ikävä iskee

Ymmärrän sua kyllä oikeen hyvin, ikävä on kauheeta, mutta toi teidän välimatka ei ole matka eikä mikään. Mulla ja kultsilla on 700km, joten sanoisin että... tai no enpä sanokaan... Mutta kyllä te tollasesta välimatkasta selviätte jos vaan sitä todella haluatte.

öö kirjoitti:

Ymmärrän sua kyllä oikeen hyvin, ikävä on kauheeta, mutta toi teidän välimatka ei ole matka eikä mikään. Mulla ja kultsilla on 700km, joten sanoisin että... tai no enpä sanokaan... Mutta kyllä te tollasesta välimatkasta selviätte jos vaan sitä todella haluatte.

Lue lisää

Mulla ja poikakaverilla on valissa kuulkaa pari maan rajaakin, etta ALKAA MIETTIKO ONKO 60KM LIIKAA! Ei se rakkaus kato valimatkaa!!! Hirvea on ikava koko ajan, mutta ma olen rakastunut pikkuvarvastani myoten, ja vaikka ei olla yhdessa, ma pystyn silti tuntemaan kuinka paljon poikakaverini mua rakastaa. Kihloihinkin olis jo halunnu menna. Eikohan mun ole tassa kesan aikana viela suostuttava :)
Tammonen suhde on raastavampaa ku mikaan muu mita ma tiedan, ja erossa olo on hirveaa ja se hyvastien sanominen aina viela hirveampaa (kun tietaa etta ei nae taas ehka pariin kuukauteen) (ma olen aina taysin varma etta nyt tuli stoppi, nyt taa on liikaa, ma en selvia tasta. Mutta ihmeesti olen selvinny aina sen tuskan yli:) )mutta sita vaan odottaa seuraavaa nakemista, miettii kaikkia ihania yhteisia hetkia, ja kirjottelee maileja ja kirjeita ja tekstareita. Ja puhuu puhelimessa kun on varaa puhua. Mutta ihaninta tassa on joka tapauksessa se, etta ma tunnen kuinka poikakaverini mua rakastaa, ja me ollaan puhuttu meidan yhteisesta tulevaisuudesta niin paljon etta on vaan ajan kysymys, koska me se alotetaan :)

Alkaa arvostelko kaukosuhteita jos teilla ei ole asiasta kokemusta. Ma ite tein sita ennen. Ma nauroin ja pilkkasin ihmisia jotka jakso kaukosuhteita. Ja sitten ma yhtakkia loysin itteni todellisesta kauko-kauko-kaukosuhteesta.

Hyvaa jatkoa kaikille! :)

TOTTTTTTTA!!!!!!! kirjoitti:

Mulla ja poikakaverilla on valissa kuulkaa pari maan rajaakin, etta ALKAA MIETTIKO ONKO 60KM LIIKAA! Ei se rakkaus kato valimatkaa!!! Hirvea on ikava koko ajan, mutta ma olen rakastunut pikkuvarvastani myoten, ja vaikka ei olla yhdessa, ma pystyn silti tuntemaan kuinka paljon poikakaverini mua rakastaa. Kihloihinkin olis jo halunnu menna. Eikohan mun ole tassa kesan aikana viela suostuttava :)
Tammonen suhde on raastavampaa ku mikaan muu mita ma tiedan, ja erossa olo on hirveaa ja se hyvastien sanominen aina viela hirveampaa (kun tietaa etta ei nae taas ehka pariin kuukauteen) (ma olen aina taysin varma etta nyt tuli stoppi, nyt taa on liikaa, ma en selvia tasta. Mutta ihmeesti olen selvinny aina sen tuskan yli:) )mutta sita vaan odottaa seuraavaa nakemista, miettii kaikkia ihania yhteisia hetkia, ja kirjottelee maileja ja kirjeita ja tekstareita. Ja puhuu puhelimessa kun on varaa puhua. Mutta ihaninta tassa on joka tapauksessa se, etta ma tunnen kuinka poikakaverini mua rakastaa, ja me ollaan puhuttu meidan yhteisesta tulevaisuudesta niin paljon etta on vaan ajan kysymys, koska me se alotetaan :)

Alkaa arvostelko kaukosuhteita jos teilla ei ole asiasta kokemusta. Ma ite tein sita ennen. Ma nauroin ja pilkkasin ihmisia jotka jakso kaukosuhteita. Ja sitten ma yhtakkia loysin itteni todellisesta kauko-kauko-kaukosuhteesta.

