pysymään kuhnurin pallilla = urakehitys nolla? Seurauksia ei tarvinne esitellä.
Ylimpään johtoon ei insinööri enää pääse -eikä mielestäni koulutus siihen tähtääkään (eikä riittäisikään).
Petojen sukua - susi jo syntyessään.
Kaikkihan tietävät tuon lähteneen poliittisesta korrektiudesta ( onhan esim. yliopistojen opetus muuttunut ajan kuluessa, luonnollista se on, ei mitään rakenteiden muutosta vaativaa). Sitten lama-aikana täytyi siirtää nuoria työttömän statuksesta opiskelijoiksi, ja sen jälkeen kierre on vain ruokkinut itseään. Nyt meillä on kallis järjestelmä, joka eroaa halvempaan vain sillä, että tämä tuottaisi parempaa laatua ja erityisesti kysynnän paremmin kohtaavassa tarjonnassa.
" train kept a rolling"
"FIAT-klisee
Petojen sukua - susi jo syntyessään. "
Peugeot on petojen sukua - ei FIAT!
...tiedä, että Fiat mainosti itse aikoinaan olevansa petojen sukua.
Fiatin neljä vinoraitaa ovat pedon kynsien raapaisu. Petojen sukua siis.
"Fiat - petojen sukua" -kampanja oli aikoinaan Vehon käynnistämä. Kansan suussa siihen vain lisättiin välittömästi tuo loppukaneetti: "susi jo syntyessään!"
Petoja kun myytiin 90-luvun alussa samassa hallissa Mersujen kanssa. Vehon edustus loppui lyhyeen..
Slogan yrittää selvästikin sitoa Fiatin saman konsernin jalompiin merkkeihin eli Lancia, Alfa Romeo ja ylimpänä Ferrari.
Eikö opistot muuttuneet ammattikorkeakouluiksi n. 1996-1997?? Syynä oli se, että kansainvälisiin tilastoihin Suomen opistotutkinnot luokiteltiin, siten, että koulutus näytti Suomessa tilastoissa heikommalta kuin esim. Englannissa ja USA:ssa, vaikka oikeastaan taso oli yhtä hyvä, USA:ssa kun esim. college tilastoissa meni korkeakoulutasolle, Suomessa opisto ei, mutta nyt amk luokitellaan tilastoissa korkeakoulutukseksi, kuten lainsäädännössäkin on: "korkeakoulututkintoja ovat: ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot". Siis: college = amk, university = yliopisto. College on enemmän "hands on". Englannissahan jopa kävi niin, että tuli yksilinjainen koulutus, eikä enää ollut kahta eri linjaa kuten meillä Suomessa, jolloin Englantiin tuli erittäin paljon lisää yliopistoja ja yliopistojen tasoerot ovat valtavat, käytännössä ei siis enää riitä, että on tutkinnon suorittanut, vaan suuri merkitys on sillä, että minkä yliopiston nimi papereissa lukee, että pahveilla jotain arvostusta saisi ja töitä. Onneksi meillä ei amk-tutkinnot mitenkään vastaa yliopistotutkintoja, eivätkä toivotavasti tule ikinä vastaamaankaan, van kyseessä on eri tutkinnot, joita ei voi verrata/rinnastaa yliopistotutkintoihin ja amk:sta valmistuneet menevät enemmän suorittavaan portaaseen, sehän on tarkoituskin, ettei vain tule kilpailua samoista töistä ja ongelmia työntekijöille ja työnantajille ja yhteiskunnalle, pelkona on, että uudet ylemmät amk-tutkinnot aiheuttavat harmia, työnantajapuoli on ilmaissut, ettei se niillä mitään tee ja surullista, jos ihmisiä sekoitetaan ja luvataan turhia ja koulutetaan "turhaan" vaikkei se varmaan koskaan hukkaan kokonaan menisikään, mutta siis käytännössä hukkaan. Nyt kun yliopistoihinkin tulee taas selvästi kaksiportaisuus, niin eikö se jo riitä ja anna valinnanvaraa, esim. amk-inssi, tekn. kand., DI( , tekn. lis. tekn. toht.), tarvitaanka amk-inssin ja tekniikan kandidaatin väliin vielä joku ylempi amk-inssi? Kyllähän kandidaatti yliopistosta on kuitenkin ylempi 3 vuoden opiskelulla kuin ylempi amk vaikka siihen olisi mennyt opiskelua esim. 6 vuotta, akateeminen on aina akateeminen ja opintoviikkojakaan ei voi verrata mitenkään.
.. .että kylläpäs väänsin aika helvetin pitkän virkkeen. Tuollaisia kun pistät lopputyöhösikin, niin opettajasi taputtaa karvaisia käsiään - ja sun pää on niiden käsien välissä.
