lyhyt pitkä

harppaus kirjoitti:

tammikuun oratorio
lippuoratorio
suomi-neito on muuttunut noita-akaksi

lri koni ja pakkanen(keksittyjä nimiä, todellisia kuitenkin) saivat aikaan, että pelkkä puhelinmääräys pakkohoitoon on suomessa voimassa- virallisesti




tulin lomalta jouluksi kotiin
olin kerännyt voimia
tiesin tarvitsevani niitä

edessä olisi suuri urakka
kävin etelässä keräämässä voimia
elämäni tilaisuutta varten

suomi oli liittynyt juuri eu:hun
juristit eivät tienneet
mitään ihmisoikeustoimikunnalle
tehtävästä valituksesta

vasta oikeusministeriöstä
sain selvät kirjalliset ohjeet

uskoin, että olisi helppo
saada lääkäri kuin lääkäri
kirjoittamaan lausunto
senhetkisestä psyykkisestä terveydentilastani:
krooninen keskitysleirisyndrooma,
tautiluokituksessa
posttraumaatinen stressireaktio.

hollantilaisesta sinisestä lääkärikirjasta
olin sattumalta löytänyt kuvauksen
keskitysleirisyndroomasta
en enää halunnut mennä terveyskeskukseen
traumat olivat liian syviä

fyysiikka oli pettänyt
muutettuani housu -hautalan
ja muiden terveyskeskuslääkäreiden
terroria pakoon - lähes paniikissa

tein kolmea neljää hanttihommaa
saadakseni maksettua muuttovekselini
ei yhtään vapaapäivää, herätys klo 4 aamulta
viimeinen siivoustyömaa klo 20 illalla

elettiin lamakautta
oli työantajien työmarkkinat
maisterin oli oltava
nöyrä ja kestävä
saadakseen pitää räkälänsiivoukset
sairastua ei saanut
siivousfirman kymppi
osasi haukkua pystyyn
sen hän osasi hyvin
vekseli oli saatava maksettua
olin saanut sen ilman vakuuksia

rintaan koski, päätäkin särki
(erittäin harvinaista)
voimat tuntuivat loppuvan
päivä päivältä
olin enempi ymmällä kuin kauhuissani
olin aina ollut kestävä, jaksava

sain tulehduksen tulehduksen perään
kuumeen noustua oli pakko
lähteä terveyskeskukseen
vaikka en olisi halunnut, uskaltanut

labratulokset saatuaan lääkäri
soitti lähes vihaisena
miksi ette ole hoidattanut
pissatulehdustanne ajoissa
teillä on paha pöpö
lääkäri luetteli arvot
kauhuissaan
ei auttanut, kun yritin sanoa
että kävin terveyskeskuksessa kolme
kertaa vuoden alussa, eikä ne
siellä pikkukaupungissa osanneet edes
pissatulehdusta diagnostisoida
(housu-hautalan terveyskeskus)

syötyäni antibiootit
alkoi elämä taas rullata
jaksoin taas hyvin urakoida
kaikki siivoustyöt, eikä haitannut
ettei ollut vapaapäivää
sain muuttovekselin maksettua

syyskuun lopussa sain lähes kuukauden
myöhässä tulleen
lääninoikeuden päätöksen
kansainvälisesti tunnetun
professorin niin sanotusta
eli ilmeisesti tyypillisen
vakuutuslääkärin 'asiantuntijalausunnosta'
tekemäni kantelun päätöksen

en taaskaan ollut uskoa silmiäni
'näköharha-asiakirja'- tunne valtasi taas
mieleni: ei tämä ole totta,
minulla esiintyy 'näköharhoja'
aina kun saan tapaukseeni liittyviä
asikirjoja, vastineita, joissa
vain valehdellaan patologisesti
ja vaikka näyttö on paperillakin
kiistaton, pukkaa virkakoneisto
aina väärän päätöksen eteeni.

