Luin aikaisempaa aloitusta "tahto voittaa" ja kommentoinkin siihen.
Ei sitä vaan tiedä, milloin se viimeinen päivä maapallon päällä fyysisesti on. Olemme kuin virtaava vesi, tms. Pahaa teki lukea myös haimasyöpään kuolevan tarina, en saanut kiinni jutusta, oliko hän mies vai nainen).
Voi kun saisi kuolla nukkuessaan pois, ilman mitään laitoshoitoa..
Ei sitä vaan tiedä, milloin se viimeinen päivä maapallon päällä fyysisesti on. Olemme kuin virtaava vesi, tms. Pahaa teki lukea myös haimasyöpään kuolevan tarina, en saanut kiinni jutusta, oliko hän mies vai nainen).
Voi kun saisi kuolla nukkuessaan pois, ilman mitään laitoshoitoa..
Vastaukset 18
Vanhimmat
Äitini kuoli nukkuessaan kesämökillä, paikassa jota hän rakasti yli kaiken. Kuolema tuli hiljaa kauniin lämpimän, levollisen ja rattoisan päivän jälkeen. Aamulla hän vain oli poissa. Hän todella vain nukkui pois. Ei mitään ääntelyä tai kouristuksia, vaan niin rauhallisesti, ettei aamulla kukaan tiennyt asiasta, ennen kuin mentiin hänen huoneeseensa. Hän makasi vuoteessan aivan kuin olisi vain nukkunut.
Sellaisen lähdön minäkin toivoisin itselleni.
minäkin semmosen kuoleman haluaisin. Olin muutaman päivän pois ja lukasin noita aloitukssia sieltä täältä. Tuokohan se syksy tota apaattisuutta?..voi olla
saastumisesta. Huolestuin lapsiemme lasten tulevaisuudesta. Katsoitko ohjelman TV:stä?
nähnyt sitä ohjelmaa..jotenkin silti tänään on ollut surku mieli:(
monet hakeutuvat laitoshoitoon, ettei tarvitse kuolla ja olla yksin paloissaan. Kuolemat laitoksessakin ovat enimmäkseen "nukahtaa pois", kun on vakavasti sairas tai vanhus, ei siinä mitään erikoista tapahdu.
halua rämpiä enää kaheksan kymppisenä pershaaroja myöten lumihangessa hakemaan liiteristä lämmityspuita...een, minäkin haluan olla silloin jossain mukavassa yhteisössä, jossa köpötellään valmiiseen ruokapöytään ja tehdään linja-auto retkiä kylpylöihen, joissa on hyvää musiikkia, ruokaa ja hyvä palvelu..no ehkä se yksi viinilasillinen pitääpi nauttia sen ruoan kanssa - vain se yksi ja jossa tuodaan villashaali harteille jos minua palelee..:)
on se joka pelottaa useimpia ihmisiä - oman uskoni mukaan ihmisen sielu on kuolematon, ja me synnymme uudelleen joskus jonnekin... Se helvetti on monille ihmisille jo maan päällä..
En ole uskovainen, ja joskus pitkään väittelimme täällä uskosta, mutta minun uskoni on ihan minun oma uskontoni. Ei siinä ole viitteitä mihinkään erikoiseen uskontoon. Uskon että näen kaikki rakkaani seuraavassa elämässäni ja että voimme syntyä missä tahansa ja milloin tahansa - aika on suhteellinen käsitys, ja kuolemassa siirrymme todellakin ajasta ikuisuuteen, joka kuitenkin on täynnä uusia kokemuksia.
Uskon näin siksi että olen (pitäkää vain pöllönä)saanut lahjan nähdä asioita etukäteen. En pelkää kuolemaa, enkä elämää.
Uskonto säätelee meille rajat ja neuvot ja uhkaukset, ellemme elä niiden neuvojen mukaan saamme kärvistellä ikuisuutemme liekkien kuumuudessa. Sitä ei minun oma uskoni hyväksy.
Kun katselee kuvia sodista, nälkään kuolevista lapsista, katastrofeista ja kaikesta pahasta mitä maailmassa on, niin eikö se todellakin ole helvetti?
Se miten elämme tämän elämämme vaikuttaa siihen seuraavaan. Voinhan olla seuravaksi vaikka perhonen kukassa, tai korppikotka puun latvassa odottamassa haaskaa...
Mutta hyvin pieni mahdollisuus että olisin tällä samalla planeetalla - maailmankaikkeus on suuri ja kun aikaa ei ole ei ole myöskään etäisyyksiä...
Tässä minun ajatukseni, kunnioitan elämää yli kaiken viimeiseen asti, kunnioitan myös maailmaa missä elämme ja sen kauneutta, ja jos vielä voisimme pitää sen puhtaana ja pitää huolta toinen toisistamme, eläimistä luonnosta ja kaikesta mitä ympärillämme on, niin voisimme jättää sen myös tuleville sukupoilville kauniiksi keitaaksi avaruudessa....
Sanoa muuta kuin "Amen"
Marionin sanoman.
