Kaipaan sitä aikaa,
kun mulla oli elämä.
Kun oli huominen varma,
ei tarvinnut pelätä.
Kun näin tähdet,
kun näin toivoa.
Veri tahraa sielun,
veri mua hallitsee.
Liian moni sortuu.
Liian moni harkitsee.
Liian moni kuoleman valitsee.
Kaikki jotka uskoo,
uskoo mihin vaan,
ne ei pelkää kuolemaa.
Miten voi torjua pimeyden,
sen tuoman turvan?
Ei tarvitse enää välittää,
kaikki tuska on poissa.
Liian moni sortuu.
Liian moni harkitsee.
Liian moni kuoleman valitsee.
kun mulla oli elämä.
Kun oli huominen varma,
ei tarvinnut pelätä.
Kun näin tähdet,
kun näin toivoa.
Veri tahraa sielun,
veri mua hallitsee.
Liian moni sortuu.
Liian moni harkitsee.
Liian moni kuoleman valitsee.
Kaikki jotka uskoo,
uskoo mihin vaan,
ne ei pelkää kuolemaa.
Miten voi torjua pimeyden,
sen tuoman turvan?
Ei tarvitse enää välittää,
kaikki tuska on poissa.
Liian moni sortuu.
Liian moni harkitsee.
Liian moni kuoleman valitsee.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sulla on tosi hyvii runoja..
Kiitos erittäin paljon...
ei tähän nyt muutakaan osaa sanoa...
Kiitos.