liitteenä oli valitusositus mahdollisuudesta
valittaa euroopan ihmisoikeustoimikunnalle
puolen vuoden sisällä

lähdin lomalle etelään keräämään voimia
niitä verotti myös ilmiselvästi
sadistinen vuokraisäntä
jonka vaimo joutui kääntymään
psykiatrin puoleen miehensä sadismin takia
mökki, jossa asuin oli kuitenkin
suloinen, oli helpompi kestää
vuokraisännän sadismia- eikä hän ollut
aina paikalla,
maistewri oli nöyränä joutunut
'rukoilemaan' sarjatöitä vuokraisännältä saadakseen
muuttovekselinsä maksettua
mielivalta, jota työnanataja/vuokraisäntä
käytti meni naurettavuuksiin saakka

lomalta palattuani
olin iloinen ja puhtia täynnä:

olin nähnyt että helmi ry oli
palkannut entisen oikeusavustan
hullujen omaksi juristiksi

soitin juristille
ja kävin hänen luonaan
vein koko byrokratiasaaliini hänelle
tein hänelle myös
yhteenvedon suomi- neidon muuttumisesta
'noita-akaksi'

terveyskeskuslääkäri oli vanhahko
mies, joka vastaanotolla vaikutti
asialliselta (niin kuin lääkärit
yleensäkin)
kerroin sujuvasti kronologisessa järjestyksessä
tapahtumat ja miksi nyt olin uudessa kaupungissa:
terveyskeskusterrorin takia
kerroin myös juuri saamastani tiedosta,
että housu-hautala on käynyt
kodissani virka-avun turvin
26.11 minun oltua jo lähes
kuukauden ulkomailla
mitään hoidollista indikaatiota
ei housu-hautalalla ole ollut
kumpaakaan käyntiin
kysymys on ollut rangaistukseksi pakkohoitoon
toimenpiteistä

viime sanoikseni sanoin ovelta:
kiellän teitä ottamasta yhteyttä
minnekään.
tiedän erittäin hyvin lääkäreiden kollegiaalisuuden. siitä hautalankin
toiminta oli hyvin räikeä esimerkki.
kollegoiden suojelu on (paljon)
tärkeämpää kuin potilaan etu.
se prioriteeti numero yksi.

runsaan viikon päästä sain psykiatriselta poliklinikalta kirjeen, josta heti näin, että
jotain on -taas kerran- pahasti pielessä.
minua kehoitettiin ottamaan yhteyttä sairaanhoitajan puhelinnumeroon
hoitopaikan selvitttelyä varten
kysymys oli tutkimuslähetteestä
eikä hoidosta

pyysin sairaanhoitajaa lukemaan tutkimuslähettäni:
luulin saaneeni myös 'kuulohallusinaatioita', mikään ei pitänyt paikkaansa, ei yhtään mikään

tiedot tutkimuslähetteeseen joseph-tohtori
oli hankkinut ilmiselvästi muualta
mainitsin reippaasti ja luottavaisena
kakii paikat ja nimet : työnantajani,jossa
olin ollut n. 12 vuotta toistuvasti avopsykoottisnea töissä esiintyneen psykologi-kollegan ja tietyllä tavalla huippunarsisti
johtavan psykologin folie a psykologiryhmän työpaikkaterrorin kohteena:
uhria pyrittiin vielä syyllistämäänkin
terrori-kollegan deluusioista ja kuulohallusinaatioista johtuvien
mitä mielikuvituksellesempien
herjausten johdosta!

olin ryhmän syntipukki

hankin ulkopuolisen konsultin paikalle
ylilääkärin uhattua vielä panna
minut mielentilatutkimukseen oltuani eri
mieltä hänen kanssaan pitkäaikaisen terapiapotilaani holhousasiassa

ulkopuolisen konsultin raportti on
erittäin osuva, se on viisisivuinen
ja siinä annetaan organisaation eri tasoille yksityiskohtaisia
neuvoja ja ohjeita ongelman purkamiseksi
tärkeimpänä konsultti mainitsee
turvallisuudentunteen lisäämisen

runsas vuosi konsultin raportin jälkeen
alkoi mustavalkoajatteluun perustuva
toinen ajojahti, jossa splitin
hyvä osapuoli, asetelman hyvä osapuoli
jo ensimetreillä kehitti käyttäytymisestäni tulkintamekanismin:
kaikki, mitä uhri tekee on joko mielisairasta tai
rangaistavaa, mieluummin molempia samanaikaisesti.