Kuin omasta kynästäni.
sie halluisit olla sit kuolemasi jälkeen...mie en tiä, en ainakkaa perhonen ..sen syöpi lintu..:/
maailmankaikkeus on suuri ja ihmeellinen.....
*nyt mie tiijjän* olla punakusiainen...
Enkä todellakaan halua syntyä enää uudelleen johonkin olomuotoon!! Kun kuuntelen ihmisiä, jotka uskovat siihen, niin kaikki ovat olleet edellisessä elämässään jo jotain hyvää, erikoista ja kuvittelevat syntyvänsä taas seuraavaksi johonkin parempaan olomuotoon tai paremmaksi ihmiseksi! Kukaan ei ole vielä sanonut että on ollut vankilakundi tai juoppo laiskimus tms. ei kukaan!! Ja aina kuvittelevat että ihminen vai jalostuu syntymä syntymältä! Mitähän he loppujen lopuksi sitten ovatkaan, sarja jumalia...? Tulee heidänkin maailmassa sitten tunkua kun kaikki ovat niin jaloja että!
Minulla oli erittäin vaikeavammainen ja paljon fyysisesti sairasteleva poika syntymästään asti, hän kuoli 21 vuotiaana. Eräs näistä uskovista tuli sanomaan minulle että hän on minun karmani, olen tehnyt äitinä jotain pahaa aiemmin. Meni vuosia ja taas toinen henkilö, erittäin hyvä ystävättäreni, joka ihastui näihin uskontoihin, tuli kertomaan minulle miten hänen poika on ollut varmaankin joku soturi kun on nytkin niin reipas ja touhukas. Sitten mietti että mitenkähän hankala se lie ollutkaan minun poikani elämä edellisessä elämässä, ja mitähän se lie vielä seuraavassakaan elämässä, kun on vieläkin noin kamalan hankalaa.
Meinasin silloin tukehtua mieleni pahoittumiseeni poikani puolesta.
Kaikkien vaikeuksien jälkeen poikani lopulta kuoli rauhallisesti syliini. Kun kannoin hänen arkkua hautaan, tunsin levollisena että hän on nyt niin rauhallisessa ja levollisessa paikassa eikä varmasti ole lintu eikä kala. Nyt toivon hiljaa ja hartaasti, että jos suinkin vain on mahdollista, näen hänet uudelleen joskus oman elämäni päättyessä.
että näet hänet oman elämäsi päätyttyä - eikö se tarkoita myös jonkinlaista jälleensyntymää?
En tyrkytä koskaan omia ajatuksiani muille, jokaisella on oikeus omaan uskontoonsa, ja oman uskonnon voi tehdä ihan oman uskonsa perusteella. En ole minkäänlaisesta uskonnosta ottanut oppia, minä vain olen tälläinen ja uskon näin.
Sinulla on ollut vaikeata, ja silloin yleensä ystävät yrittävät jotenkin lohduttaa, joskus se lohdutus menee ärsytyksen puolelle - ihmiset ajattelevat niin eri tavoin.
Sinulla on täysi oikeus omaan uskoosi, on se sitten millainen hyvänsä. Sitä ei kukaan voi eikä saa sinulta ottaa pois.
Minä uskon parempaan huomiseen, on se sitten tässä elämässä tai seuraavassa - olen ikuinen optimisti, ja jos mitään ei ole kuoleman jälkeen, en ole hävinnyt mitään...voittanut vain oman onnellisuuteni tässä elämässä.
Uskoisin että jumaluuteen on niin pitkä matka, että tuskin se meiltä keltään onnistuu. Mutta maailmankaikkeus on täynnä ihmeellisiä asioita, se mikä meitä odottaa, on sumuun verhottu salaisuus, joka paljastuu meille kullekin aikanaan.
Onneksi on joku minun kanssa samaa mieltä.Minun mielestä me olemme kaikki samaa energiaa. Se energia vain kiertää uudelleen ja uudelleen.
En voi muuta kuin todeta, että olen kanssasi samaa mieltä.Olen kantanut mieheni tuhkan hautaan, ja olen hautanut poikani tuhkan sinne, mihin hän sen halusi.Kuolema peloittaa useampaa meistä, mutta elämä,on paljon peloittavanpaa. Kun vain joku jossain uskoisi sen.
Meillä kaikilla on määrätty elinaika , jonka me olemme määritelleet silloin kun olemme inkarnatioituneet tähän maailmaan, ja haluamme kokea sen, mitä meidän tulee kokea tässä elämässä,jotta emme voi sitten sanoa, että meitä olisi käytetty hyväksiu
minäkin olen energiaa ////maasta sina olet tullut ja maahan sinun pitaa palajaman ..siina sita , 'energiaa'sinulle....ja kissan viikset sinun inkarnaisuuksista...sielusi ei jatka vaellustaan taalla,vaan menee-joko-tahi...tiedat kylla minne??
ps.haiskahtaa hajupojan viestilta--epailys tulee lannesta.....uskallatko tunnustaa????