suru
hiipii sukkasillaan
illalla
istahtaa viereen
vie torkkupeiton
valtaa pöydän
pienellä pölyhuiskalla
kerää muistot kekoihin
viiltää ilman säröille
kuiskaa hiljaa huutaen
pysähdy
katso
katso mihin sinusta ei ole
suru
hipaisee unen hiuksia
katso
pysähdy
unohda
hiipii sukkasillaan
illalla
istahtaa viereen
vie torkkupeiton
valtaa pöydän
pienellä pölyhuiskalla
kerää muistot kekoihin
viiltää ilman säröille
kuiskaa hiljaa huutaen
pysähdy
katso
katso mihin sinusta ei ole
suru
hipaisee unen hiuksia
katso
pysähdy
unohda
Vastaukset 3
Vanhimmat
.. tarvitsisi oman Surun, sen realistisen huolenpitäjän ..
Pidin. :)
se aina varkain
ottaa hetken jolloin
emme ole varuillamme
polttaa kauniiseenkin päivään
paloarpensa.
Ei kysy suru lupaa
ei ikävä aikaa,
mennen tullen sivaltavat
säästämättä, säälimättä.
ksunis sai melkein kyyneleet silmiiin.