sain sanottuani perseennuolijaa perseennuolijaksi
kolme eri rangaistusta. vilpittömät anteeksipyyntöni vain pahensivat tilannetta
ja kovensivat rangaistuksia

rikosoikeudessa samasta teosta saa ranagaista vain kerran, hallintopuolella
saa rangaista aiheettomasti niin monta kertaa kuin työpaikkaterroreita vain sattuu huvittamaan
-aiheetta(södermanin päätös 5.10.1990)

menetin heti turvallisuudentunteen niin perusteellisesti
että lähdin toiselle paikkakunnalle viettämään
sairaslomaani, joka oli seurausta
'kuuden päivän sodasta'

minun olisi pitänyt lähteä
heti hullujenhuoneelle
kun hyvä osapuoli niin vain halusi

ammattiauttajien, jotka ovat
ko. mielisairaalan eettisessä toimikunnassa
mukaan 'syyntakeettomuus' tarkoittaa, sitä
että hulluja pitää tästedes rangaista moninkertaisesti
ankarammin kuin ns. täydessä ymmärryksessä olevia
(söderman 'on antanut siunauksensa' tälle
ammattiauttajien käytännössä käyttämälle käytännölle 5.10.1990)

hullut vaviskaa
vaviskaa hullut

samanaikaisesti aloitettiin sekä
kurinpitorangaistus että mielentiltutkimuspyyntöjen tehtailu
nimenomaan tehtailu

puolessa vuodessa työnantaja
tehtaili neljä aivan erisisältöistä
mielentilatutkimuspyyntöä
lisäksi uhrilla oli
kurinpitorangaistuksen
toisen vaiheen uhka päällä:
hänet voidaan potkia pellolle
(kysymys on samasta rangaistusmenettelystä, jota
käytettiin jorma reinin kohdalla.)

jos vaikka sanoisin perseennuolijoita perseennuolijoiksi, voisin saada kenkää
virastani

oli väistämätöntä
että tällaisessa tilanteessa ihmiselle kehittyy
burn out hyvin pian

hyvä osapuoli: perseennuolija-kuningatar
'alaisineen' eli yhä kasvavassa karnevaalitunnelmissa koko ajojahtisyksyn.
se oli traumaattista
hyvin traumaattista oli se

peseennuolijakuningatar oli tippua
apureineen/alaisineen tuolilta
käydessäni 16.1. viimeistä kertaa




työpaikallani- kuukauden sairasloman jälkeen.
kestin vain puoli päivää työpakalla
olin kuolemanväsynyt
kuukauden burn out sairaslomasta huolimatta
(elämääni on muodostunut hyvin henkilökohtainen
sanonta: kuin tammikuun kuudestoista.
-voisin käyttää sitä kirosanana
-tehokkaana kirosanan)

takaisin tammikuun oratorioon
suomioratoirioihin takaisin

ei löytynyt paikkaa tavallisen sairaalan psykiatriselta
osastolta (kuulin myöhemmin että
siellä oli ainakin yksi 'dorka' psykiatri')
ei päiväsairaalasta, joka oli lähellä

asia takkusi ja takkusi
mitään mitä kliininen psykoligi
pitkällä kokemuksella esitti,
ei tullut kuuloonkaan
- itse kuuntelin jokaista potilastani
hyvin tarkkaan, alan potilaita
aina mielisairaanhoitajista lähtien
todella tarkkaan,

jokainen on oman ainutkertaisen elämänsä
paras asiantuntija,
ammatti-ihminen on aina
ammatti-ihminen (tietenkin)

valitusaika eu:n ihmisoikeustoimikunnalle
uhkasi mennä umpeen
pelattiin aikaa
lopuksi hyvin häikäilemättömästi,
se on hyvin tehokas hallintotoimi tai keino
jolla 'oikeutta' harjoitetaan ja jaetaan
kukaan sitä tuskin myöntää
sen tehokkuuden tuntee ilmeisesti
jokainen hallintovirkamies

päätin ottaa härkää sarvista
ja soittaa itse mielisairaalaan
saadakseni lähetepotilaiden jonon pituuden selville

viikonloppulääkäri ei tiennyt tuon taivaallista
jonosta , eikä muustakaan
(montakoha lääkitystä sekin muutti
näyttääkseen, kuinka suuri valta lääkärillä on)

maanataina keräsin rohkeuteni ja päätin soittaa
itse akuuttipuolen ylilääkrille,
sitä suositteli viikonloppukandi

- tiedän, miten tarkkoja ja arkoja
lääkärit ovat arvovallastaan
- soitto heille on yleensä 'pyhäinhäväistystä'
- suoraan vielä ylilääkärille
- kysymys on jo 'jumalanpilkasta'
(on tuhatkertaa helpompi lähestyä elävää Jumaalaa kuin , elävää lääkriä!)

