KOTONA, KAUKANA TÄÄLTÄ
Hän istuu juurella portaikon
ja kotona, kaukana täältä taas on
ajatuksissaan, sen ymmärrän
ja miettii – mitä miettii hän?
Pohditko niitä vai pohditko noita
tietöntä taivaltas, kohtaloita?
Ei rakkautes kysy josko ansaitset
eikä ketkä on rakkautes arvoiset
Miten kummia kukkia oletkaan
puutarhaasi saanut kasvamaan
keskeltä kiven, ohdakkeen
ne nousevat aina uudelleen
Mies olinko mä yhä
vai varjo varjoni
kun kumartui hän ylleni
ja mua suuteli
ei selitäänyt mitään
mun mieli hämmentyi
jos tässä oli seuraus
missä lieni syy?
Varjojeni maasta
sä sait minut palaamaan
on varjoni nyt poissa
ja sinä loistat vaan
älä huoli, tiedän palkkasi
kyllä saapuvan
vielä syliisi se putoo
lailla kypsän omenan
Hän istuu juurella portaikon
ja kotona, kaukana täältä taas on
ajatuksissaan, sen ymmärrän
ja miettii – mitä miettii hän?
Pohditko niitä vai pohditko noita
tietöntä taivaltas, kohtaloita?
Ei rakkautes kysy josko ansaitset
eikä ketkä on rakkautes arvoiset
Miten kummia kukkia oletkaan
puutarhaasi saanut kasvamaan
keskeltä kiven, ohdakkeen
ne nousevat aina uudelleen
Mies olinko mä yhä
vai varjo varjoni
kun kumartui hän ylleni
ja mua suuteli
ei selitäänyt mitään
mun mieli hämmentyi
jos tässä oli seuraus
missä lieni syy?
Varjojeni maasta
sä sait minut palaamaan
on varjoni nyt poissa
ja sinä loistat vaan
älä huoli, tiedän palkkasi
kyllä saapuvan
vielä syliisi se putoo
lailla kypsän omenan
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä oli hurmava runo.