Hyvaa jatkoa kaikille! :)

Lue lisää

Sun kirjoitukses oli just niin kuin ois omaansa lukenu! Mun poikakaverini asuu myös ulkomailla. Me nähään noin 4-6 viikon välein, sitte kun nähään niin viikon ajan. Välillä kans tuntuu, että tästä ei tuu mitään, mutta ku vaan jaksaa oottaa sitä kun taas näkee niin siitä selviää. Ja se on ihanaa sitte ku näkee, sillä hetkellä / sinä aikana mikään ei oo huonosti ´ja kaikki tuntuu olevan erittäin hyvin eikä maailmassa ole huolen häivääkään.
Mä myös nauroin ennen aina kaikille kaukosuhteille, kunnes sitten vuosi ja 3 kk sitten törmäsin kultiinin ja rakastuin heti!
Meillä olis vielä vuosi jäljellä ennen kuin kultsini muuttaa suomeen mun luo! Tiedän jo nyt että sen vuoden aikana tulee olemaan niitä toivottomia hetkiä kun tuntuu ettei tästä tuu mitään, mutta kun tuntee ja tietää että toinen rakastaaa niin sitä jaksaa ja kestää mitä vaan. Mutta se on aina kauhiiaaa kun se päivä lähenee että toinen lähtee niin sitte hyvästien hetkellä mä en yleensä paljon muuta voi kuin itkeä.
´Ja se on totta että kaukosuhdetta ei voi arvostella/arvioida kukaan muu kuin semmonen joka sen on kokenut!
Nyt toivon tsemppiä koko sydämestäni sulle tottaaa!!! ja sulle joka haikailit 60 kilometrin välimatkaa! tsemppiä teille molemmille!
Suhde kestää kun molemmat vaan rakastaa, uskoo, toivoo ja haluaa!!!:)

minä kirjoitti:

Sun kirjoitukses oli just niin kuin ois omaansa lukenu! Mun poikakaverini asuu myös ulkomailla. Me nähään noin 4-6 viikon välein, sitte kun nähään niin viikon ajan. Välillä kans tuntuu, että tästä ei tuu mitään, mutta ku vaan jaksaa oottaa sitä kun taas näkee niin siitä selviää. Ja se on ihanaa sitte ku näkee, sillä hetkellä / sinä aikana mikään ei oo huonosti ´ja kaikki tuntuu olevan erittäin hyvin eikä maailmassa ole huolen häivääkään.
Mä myös nauroin ennen aina kaikille kaukosuhteille, kunnes sitten vuosi ja 3 kk sitten törmäsin kultiinin ja rakastuin heti!
Meillä olis vielä vuosi jäljellä ennen kuin kultsini muuttaa suomeen mun luo! Tiedän jo nyt että sen vuoden aikana tulee olemaan niitä toivottomia hetkiä kun tuntuu ettei tästä tuu mitään, mutta kun tuntee ja tietää että toinen rakastaaa niin sitä jaksaa ja kestää mitä vaan. Mutta se on aina kauhiiaaa kun se päivä lähenee että toinen lähtee niin sitte hyvästien hetkellä mä en yleensä paljon muuta voi kuin itkeä.
´Ja se on totta että kaukosuhdetta ei voi arvostella/arvioida kukaan muu kuin semmonen joka sen on kokenut!
Nyt toivon tsemppiä koko sydämestäni sulle tottaaa!!! ja sulle joka haikailit 60 kilometrin välimatkaa! tsemppiä teille molemmille!
Suhde kestää kun molemmat vaan rakastaa, uskoo, toivoo ja haluaa!!!:)

Lue lisää

Olipa ihana yllatys kuulla etta joku muukin tassa maailmassa on paatyny samanlaiseen suhteeseen ku mina!!! Olis kiva kuulla lisaakin teista! Mista maasta poikakaveris on? Kuinka tapasitte? Omani on Slovakiasta... Tavattiin ja rakastuttiin viime kesana kun molemmat oltiin toissa Skotlannissa. Nyt ollaan molemmat esa USA:ssa. Kahden viikon paasta nahdaan. Viimein. Ja sitten ollaan monta kk yhdessa. Poikakaveri tulee 3 kuukaudeks vaihto-oppilaaks Turu yliopistoon... ja mina muutan sinne myos.
Toivottavasti viela eksyt lukemaan tan mun vastauksen. Minka ikanen muuten olet?
Jos haluat niin vaikka mailaile mulle, [email protected]

Ja hyvaa kesaa sulle!!! :) :) Jaksetaan ja odotetaan, kylla se tosirakkaus kestaa :) Eiko vain?

yritän tosiaa sen takia jaksaa et tiiän rakastavani häntä ja muutan syksyllä lähemmäs sitä jätkää. :)
mut kiitti anyway.
:)