luotin ammattikokemukseeni ja -koulutukseeni
sekä siihen, että meikkä molemmilla on
sama ammatillinen kehys,
esim. sanasto
luotin myös siihen, että ammattipsykiatri
tietää ettei ammatiltaan psykologi
ole noin vain nenästä vedettävissä
- lääkärit kohtelevat usein- ei aina-
potilaita pelkkinä nappuloina,
joita he 'siirtelevät' milloin mitenkin
mistä mihinkin

(laki , että omaistenkin tulee tietää potilaan hoitopaikka ei ole kovin vanha, lienee 1980-luvun
jälkipuoliskolta)

-paljon riippuu siitä, miten aktiivinen potilas itse tai hänen omaisensa ovat
huomattavan paljon


kun liukuhihna on pyörähtänyt käyntiin
sitä on vaikea pysäyttää

-potilas joutuu liukuhihnalle
jo ajanvarauksessa tai ilmoittautumisen yhteydessä

ahdistun vieläkin lähes yhtä paljon kuin
tammikuun viimeisenä maanantaina tuona vuonna
ollessani 'pakotettu' soittamaan ylilääkäri
jolla on hevosen nimi
- tuli sellaista 'hevonpotkua' päin pläsiä
etten voinut kuvitella sellaisen olevan mahdollista- edes elokuvissa
- kuvaavaa on, että pelkäsin, että se 'hevonen'
voi lähettää vielä ambulanssin pihaan,
uskalsin lopulta sanoa 'hevoselle' edes vähän
vastaan
lääkärit eivät kestä arvostelua - lainkaan
he kuvittelvat olevansa: haavoittumattomia, omni-
potentteja ja kaikkitietäviä
-kaikilla lääkäreillä on jonkinasteine lääkärisyndrooma
- yhteiskunta on antanut heille
paljon valtaa, 'joka paikassa' tarvitaan
lääkärinlausuntoa,

lääkäri, jolla on hevosen nimi
oli tiukkana ja töykeänä,
hänen arvovaltaansa oli loukattu
potilas soittaa suoraan ylilääkärille
-kerroin toki, että olin soittanut sunnuntaina
kandille, joka oli kehoittanut soittamaan
hänelle

- papereita ei saa missään tapauksessa lähettää etukäteen
- he haluavat itse tutustua potilaaseen
- klisee ja käytäntö jota lääkärit käyttävät paljon


- sitten tuli kovin hevosenpotkuista,
ylilääkei ilmoitti, että "Me otamme taustoista selvää." huomatkaa, peersoonapronomini: lri , jonka nimi on hevonen käytti sujuvasti itsestääm kuninkaallisten käyttämää persoonapronominia: me,
Jumalan armosta Meidän Kuninkaallinen Korkeutemme
ilmoittaa alamaisilleen seuraavaa...

-otin pari valeriaanaa, jotka olin ostanut espanjasta puhelun lopettua
sydämeni hakkasi lujaa, tuhatta ja sataa,
luulin sen halkeavan

- soitin rohkesti uudestaan lri hevoiselle,
hän kertoi olevansa lounalla,
klo oli vasta vaille 11,
lääkärit käyvät syömässä vasta 11,30
tai sen jälkeen.

-sanoin, "minua ei tippaakaan kiinnosta missä te olette. minulla on teille tärkeää asiaa. te tiedätte yhtä hyvin kuin minä, ettei vaitiolovelvollisuutta saa rikkoa. tarvitaan potilaan kirjallinen lupa, ennen kuin hänestä voidaan 'selvittää taustoja'.
- lri , jolla on hevosen nimi nikotteli vähän aikaa ja käytti tavallsinta lääkäreiden kliseetä
kun lääkärit torjuvat potilaan: minulla on (hyvin) kiire.
- onneksi en sanonut mitään sopimatonta
-lääkäri-potilaspeli oli alkanut huonoissa merkeissä

- eivät lääkärit vaivaudu lukemaan aikasempia sairaskertomuksia
- he haluavat tehdä niitä aina itse lisää,
vaikka moni asia selviäisi aikaisemmista asiakirjoista

(itse luin aina hyvin tarkkaan potilaan kaikki sairaskertomukset ja asiakirjat,
näin kunnioitetaan myös muiden ammattiauttajien
työtä, aikasemmat potilasasikirjat ovat todella
tärkeitä, jos on kiinnostunut potilaasta ,
jos haluaa tankata hänet lääkkeillä ei
papereista ole väliä, vain lääkemääräyksista)

- soitin sairaanhoitajalle poliklinikalle
ja hän sanoi neuvottelevansa polin lääkärin kanssa
- hän ilmoitti, että paikkani olisi A5:lla

-tuumin hetken hartaasti kannaattaako minun lähteä hakemaan lääkrintodistusta kroonisesta keskitysleirisyndroomasta ollenkaan tuolta hevos-
tohtorilta, todelliselta 'konitohtorilta'
- ikävyyksiä olisi tiedossa,
tulisin saamaan ns. hankalan potilaan kohtelun.