"Onneksi meillä ei amk-tutkinnot mitenkään vastaa yliopistotutkintoja, eivätkä toivotavasti tule ikinä vastaamaankaan, van kyseessä on eri tutkinnot, joita ei voi verrata/rinnastaa yliopistotutkintoihin ja amk:sta valmistuneet menevät enemmän suorittavaan portaaseen, sehän on tarkoituskin, ettei vain tule kilpailua samoista töistä ja ongelmia työntekijöille ja työnantajille ja yhteiskunnalle, pelkona on, että uudet ylemmät amk-tutkinnot aiheuttavat harmia, työnantajapuoli on ilmaissut, ettei se niillä mitään tee ja surullista, jos ihmisiä sekoitetaan ja luvataan turhia ja koulutetaan "turhaan" vaikkei se varmaan koskaan hukkaan kokonaan menisikään, mutta siis käytännössä hukkaan."
Tuosta collegesta muuten tuli mieleen.
Hervannan ammattikoulu/ammattioppilaitos/ammattiopisto on englanninkieliseltä nimeltään 'Hervanta College'.
Hmm.. Googletuksen jälkee: se taitaakin olla nykyään 'Tampere College, Hervanta Institute'.
korjaten:
".. .että kylläpäs väänsin aika helvetin pitkän virkkeen."
Pääverbin sijamuotona pitäisi tietenkin olla yksikön toinen.
"Vuonna 1987 asetettiin lakiin, että insinööritutkinto kuuluu ammatilliselle korkea-asteelle, jolloin "opistoinsinöörien" koulutus päättyi" tuo lukee opetushallinnon sivuilla.
vuonna 96, niin on siitä silti aika kauan
Kun englanninkielisissä maissa on tapana puhua koneenkäyttäjästä, tms. veturinkuljettajasta "engineer:inä" niin Suomessa huolestuttiin koulutuksen "matalasta tasosta", vaikka aikaisemmin (ennen 90-lukua) eli käsitys suomalaisten korkeasta koulutustasosta. Entinen opistoaste vastasi ihan hyvin juuri tuota collegea, joten nimitykset vaihtui korkeakouluiksi ja Suomi pärjäsi taas tilastollisessa vertailussa.
Ei siinä mistään sen kummemmasta ollut kyse, mitä nyt joillekin on jäänyt päälle ihmeellinen käsitys, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla olisi jotain keskenään samanlaista ja jollakin tavoin rinnastettavaa näissä suoritettavissa tutkinnoissa.
Huonoimmillaa rinnastaminen johtaa sitten samaan meininkiin kuin muualla ja aletaan ensimmäiseksi kertoa opiskelusta sen oppilaitoksen nimi, jossa on opiskellut. esim. Harvardissa olleet yleensä muistaa myös kertoa ensin sen.
No onpahan tämäkin näköjään palsta. Liekö tuolla
koulutuksella nyt niin hirveesti merkitystä, ammattimies on ammattimies ja saa osaamastaan hommasta kohtuullisen korvauksen, olit sitten peruskoulu- tai korkeakoulupohjalta.
tuli amk:n käyny raksa inssi ja sillä siisti. Ei paljo minuun vaikuta, jos jotku luulee tumpeloksi vaikka ei tunne. Työkokemusta on sen verran paljon ennen koulua, että tajuan käytännön asioista enemmän kuin pelkkiä kouluja käynyt dippainssi. Ja käytännön asoita sovelletaan teoriaan.
"että tajuan käytännön asioista enemmän kuin pelkkiä kouluja käynyt dippainssi."
heh tuo on jo melko paksua. Luueltko etteivät DI:t muka ole harjoittelussa. Itse kuten kaikki kaveritkin ovat tehneet ihan duunarin hommia monta kesää. Koulun ohella kävin silloin tällöin helppimässä yhtä muuraria. Vasta parina viimeiseinä kesänä tuli hommiksi sitä siistimpää toimistotyötä. Aivan turha on amk:n puhua käytännön osaamisesta, sillä DI tietää siitä varmasti yhtä paljon, mutta sitten teoreettinen puoli onkin paljon vahvempi.
Monet noista insinööreistä joiden kanssa kesätöissä olin paiskivat vieläkin noita ulkohommia joihin ei kyllä insinöörikoulua tarvitse.
parin kesän kokemuksella mennään ohi 20v työkokemuksesta. Huhhuh, siinä parissa kesässä et ole kuin pintaa raapaissut. Eteesi tulee asioit, joita koulussa ei opeteta ja kokemuksella sen tietää.