- lopulta tulin siihen tulokseen, että haluan nähdä todellisen 'konitohtorin'
face to face: tuolla tavalla ei potilaita kohdella.

- soitin A5:n osastonhoitajalle, ja hän pyysi tulemaan ennen klo 13,
se olisi osastonrutiinien kannalta tärkeää
sanoin tulevani vasta keskiviikkona, koska minun piti hoitaa juoksevia asioita.
otin lisää miettimisaikaa
aikaa punnita vielä kerran kannattaako minun lähteä ollenkaan ja palautumisaikaa lri konin
shokkikäsittelystä

- kysymys oli toisaalta minun elämäni tilaisuudesta, toisaalta ainakin halusta nähdä,
mitä lri koni olisi keksinyt minun varalleni
- lääkäreillä ja heidän alamaisillaan,
henkilökunnalla on tuhansia keinoja
rangaista potilaita, jos he niin haluavat
tai jos he ovat sadisteja


- päästyäni linja-autosta ulos,
näin sinivalkolipun tangossa
ylhäällä tangossa
ei ollut mikään virallinen liputuspäivä!
-ajattelin kääntyä takaisin
- koni on 'ottanut taustoista selvää'
soittanut ainakin entiseen työpaikkaani
(ensimmäiseen keskitysleiriini)
olin muutama päivä aikaisemmin esittänyt kortissa
sairaalan johtoryhmälle, että 26.2. pitäsi saada viralliseksi lipuruspäiväksi, uudeksi itsenäiyys-
päivää vastaavaksi päiväksi, vähän kuin 9.5. on eu-päivä), suomi- neito oli muuttunut noita-akaksi
jo edellisenä kesänä
virallisesti liittohallitus teki
mielnetilatutkimusmääräyksen kuitenkin juuri 26.1.
(julkishallinnollisia päätöksiä voi södermanin
päätöksen 5.10.1990 mukaan ja jälkeen kuka tahansa matti tai maija meikäläinen muuttaa miten parhaimmaksi katsoo:
eikä kukaan viranomainen perään kysele
- ei kukaan viranomainen kysele jo lukkoonlyötyjen
päätösten perään:
kaikki vaan veromätkyt saatvaiksi muuttamaan
- se on ihan laillista södermanin päätöksen jälkeen 5.10. 1990.
(jos on kertynyt useammalta vuodelta mätkyjä,
kannattaa ilman muuta muuttaa etumerkkiä miinuksesta plussaksi)

- kävelin kuitenkin hitaasti isoa laitosrakennusta kohti,
mistä mä löytäisin A5:n
- sairaalat ovat liian suuria
Mukavuussyistä
- niihin eksyy fyysisesti

-en uskonut silmiäni: kelloa pitäisi soittaa:
tutkimuslähetepotilaan pitäisi soittaa kelloa päästäkseen sisälle
- se on laitonta:
lähetepotilaita ei saa pitää
suljetulla osastolla
(tätä ei edes pyritty kiertämään silloin mun olin töissä psykiatrisessa sairaalassa)

- nyt olisi kysymys vain siitä, että saisin potkivan konin face to face
- soitin reippaasti soittokelloa:
joku mieshoitaja tuli avaamaan
-esittäydyin reippaasti ja kohteliaasti ja sanoin (tietenkin): ei lähetepotilaita saa pitää suljetulla osastolla.
minä olen tutkimuslähetepotilas.
- mieshoitaja vastasi 'puput pöksyissä',
"teidän paikkanne on tällä osastolla."
ja livahti 'puput pöksyissä'

- vastaani tuli vappu-hoitaja, joka huusi jo kaukaa: nyt se neiti on tullut.
tiesin , että kysymys oli ent. esimies
zepon 'terveisistä', se on akkamainen mies
ja sillä on iso kohtukateus. se haluaisi synnyttää lapsia
olin kutsunut zeppoa neiti zepoksi korteissa
- olisi naurattanut, koska viesti oli niin ilmiselvä,
- kohteliasta olisi ollut sanoa: maisteri se ja se on tullut.
-vappu-joka ei mitään tiedä yritti siis lyödä luun kurkkuun potilaalta.
hymyilin vaan ja toistin, ettei minua saa pitää suljetulla osastolla, koska olen
tutkimuslähetepotilas,
- leuhka vappu teki minulle vastaanottohaastattelun
joka kesti noin tunnin,

vaikka vappu oli leuhka kuin mikä, eikä osoittanut minkäänlaista empatiaa kerroin reippaasti ja kronologisesti päätapahtumat,
jos olen oma itseni puhun käsilläni
leuhka vappu kirjoitti papereihini:
heiluttaa levottomasti käsiään.

leuhka vapun kirjoittama merkintä
on minulle tuttua sarjaa: 'näköharhapapereita':
mikään ei pidä paikkaansa, ei yhtään mikään,
olen hänen papereittensa mukaan vain
'hyvin paranoidinen' ja 'maaninen'
kumpikaan diagnoosi ei pidä paikkaansa!

-leuhka- vappu oli sisäistänyt konin
syöttämän palturin, pajunköyden, jonka koni oli lainvastaisesti hankkinut entiseltä
työnantajaltani

- jos ei asia olisi niin vakava- vaitiolovelvollisuuden rikkominen-
voisin milloin tahansa nauraa leuhka-
vapun merkinnälle

- parasta eli siis kauheinta oli se, että leuhka-vappu oli arvioinut psyykkisen statukseni
niin huonoksi, että vain kaikessa apua tarvitsevat
dementikot ovat huonompikuntoisempia kuin minä!

- tämä paljastaa paljon enemmän leuhka-vapusta
kuin potilaasta
leuhka vappu oikein 'himoitsi'' saada
toetuttaa sadistisia taipumuksiaan
(tämä on totta)

- leuhka vappu pani minut pieneen koppiin kaiikein huonompikuntoisten potilaiden kanssa
vaikka muualla, parempikuntoisten huoneissa oli vapaata!
- sadismia kukkii mielisairaaloissa, leuhka-vappu
toteutti sadistisia taipumuksiaan,
asia on kiistaton


- palatakseni kaikkien aasinsiltojen jälkeen
tammikuun oratorioon
kerron lopuksi pääasian:
suomi muuttui 28.1.
valtioksi, jossa pakkohoitomääräys voidaan
tehdä puhelimitse,
potilasta näkemättä

- sivistysmaissa vaaditaan usein oikeudenkin päätös ennen kuin ihmisiä voidaan määrätä
suljettujen ovien taakse

- lri koni oli tosi- innoissaan
kun hän sai kaataa lri riitta kauppisen ennakkotapauspäätöksen,
riitta kauppisen tapauksessa korostetaan sitä, että lain edellyttämät perusteet on tutkittava riittävän perusteellisesti ennen kuin
pakkohoitolähete kirjoitetaan.

lääkärit olivat KHO:n tästä päätöksestä
todella kärmeissään:
kamppailu: lääkärit vastaan juristit oli
lääkäreiden mielestä hävitty

4,2. lri koni vastasi kysmykseeni: Miksi minulle oli varattu suljetun osaston paikka? kuin apteekin hyllyltä:


"te olitte akuutti potilas. te soititte minulle kaksi kertaa ja tri se ja se kerran.´"

kumpaakaan pakkohoitopäätöksen tehneistä lääkäreistä en ollut koskaan edes tavannut, saatikka että
he olisvat selvitelleet edellytyksiä
pakkohoitopäätökselle.


tämä ratkaisu on selvästi nähtävissä
asiakirjoista.

suomessa on mahdollista siis pelkällä puhelinsoitolla määrätä 'kuka tahansa' pakkohoitoon- VIRALLISEN PÄÄTÖKSEN MUKAAN
Puhelinmääräys pakkohoitoon on edelleen voimassa suomessa.
joka on muuttunut suomi-neidosta noita-akaksi.


(Tätä ei kukaan lue. Tässä on varmasti kirjoitusvirheitä ja huonoa verbaliikkaa. Piti kuitenkin kirjoittaa.
Saa nähdä iskeekö SENSUURI.)

-

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä