Onko elämällä tarkoitusta?

Elämällä todellakin on tarkoitus. Elämän tarkoitus löytyy teoista, jotka joudumme valitsemaan, koska emme voi olla valitsemattakaan. Ja tarkoitushan selittyy sillä, että valitsemme oikein. Jotta voisimme valita oikein, ja tietäisimme, mitä ovat oikeat valinnat, meidän täytyy todeta oikeiden valintojen olevan vain ja ainoastaan rahassa mitattavissa. Raha on elämän tarkoitus. Rahalla pääsee ja hevosta syödään. Kun hevonen on syöty, rahaakin voi syödä. Tämän deduktiivisen päättelyn lopetamme siis elämän tarkoitukseen.

herra kirjoitti:

Elämällä todellakin on tarkoitus. Elämän tarkoitus löytyy teoista, jotka joudumme valitsemaan, koska emme voi olla valitsemattakaan. Ja tarkoitushan selittyy sillä, että valitsemme oikein. Jotta voisimme valita oikein, ja tietäisimme, mitä ovat oikeat valinnat, meidän täytyy todeta oikeiden valintojen olevan vain ja ainoastaan rahassa mitattavissa. Raha on elämän tarkoitus. Rahalla pääsee ja hevosta syödään. Kun hevonen on syöty, rahaakin voi syödä. Tämän deduktiivisen päättelyn lopetamme siis elämän tarkoitukseen.

Lue lisää

raha on välttämätön paha. Se on asia jota ilman olisi paljon mieluummin, jos vain voisi. Muka että elämän tarkoitus olisi syödä rahaa? Oletko aivan tärähtänyt?

Aha! Eli olet juutalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että sielu asuu veressä? Mitenkäs sitten perustelet sen, että suurissakaan verensiirroissa kummankaan persoonallisuus ei ole muuttunut yhtään miksikään. Teidän "sielu" asuu aivoissa.

Zacharia kirjoitti:

Aha! Eli olet juutalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että sielu asuu veressä? Mitenkäs sitten perustelet sen, että suurissakaan verensiirroissa kummankaan persoonallisuus ei ole muuttunut yhtään miksikään. Teidän "sielu" asuu aivoissa.

Lue lisää

>>suurissakaan verensiirroissa kummankaan persoonallisuus ei ole muuttunut yhtään miksikään.

toret kirjoitti:

>>suurissakaan verensiirroissa kummankaan persoonallisuus ei ole muuttunut yhtään miksikään.

Jos sielu on ihmisen henkinen minä, niin pitäisi.

Zacharia kirjoitti:

Jos sielu on ihmisen henkinen minä, niin pitäisi.

että ihmisen sydän, on se josta ihmisen ajatukset ja teot lähtevät.

sydämen siirrossa voisi olettaa, että ihmisen ajatusmaailma ja teot ja puheet voisivat muuttua, mutta verensiirto on sama kuin ottaisi multaa takapihalta ja siirtäisi sen etupihalle, ja etupihalta siirtäisi takapihalle.

ymmärrätkö mitä tarkoitan?

jokainen ihminen on samaa lihaa ja verta, mutta jokainen on yksilö, koska jokaisella on oma sydän.

toret kirjoitti:

että ihmisen sydän, on se josta ihmisen ajatukset ja teot lähtevät.

sydämen siirrossa voisi olettaa, että ihmisen ajatusmaailma ja teot ja puheet voisivat muuttua, mutta verensiirto on sama kuin ottaisi multaa takapihalta ja siirtäisi sen etupihalle, ja etupihalta siirtäisi takapihalle.

ymmärrätkö mitä tarkoitan?

jokainen ihminen on samaa lihaa ja verta, mutta jokainen on yksilö, koska jokaisella on oma sydän.

Lue lisää

Sydän on kyllä kaikkein perinteisin asuinpaikka sielulle. Paljon romanttisempi kuin esim. aivot tai haima.

Ei se persoonallisuus tosin muutu miksikään sydämensiirroissakaan vaikka sydämen korvaisi tekosydän tai vaikka sian sydän.

"eikö evoluutio-oppi olekaan täydellisyyteen päin kulkevaa oppia?"

Evoluutiolla ei ole suuntaa. Se on pelkkää sopeutumisen luonnonvoima.


Muutenottaen:
"veressä, on kaiken lihan sielu."

Olisiko aika taas piipahtaa sielunhoitajan pakeilla. Alkavat juttusi olla kuin suoraan taannoisen NSDPn jäsenlehdestä.

PekkaPakana kirjoitti:

Sydän on kyllä kaikkein perinteisin asuinpaikka sielulle. Paljon romanttisempi kuin esim. aivot tai haima.

Ei se persoonallisuus tosin muutu miksikään sydämensiirroissakaan vaikka sydämen korvaisi tekosydän tai vaikka sian sydän.

Lue lisää

"Sydän on kyllä kaikkein perinteisin asuinpaikka sielulle. Paljon romanttisempi kuin esim. aivot tai haima."

ja miehillä perinteisesti se on sijainnut vielä alempana...

vai olivatko ne nyt aivot?

jaina kirjoitti:

"Sydän on kyllä kaikkein perinteisin asuinpaikka sielulle. Paljon romanttisempi kuin esim. aivot tai haima."

ja miehillä perinteisesti se on sijainnut vielä alempana...

vai olivatko ne nyt aivot?

Lue lisää

Naisen kanssa kommunikoidessa tulee huomattavasti paremmin toimee ku käyttää noita viittaamiasi "aivoja"...sama sävel löytyy suht helposti.Ja näinollen "kommunikointi" ja "kommunikoinnin" tulos on yleensäkki molempia miellyttävää.

jaina kirjoitti:

"eikö evoluutio-oppi olekaan täydellisyyteen päin kulkevaa oppia?"

Evoluutiolla ei ole suuntaa. Se on pelkkää sopeutumisen luonnonvoima.


Muutenottaen:
"veressä, on kaiken lihan sielu."

Olisiko aika taas piipahtaa sielunhoitajan pakeilla. Alkavat juttusi olla kuin suoraan taannoisen NSDPn jäsenlehdestä.

Lue lisää

>>Evoluutiolla ei ole suuntaa. Se on pelkkää sopeutumisen luonnonvoima.

jaina kirjoitti:

"eikö evoluutio-oppi olekaan täydellisyyteen päin kulkevaa oppia?"

Evoluutiolla ei ole suuntaa. Se on pelkkää sopeutumisen luonnonvoima.


Muutenottaen:
"veressä, on kaiken lihan sielu."

Olisiko aika taas piipahtaa sielunhoitajan pakeilla. Alkavat juttusi olla kuin suoraan taannoisen NSDPn jäsenlehdestä.

Lue lisää

"Evoluutiolla ei ole suuntaa. Se on pelkkää sopeutumisen luonnonvoima."

Siis ei muka päämärää? Eikö kaikella elämällä ole jokin päämäärä? Eikös päämäärä ole elämän tunnusmerkki?

Zacharia kirjoitti:

Jos sielu on ihmisen henkinen minä, niin pitäisi.

Olisi erittäin hienoa jos perustelisit tieteellisesti naurettavan väitteesi. Mikä sielu on? Onko se tieteellisesti todistettu ja vielä tiettyyn paikkaan? Kukas on tämmöisen tieteellisen väitteen keksinyt? Sinäkö?

"Mun elämän tarkoitus on tehdä mun elämästä tarkoituksellinen. Ei enempää eikä vähempää."

Toki tuo sinun vastauksesi voipi olla myös niin tulkittavissa, että sun elämän tarkoitus on tedä sun elämästä tarkoituksellinen esim. auttamalla muita? Eli et laittanut siihen lisäystä, miten?

Toisaalta sen voi tulkita myös äärimmäisenä itsekkyytenä:

Minne unohdit kaikki muut maapallolla tallustavat? Vastauksesi kuvastaa nykyajan henkeä (Minä, minä, minä, ja mulle, nyt ja heti!), ilman minkään uskonnon sekoittamista asiaan.
Ennen yksilö oli yhteisöä varten, joka sitten kollektiivisesti (perhe mm.) tuki yhteisöä. Nykyään vaikuttaa siltä, että yksilöt kokevat kaikkien muiden olevan Itseään varten. Tämän takia ei olla mihinkään tyytyväisiä. Pitää olla kokoajan enemmän, jotta tulisi onnelliseksi.

Mistään omasta ei olla valmiita luopumaan (kuinka moni osallistui SPR:n Nälkäpäiväkeräykseen?), elämän ainoa tarkoitus on tosiaan tehdä itsensä tyytyväiseksi.

Eli, kumpaan suuntaan kallistut?

Apostoli34 kirjoitti:

"Mun elämän tarkoitus on tehdä mun elämästä tarkoituksellinen. Ei enempää eikä vähempää."

Toki tuo sinun vastauksesi voipi olla myös niin tulkittavissa, että sun elämän tarkoitus on tedä sun elämästä tarkoituksellinen esim. auttamalla muita? Eli et laittanut siihen lisäystä, miten?

Toisaalta sen voi tulkita myös äärimmäisenä itsekkyytenä:

Minne unohdit kaikki muut maapallolla tallustavat? Vastauksesi kuvastaa nykyajan henkeä (Minä, minä, minä, ja mulle, nyt ja heti!), ilman minkään uskonnon sekoittamista asiaan.
Ennen yksilö oli yhteisöä varten, joka sitten kollektiivisesti (perhe mm.) tuki yhteisöä. Nykyään vaikuttaa siltä, että yksilöt kokevat kaikkien muiden olevan Itseään varten. Tämän takia ei olla mihinkään tyytyväisiä. Pitää olla kokoajan enemmän, jotta tulisi onnelliseksi.

Mistään omasta ei olla valmiita luopumaan (kuinka moni osallistui SPR:n Nälkäpäiväkeräykseen?), elämän ainoa tarkoitus on tosiaan tehdä itsensä tyytyväiseksi.

Eli, kumpaan suuntaan kallistut?

Lue lisää

Tavalla ei ole väliä. Eikä edes sillä, onko se jonku mielestä hyvä tai paha. Merkityksellinen voi olla vaikka niin, että saastuttaa edes oman joen tai niin, että estää edes oman joen saastuttamisen.

Itse en ole mikään maailmanparantaja. Ei ole rahaa niin paljon, että siitä liikenisi vielä jollekin vielä köyhemmälle. Toisaalta taas nytkin säästän rahaa erään tytön 18-vuotislahjaan, vaikka se ei ede s ole mun tyttöystävä. Olenko egoisti vai altruistikko? En tiedä eikä kiinnosta.

Zacharia kirjoitti:

Tavalla ei ole väliä. Eikä edes sillä, onko se jonku mielestä hyvä tai paha. Merkityksellinen voi olla vaikka niin, että saastuttaa edes oman joen tai niin, että estää edes oman joen saastuttamisen.

Itse en ole mikään maailmanparantaja. Ei ole rahaa niin paljon, että siitä liikenisi vielä jollekin vielä köyhemmälle. Toisaalta taas nytkin säästän rahaa erään tytön 18-vuotislahjaan, vaikka se ei ede s ole mun tyttöystävä. Olenko egoisti vai altruistikko? En tiedä eikä kiinnosta.

Lue lisää

parannat sen tytön maailmaa edes hiukan antamalla hänelle lahjan. Säästämilläsi rahoilla.

Ei maailman parantaminen vaadi suuria tekoja. Tai suuria rahoja. Asenne on tärkein, sen minkä tekee muiden hyväksi, tekee sen puhtain sydämin. Vaikka antaisi 5 senttiä keräyslippaaseen, sekin riittää, jos sen tekee sydämestään (lesken ropo). Jos sanoo päivää naapurin yksinäiselle mummolle,sekin on maailman parantamista.

Kaunista ja kuulasta syksyä toivotan sinulle!

Apostoli34 kirjoitti:

parannat sen tytön maailmaa edes hiukan antamalla hänelle lahjan. Säästämilläsi rahoilla.

Ei maailman parantaminen vaadi suuria tekoja. Tai suuria rahoja. Asenne on tärkein, sen minkä tekee muiden hyväksi, tekee sen puhtain sydämin. Vaikka antaisi 5 senttiä keräyslippaaseen, sekin riittää, jos sen tekee sydämestään (lesken ropo). Jos sanoo päivää naapurin yksinäiselle mummolle,sekin on maailman parantamista.

Kaunista ja kuulasta syksyä toivotan sinulle!

Lue lisää

"Asenne on tärkein" = kunhan sulla on hyvä mieli. Eikös tuo ole egoismia pahimmillaan ;)

Zacharia kirjoitti:

"Asenne on tärkein" = kunhan sulla on hyvä mieli. Eikös tuo ole egoismia pahimmillaan ;)

"Asenne on tärkein" Jos saat ilosi toisten ilahduttamisesta=Altruismi

jjj kirjoitti:

"Asenne on tärkein" Jos saat ilosi toisten ilahduttamisesta=Altruismi

Ei olla ihan yhtä mieltä siitä, että onko se epäitsekästä, jos saa itse iloa siitä, että tekee jonkin vähäpätöisen työn toisen hyväksi.

Koska siinä ei kuitenkaan varsinaisesti auteta toista kovinkaan paljon, jolloin se hyöty jää lähinnä sen tekijän mieleen. Elikkä jos haluaa tehdä jotain vain tunteakseen itsensä hyväksi, niin se ei ehkä olekaan altruismia.

elämässäsi ei olisi tarkoitusta, olisit tehnyt itsemurhan.


Miksi et ole tehnyt itsemurhaa, mikä sinua pitää hengissä, ja antaa olemassaolollesi tarkoituksen on se johon uskot ja jolle elät.

Eli elämälläsi on sittenkin tarkoitus. Eikö niin?

Ymmärrätkö nyt että tarkoitus on lopultakin ainoa asia joka estää sinua tekemästä itsemurhaa?

kyllä kirjoitti:

elämässäsi ei olisi tarkoitusta, olisit tehnyt itsemurhan.


Miksi et ole tehnyt itsemurhaa, mikä sinua pitää hengissä, ja antaa olemassaolollesi tarkoituksen on se johon uskot ja jolle elät.

Eli elämälläsi on sittenkin tarkoitus. Eikö niin?

Ymmärrätkö nyt että tarkoitus on lopultakin ainoa asia joka estää sinua tekemästä itsemurhaa?

Lue lisää

kuoleman pelko niissä ihmisissä, jotka sisimmässään vielä omistavat jäännöksen hengestä.

kyllä kirjoitti:

elämässäsi ei olisi tarkoitusta, olisit tehnyt itsemurhan.


Miksi et ole tehnyt itsemurhaa, mikä sinua pitää hengissä, ja antaa olemassaolollesi tarkoituksen on se johon uskot ja jolle elät.

Eli elämälläsi on sittenkin tarkoitus. Eikö niin?

Ymmärrätkö nyt että tarkoitus on lopultakin ainoa asia joka estää sinua tekemästä itsemurhaa?

Lue lisää

vai muuten vaan hidas?

Kysymys kuului elämän tarkoituksesta, ei minun elämäni tarkoituksesta.

toret kirjoitti:

kuoleman pelko niissä ihmisissä, jotka sisimmässään vielä omistavat jäännöksen hengestä.

..(tai helvetin)pelkoa esiintyy vain uskovilla.

Isti Ate kirjoitti:

..(tai helvetin)pelkoa esiintyy vain uskovilla.

uskovien, ei tarvitse enää pelätä helvettiä tai kuolemaa, koska he ovat ottaneet vastaan kutsun ikuisuuteen taivaiden valtakunnassa ja väistävät tällätavoin tuomion, johon kutsun hyljänneet ovat matkalla vapaaehtoisesti.

siunausta

toret kirjoitti:

kuoleman pelko niissä ihmisissä, jotka sisimmässään vielä omistavat jäännöksen hengestä.

Suomentaisitkos, veli hyvä,
mitä tarkoitat?

"kuoleman pelko niissä ihmisissä, jotka sisimmässään vielä omistavat jäännöksen hengestä."

Rautalankasta taas, kiitos.

Nasse kirjoitti:

vai muuten vaan hidas?

Kysymys kuului elämän tarkoituksesta, ei minun elämäni tarkoituksesta.

elämällä ei ole yleisellä tasolla tarkoitusta, ei kenenkään elämällä ole tarkoitusta, eikä sinunkaan elämälläsi ole tarkoitusta. Mutta jos elämällä on yleisellä tasolla tarkoitus, on jokaisen elämällä tarkoitus, ja sinunkin elämälläsi on tarkoitus.

kyllä kirjoitti:

elämällä ei ole yleisellä tasolla tarkoitusta, ei kenenkään elämällä ole tarkoitusta, eikä sinunkaan elämälläsi ole tarkoitusta. Mutta jos elämällä on yleisellä tasolla tarkoitus, on jokaisen elämällä tarkoitus, ja sinunkin elämälläsi on tarkoitus.

Lue lisää

koittaa tehdä itsestään kuolemattoman, koittaa saada elämälleen jonkin suuremman tarkoituksen kuin vaikkapa majavan elämän tarkoitus.

Itsepetoksen voima on uskomaton.

Nassen kirjoitti:

koittaa tehdä itsestään kuolemattoman, koittaa saada elämälleen jonkin suuremman tarkoituksen kuin vaikkapa majavan elämän tarkoitus.

Itsepetoksen voima on uskomaton.

Lue lisää

Jos elämälläsi ei ole tarkoitusta, et näe sillä mitään arvoa, eli elämäsi, eikä elämä ylipäätään merkitse sinulle yhtään mitään. Voit siis tappaa muita ihmisiä, tai itsesi yhtä kylmästi kuin tappaisit kärpäsen. Miksi sitten et ole vielä tehnyt itsemurhaa?

Elämän arvokkuuden kokeminen, eli elämän arvostaminen ei liity minun tapauksessani mihinkään uskoon, vaan yksinkertaisesti vain elämänmyönteisyyteen, realistiseen positiivisuuteen, ja elämän arvostamiseen.

Ihminen joka pitää itseään arvossa, kokee myös elämässä tarkoitusta ja merkitystä.

Mutta ihminen joka ei arvosta itseään, kokee elämän tarkoituksettomana, merkityksettömänä ja turhana. Tarkoitukseton ja turha elämä on vain kuoleman odottamista.

Tee ihmeessä jotain masennuksellesi, tai hae apua..

Muista: Elämälläsi on tarkoitus. Olet tärkeä.

kyllä kirjoitti:

Jos elämälläsi ei ole tarkoitusta, et näe sillä mitään arvoa, eli elämäsi, eikä elämä ylipäätään merkitse sinulle yhtään mitään. Voit siis tappaa muita ihmisiä, tai itsesi yhtä kylmästi kuin tappaisit kärpäsen. Miksi sitten et ole vielä tehnyt itsemurhaa?

Elämän arvokkuuden kokeminen, eli elämän arvostaminen ei liity minun tapauksessani mihinkään uskoon, vaan yksinkertaisesti vain elämänmyönteisyyteen, realistiseen positiivisuuteen, ja elämän arvostamiseen.

Ihminen joka pitää itseään arvossa, kokee myös elämässä tarkoitusta ja merkitystä.

Mutta ihminen joka ei arvosta itseään, kokee elämän tarkoituksettomana, merkityksettömänä ja turhana. Tarkoitukseton ja turha elämä on vain kuoleman odottamista.

Tee ihmeessä jotain masennuksellesi, tai hae apua..

Muista: Elämälläsi on tarkoitus. Olet tärkeä.

Lue lisää

täytyy olla tarkoitus ennen kuin siitä voi nauttia.
Mielestäni elämällä ei tarvitse olla tarkoitusta pystyäkseen nauttimaan siitä, vähän niinkuin pelaisi tarkoituksetonta tietokonepeliä.
Mahdollisesti elämän tarkoitus onkin sen tarkoituksettomuus.

Sam kirjoitti:

täytyy olla tarkoitus ennen kuin siitä voi nauttia.
Mielestäni elämällä ei tarvitse olla tarkoitusta pystyäkseen nauttimaan siitä, vähän niinkuin pelaisi tarkoituksetonta tietokonepeliä.
Mahdollisesti elämän tarkoitus onkin sen tarkoituksettomuus.

Lue lisää

"Mielestäsi siis elämällä täytyy olla tarkoitus ennen kuin siitä voi nauttia"

Kyllä.

Mitä järkeä olisi pelata tarkoituksetonta tietokonepeliä? Sitäpaitsi elämä ei ole peliä eikä virtuaalisuutta tai melikuvituksen tuotetta.

Tarkoitukseton elämä on ärrimmäisen turhauttavaa.

Sam kirjoitti:

täytyy olla tarkoitus ennen kuin siitä voi nauttia.
Mielestäni elämällä ei tarvitse olla tarkoitusta pystyäkseen nauttimaan siitä, vähän niinkuin pelaisi tarkoituksetonta tietokonepeliä.
Mahdollisesti elämän tarkoitus onkin sen tarkoituksettomuus.

Lue lisää

"Mielestäsi siis elämällä täytyy olla tarkoitus ennen kuin siitä voi nauttia"

Kyllä.

Mitä järkeä olisi pelata tarkoituksetonta tietokonepeliä? Sitäpaitsi elämä ei ole peliä eikä virtuaalisuutta tai mielikuvituksen tuotetta.

Tarkoitukseton elämä on äärimmäisen turhauttavaa.

kyllä kirjoitti:

Jos elämälläsi ei ole tarkoitusta, et näe sillä mitään arvoa, eli elämäsi, eikä elämä ylipäätään merkitse sinulle yhtään mitään. Voit siis tappaa muita ihmisiä, tai itsesi yhtä kylmästi kuin tappaisit kärpäsen. Miksi sitten et ole vielä tehnyt itsemurhaa?

Elämän arvokkuuden kokeminen, eli elämän arvostaminen ei liity minun tapauksessani mihinkään uskoon, vaan yksinkertaisesti vain elämänmyönteisyyteen, realistiseen positiivisuuteen, ja elämän arvostamiseen.

Ihminen joka pitää itseään arvossa, kokee myös elämässä tarkoitusta ja merkitystä.

Mutta ihminen joka ei arvosta itseään, kokee elämän tarkoituksettomana, merkityksettömänä ja turhana. Tarkoitukseton ja turha elämä on vain kuoleman odottamista.

Tee ihmeessä jotain masennuksellesi, tai hae apua..

Muista: Elämälläsi on tarkoitus. Olet tärkeä.

Lue lisää

tai jopa lähes mahdotonta ajatella että yhden yksilön elämällä, tai elämällä yleensä ei välttämättä ole mitään tarkoitusta?

Itsekäs yksilö mielellään näkee elämällään tarkoituksen, niin minäkin, mutta ei se silti tarkoita että loppupeleissä elämällä noin yleisesti ottaen olisi mitään tarkoitusta.

Voihan olla niin että elämän synty vain on väistämätöntä sopivissa olosuhteissa.

Jos tulkitset että olen masentunut, erehdyt. Tulkintasi paljastaa arvomaailmaasi.

"Kun sieltä paskan seasta löydämme ehkä vielä itse kukin itsemme, niin millainen merkitys yksilön elämällä voisi tosiaankaan olla?

Ei tasan mitään!"


No mikset sitten tee itsemurhaa?

höhhöh kirjoitti:

"Kun sieltä paskan seasta löydämme ehkä vielä itse kukin itsemme, niin millainen merkitys yksilön elämällä voisi tosiaankaan olla?

Ei tasan mitään!"


No mikset sitten tee itsemurhaa?

Lue lisää

...on mukavaa ainakin minulle itselleni.
Pääsen helpommalla, kun ei tarvitse vaivautua tappamaan itseään.

Pitäisikö kaikki tarkoitukseton mielestäsi tappaa?

höhhöh kirjoitti:

"Kun sieltä paskan seasta löydämme ehkä vielä itse kukin itsemme, niin millainen merkitys yksilön elämällä voisi tosiaankaan olla?

Ei tasan mitään!"


No mikset sitten tee itsemurhaa?

Lue lisää

Miksi pitäisi tehdä itsemurha, kun käymässä vaan ollaan ja aikanaan kyllä maadutaan ilman sitäkin? Onhan tää elämä pirun kivaa, ihan sattumalta, joskus tietysti fiilikset ei. Mihin se "elämän tarkoitus" oikein tarvitaan? Höyrypäiden onkapannuun?

Isti Ate kirjoitti:

...on mukavaa ainakin minulle itselleni.
Pääsen helpommalla, kun ei tarvitse vaivautua tappamaan itseään.

Pitäisikö kaikki tarkoitukseton mielestäsi tappaa?

Lue lisää

jos ei sinun tarvitsisi nähdä vaivaa ja ponnistella esim saadaksesi ammatin tai uran..turhan takia. Tai kärsiä sairauksista, menetyksistä tai pettymyksistä...turhaan. Luultavasti pääsisit kaikkein helpoimmalla jos et olisi olemassa.

Elämä on nimittäin taistelua ja kaikkea muuta kuin helppoa. Ajattele miten helppoa olisi jos ei tarvitsisi koskaan kärsiä tai ponnistella? Kuolleet eivät nimittäin koskaan kärsi sairauksista, eikä mistään muustakaan. Ainoastaan elävät kärsivät. Kärsimys päättyy kuolemaan. Eikö olekin houkuttelevaa?

Eikö niin että itsemurha on kaikkein helpoin ratkaisu tarkoituksettomaan elämään ja kärsimykseen?

Se asia mikä pitää sinut kiinni elämässä, ja antaa sinulle syyn eli motiivin/halun elää, on juuri sinun tarkoituksesi.

Nimittäin jos sinulla ei olisi tarkoitusta, olisit jo tehnyt itsemurhan. Eli koskapa olet elossa, sinulla on tarkoitus, eikö niin?

ja helpompaa kirjoitti:

jos ei sinun tarvitsisi nähdä vaivaa ja ponnistella esim saadaksesi ammatin tai uran..turhan takia. Tai kärsiä sairauksista, menetyksistä tai pettymyksistä...turhaan. Luultavasti pääsisit kaikkein helpoimmalla jos et olisi olemassa.

Elämä on nimittäin taistelua ja kaikkea muuta kuin helppoa. Ajattele miten helppoa olisi jos ei tarvitsisi koskaan kärsiä tai ponnistella? Kuolleet eivät nimittäin koskaan kärsi sairauksista, eikä mistään muustakaan. Ainoastaan elävät kärsivät. Kärsimys päättyy kuolemaan. Eikö olekin houkuttelevaa?

Eikö niin että itsemurha on kaikkein helpoin ratkaisu tarkoituksettomaan elämään ja kärsimykseen?

Se asia mikä pitää sinut kiinni elämässä, ja antaa sinulle syyn eli motiivin/halun elää, on juuri sinun tarkoituksesi.

Nimittäin jos sinulla ei olisi tarkoitusta, olisit jo tehnyt itsemurhan. Eli koskapa olet elossa, sinulla on tarkoitus, eikö niin?

Lue lisää

>>Eikö niin että itsemurha on kaikkein helpoin ratkaisu tarkoituksettomaan elämään ja kärsimykseen? >Se asia mikä pitää sinut kiinni elämässä, ja antaa sinulle syyn eli motiivin/halun elää, on juuri sinun tarkoituksesi.

Isti Ate kirjoitti:

>>Eikö niin että itsemurha on kaikkein helpoin ratkaisu tarkoituksettomaan elämään ja kärsimykseen? >Se asia mikä pitää sinut kiinni elämässä, ja antaa sinulle syyn eli motiivin/halun elää, on juuri sinun tarkoituksesi.

Lue lisää

"Minusta halu elää on ihmisen ja miltei poikkeuksetta minkä tahansa muunkin elävän olennon luontainen ominaisuus."

Aivan. Ja juuri se asia joka antaa sinulle elämänhalua ja positiivisuutta, on sinun tarkoituksesi. Eikö niin?

hekohekoheh kirjoitti:

Miksi pitäisi tehdä itsemurha, kun käymässä vaan ollaan ja aikanaan kyllä maadutaan ilman sitäkin? Onhan tää elämä pirun kivaa, ihan sattumalta, joskus tietysti fiilikset ei. Mihin se "elämän tarkoitus" oikein tarvitaan? Höyrypäiden onkapannuun?

Lue lisää

Miksi pitäisi elää, kun käymässä vaan ollaan ja aikanaan kuitenkin maadutaan? Onko turha elämä kivaa?

ja helpompaa kirjoitti:

jos ei sinun tarvitsisi nähdä vaivaa ja ponnistella esim saadaksesi ammatin tai uran..turhan takia. Tai kärsiä sairauksista, menetyksistä tai pettymyksistä...turhaan. Luultavasti pääsisit kaikkein helpoimmalla jos et olisi olemassa.

Elämä on nimittäin taistelua ja kaikkea muuta kuin helppoa. Ajattele miten helppoa olisi jos ei tarvitsisi koskaan kärsiä tai ponnistella? Kuolleet eivät nimittäin koskaan kärsi sairauksista, eikä mistään muustakaan. Ainoastaan elävät kärsivät. Kärsimys päättyy kuolemaan. Eikö olekin houkuttelevaa?

Eikö niin että itsemurha on kaikkein helpoin ratkaisu tarkoituksettomaan elämään ja kärsimykseen?

Se asia mikä pitää sinut kiinni elämässä, ja antaa sinulle syyn eli motiivin/halun elää, on juuri sinun tarkoituksesi.

Nimittäin jos sinulla ei olisi tarkoitusta, olisit jo tehnyt itsemurhan. Eli koskapa olet elossa, sinulla on tarkoitus, eikö niin?

Lue lisää

Kun minulla on nälkä, niin menen mieluummin syömään kuin tekemään itsemurhan. Nautin syömisestä enemmän kuin vaivalloisista itsemurhavalmisteluista.

Aterioinnistani seuraa, että pysyn taas jonkin aikaa hengissä, ellei mikään syy tuota minulle kuolemaa.

Muutamat sitten osaavat sotkea yksinkertaisia asioita.

...tarkoittaa "harvassa"?

Tai siis mistä sitä tietää, miten tiheässä "älyllisiä oliota" onkaan loppujen lopuksi?

Sut on aivopesty länsimaisella paskakulttuurilla. Toivot varmaan sitä omakotitaloo, etupihalla vihreetä nurmikkoo, punasta farmarivolvoo, kahta lasta (tyttöä ja poikaa), kaunista vaimoa ja piskiä räksyttämässä ja tuomassa lehteä sunnuntaiaamuisin. Missä vaiheessa ihmiset ovat lakanneet ajattelemasta omilla aivoillaan ja alkaneet omaksua kaiken, mitä meille tuutista suolletaan. Ville Valon sanoja mukailtuna: ota se tappi pois aivojesi perseenreijästä ja ala ripuloida niitä omia arvoja ja ajatuksia. Vastaat kysymykseen elämän tarkoituksesta kuvalla joka vedetään silmiemme eteen amerikkalaisen elokuvan keinoin... Häpeän sinua...

Zillian kirjoitti:

Sut on aivopesty länsimaisella paskakulttuurilla. Toivot varmaan sitä omakotitaloo, etupihalla vihreetä nurmikkoo, punasta farmarivolvoo, kahta lasta (tyttöä ja poikaa), kaunista vaimoa ja piskiä räksyttämässä ja tuomassa lehteä sunnuntaiaamuisin. Missä vaiheessa ihmiset ovat lakanneet ajattelemasta omilla aivoillaan ja alkaneet omaksua kaiken, mitä meille tuutista suolletaan. Ville Valon sanoja mukailtuna: ota se tappi pois aivojesi perseenreijästä ja ala ripuloida niitä omia arvoja ja ajatuksia. Vastaat kysymykseen elämän tarkoituksesta kuvalla joka vedetään silmiemme eteen amerikkalaisen elokuvan keinoin... Häpeän sinua...

Lue lisää

senkin paskaa suoltava persereikä. Mene muualle haisemaan senki oksetus!

Ate isti kirjoitti:

senkin paskaa suoltava persereikä. Mene muualle haisemaan senki oksetus!

Olihan tossa viestissä kauniita ajatuksia ja asioita. Nehän taitaa olla elämässä tärkeimpiä, vai mitä? Yritän vaan provokaation keinoin herätellä ihmisiä ajattelemaan, onko meidän pakko tehdä juuri niinkuin meidän aivoihimme istutettu kuvasarja kertoo: hommata vaimo, pari penskaa, omakotitalo ja päivätyö, jota sitten raataa eläkeikään asti. Ja eihän siinä viestissä näitä asioita mainittu, puhuttiin vain perheenperustamisesta ja jälkeläisten kasvattamisesta. Anteeksi jos menin henkilökohtaisuuksiin. Tarkoitukseni ei ollut loukata, ainoastaan herätellä.

voi nähdä pitkänä luomisprosessina. Joka hetki ihminen tekojensa kautta "luo" itsensä. Jotkut kyllästyvät itseensä/ luomukseensa nopeammin ja yrittävät luoda itsensä yhä "paremmiksi"

Elämän syklisyyttä parhaimmillaan. Siitä tulee nautittavaa, kun tajuaa, että on itse vastuussa itsestään ja kokemuksistaan. Siis oikeata elämän hallintaa. Kun vain useammat ymmärtäisivät hiljentyä, edes silloin tällöin, niin tutustuisivat itseensä.

lörppö mieli kirjoitti:

voi nähdä pitkänä luomisprosessina. Joka hetki ihminen tekojensa kautta "luo" itsensä. Jotkut kyllästyvät itseensä/ luomukseensa nopeammin ja yrittävät luoda itsensä yhä "paremmiksi"

Elämän syklisyyttä parhaimmillaan. Siitä tulee nautittavaa, kun tajuaa, että on itse vastuussa itsestään ja kokemuksistaan. Siis oikeata elämän hallintaa. Kun vain useammat ymmärtäisivät hiljentyä, edes silloin tällöin, niin tutustuisivat itseensä.

Lue lisää

Totta turiset.

Elämän tarkoitushakuinen kehitys = evoluutio!

Joku poisti sen???
Mikä sun ammatti on, saako udella?
Etten vaan jopa "väittelisi" yhden seppo- nimisen kaverini kanssa...? Vaan eipä kukaan kai omalla etunimellään tänne tule?

Apostoli34 kirjoitti:

Joku poisti sen???
Mikä sun ammatti on, saako udella?
Etten vaan jopa "väittelisi" yhden seppo- nimisen kaverini kanssa...? Vaan eipä kukaan kai omalla etunimellään tänne tule?

Lue lisää

ammattiani en täällä rupee julkistamaa,mutta sen verran voin itsestäni kertoa,että oikea nimeni ei ole seppo..Ja sekin vielä varmistukseksi,ettei mun yksikään kaveri jonka kanssa siviilissä asioista väännän,ole uskovainen.

seppo kirjoitti:

ammattiani en täällä rupee julkistamaa,mutta sen verran voin itsestäni kertoa,että oikea nimeni ei ole seppo..Ja sekin vielä varmistukseksi,ettei mun yksikään kaveri jonka kanssa siviilissä asioista väännän,ole uskovainen.

Lue lisää

Varmaan monella on niin, ettei tuttavapiiriin kuulu uskovia, samanikäisiä ihmisiä. Ja mielikuvat luodaankin täällä käytyjen keskustelujen/väittämien kautta.

Uskovia löytyy ns. harmaalta alueelta välillä hiljainen itekseen rukoileva-megafonin kanssa kauppatorilla huutava hihhuli.

Minulla on paljon uskovia kavereita, jotka ovat hyvin tiiviisti kiinni maallisissa asioissa,
enkä itsekään elä mitenkään kummallisesti.
Myös aika vaikuttaa ihmisen tapaan elää uskossa. Puhutaan ns. ensirakkauden sammumisesta ajan myötä. Perhe, työ, harrastukset ja ehkä urakehitys vaikuttaa siihen, että usko laimenee. Kuulostaako tutulle? Parisuhteessahan monesti käy noin...

Moni ensirakkauden kadottanut on sitä murehtinut ja löytänyt sen myös uudelleen. Joillekin toki usko on enemmän henkilökohtainen sisäisen maailma ja varmuus, joka näkyy enemmän tekoina ulospäin, kuin puheena. Tätä ei oikeastaan ihminen itse valitse, Jumala antaa jokaiselle erilaisen uskonroolin. Kaikista ei tule julistajia, toiset auttava köyhiä, lapsia jne. Toiset opettavat jne.

Ja vielä, usko on Suomessa niin henk.koht asia, ettei monikaan siitä puhu, vaikka kuinka rukoilisi kotona. Vaatii rohkeutta sanoa olevansa uskossa, vaikkei Suomessa siitä joudu telotettavaksi, muuta kuin sanoin...;)

Joskus tuntuu, että ihmiset noloilevat kirkkoon menoa jopa enemmän kuin pornokaupassa käyntiä.
Toisaalta, kummassakaan ei ole mitään noloa.
Ihminen on luotu seksuaaliseksi olennoksi. Raamatulla on tietenkin ohjeensa avioliiton puolesta.

Itse olen elänyt myös avoliitossa (hyi, syntinen;)), se päättyi onnettomasti. Nyt olen onnellisesti avioliitossa.
Jep, hyvää päivänjatkoa!

Apostoli34 kirjoitti:

Varmaan monella on niin, ettei tuttavapiiriin kuulu uskovia, samanikäisiä ihmisiä. Ja mielikuvat luodaankin täällä käytyjen keskustelujen/väittämien kautta.

Uskovia löytyy ns. harmaalta alueelta välillä hiljainen itekseen rukoileva-megafonin kanssa kauppatorilla huutava hihhuli.

Minulla on paljon uskovia kavereita, jotka ovat hyvin tiiviisti kiinni maallisissa asioissa,
enkä itsekään elä mitenkään kummallisesti.
Myös aika vaikuttaa ihmisen tapaan elää uskossa. Puhutaan ns. ensirakkauden sammumisesta ajan myötä. Perhe, työ, harrastukset ja ehkä urakehitys vaikuttaa siihen, että usko laimenee. Kuulostaako tutulle? Parisuhteessahan monesti käy noin...

Moni ensirakkauden kadottanut on sitä murehtinut ja löytänyt sen myös uudelleen. Joillekin toki usko on enemmän henkilökohtainen sisäisen maailma ja varmuus, joka näkyy enemmän tekoina ulospäin, kuin puheena. Tätä ei oikeastaan ihminen itse valitse, Jumala antaa jokaiselle erilaisen uskonroolin. Kaikista ei tule julistajia, toiset auttava köyhiä, lapsia jne. Toiset opettavat jne.

Ja vielä, usko on Suomessa niin henk.koht asia, ettei monikaan siitä puhu, vaikka kuinka rukoilisi kotona. Vaatii rohkeutta sanoa olevansa uskossa, vaikkei Suomessa siitä joudu telotettavaksi, muuta kuin sanoin...;)

Joskus tuntuu, että ihmiset noloilevat kirkkoon menoa jopa enemmän kuin pornokaupassa käyntiä.
Toisaalta, kummassakaan ei ole mitään noloa.
Ihminen on luotu seksuaaliseksi olennoksi. Raamatulla on tietenkin ohjeensa avioliiton puolesta.

Itse olen elänyt myös avoliitossa (hyi, syntinen;)), se päättyi onnettomasti. Nyt olen onnellisesti avioliitossa.
Jep, hyvää päivänjatkoa!

Lue lisää

Juu hienoa aikaa tuo oli tai se tunne...Nykyää meininki enemmänki tyylii..selät vastakkain eikä vilkuilla saa..*naur*..siltikkään en tän hetkistä vaihtaisi ensirakkauden tuntuun.,

Muuten mitäs oot mieltä tollee niiku uskovaisena meikäläisen ajatuksesta naimisiin menosta.

Olen päättänyt olla menemättä naimisiin,ihan vaa sentakia,että pystyn näyttämään että naimisiin menolla ei ole mitään muuta tekemistä kuin askel lähemmäksi avioeroa ja perinnönjakoa ajatellen.

Toi perinnöjako voi olla et vie mut joskus maistraattin..kiitos suomen lainsäädännön.

Avopuolisoni ei jostain kumman syystä aluksi mua ymmärtänyt,mut pikkuhiljaa se alkaa hiffaamaan pointtini.

Se että hän tuntee rakkauteni on se pointti..ei sormus,vaikka olen hänelle sanonut että voin ostaa vaikka kymmenen sormusta jos se hänen mielestään rakkautta hänestä lisää.(muutaman olen "joutunut" jo ostamaankin..*naur*)

Se että menee naimisiin ei todista rakkaudesta yhtään mitään..ainakaan mulle.

seppo kirjoitti:

Juu hienoa aikaa tuo oli tai se tunne...Nykyää meininki enemmänki tyylii..selät vastakkain eikä vilkuilla saa..*naur*..siltikkään en tän hetkistä vaihtaisi ensirakkauden tuntuun.,

Muuten mitäs oot mieltä tollee niiku uskovaisena meikäläisen ajatuksesta naimisiin menosta.

Olen päättänyt olla menemättä naimisiin,ihan vaa sentakia,että pystyn näyttämään että naimisiin menolla ei ole mitään muuta tekemistä kuin askel lähemmäksi avioeroa ja perinnönjakoa ajatellen.

Toi perinnöjako voi olla et vie mut joskus maistraattin..kiitos suomen lainsäädännön.

Avopuolisoni ei jostain kumman syystä aluksi mua ymmärtänyt,mut pikkuhiljaa se alkaa hiffaamaan pointtini.

Se että hän tuntee rakkauteni on se pointti..ei sormus,vaikka olen hänelle sanonut että voin ostaa vaikka kymmenen sormusta jos se hänen mielestään rakkautta hänestä lisää.(muutaman olen "joutunut" jo ostamaankin..*naur*)

Se että menee naimisiin ei todista rakkaudesta yhtään mitään..ainakaan mulle.

Lue lisää

"Olen päättänyt olla menemättä naimisiin,ihan vaa sentakia,että pystyn näyttämään että naimisiin menolla ei ole mitään muuta tekemistä kuin askel lähemmäksi avioeroa ja perinnönjakoa ajatellen."

Noo... elin itse nelisen vuotta avoliitossa.
Exän kanssa ja mielenkiintoista kyllä, samoin ajatuksin...

Sitten erosin ja törmäsin vaimooni.
Heti alusta alkaen tiesin, että me menemme naimisiin.

Voin kertoa, että kosinnan kohdalla tajusin eron. Kun kysyy ihmiseltä, että tahdotko vaimokseni ja elää kanssani elämän lopppuun asti, tunnemyrsky on valtava. Ja kun toinen silmää räpäyttämättä sanoo, tahdon.....

Avioliitto on tahdon ja rakkauden asia. Avoliitossa koin, että se oli nimenomaan avo liitto, avoin suhde jne. Kaksi eri sukupuolta olevaa samassa taloudessa elävää tulkitaan juridisesti ja tukien osalta olevan avoliitossa.

Näin jälkeenpäin olen tajunnut avioliiton ja avoliiton eron. Mutta se tieto on enemmänkin sisäinen ja voi olla, että se johtuu uskosta. Miksi? Koska koemme siteen hyvin vahvaksi Jumalan siunattua liittomme. Uskossa oleva kokee ehkä avioliiton vahvaksi juuri siksi, että sen olemassa olo ei ole vain ihmisestä kiinni. Kaiken Luoja on sen siunannut. Mieti mikä ajatus! Toki jos tulisi ero, ehkä pettymyskin olisi isompi...;)

Mutta sinun ajatustasi en tuomitse, jokainen taaplaa tavallaan. Minä pidän kokemuksenikin takia avioliittoa vahvempana liittona, koska se on
1) Julkinen
2) Kumpikin on joutunut/saanut rakkautensa julkisesti tunnustaa.
3) Jumala on siunannut avioliiton.
4) Rakkauden lisäksi kysytään "Tahdotko sinä....ottaa.....vaimokseksi/mieheksesi ja rakastaa häntä myötä ja vastamäessä..."

Sitä vastausta ei helpolla heitetä tiskiin noin vaan. Se vähän sama kuin uskonpäätös. "Annatko elämäsi Jeesukselle ja seuraat häntä Vapahtajanasi?" Kummassakin oma elämä annetaan toisen käsiin, tietyllä tavalla.

Mutta, toivotan onnea ja siunausta liittoosi joka tapauksessa!

Jos elämä on turhaa ja tarkoituksetonta..
niin miksi selviytymisvietti joka tuottaa vain lisää turhia, elämäänsä kyllästyneitä, turhautuneita ja tarpeettomia elämiä?

Apostoli34 kirjoitti:

"Olen päättänyt olla menemättä naimisiin,ihan vaa sentakia,että pystyn näyttämään että naimisiin menolla ei ole mitään muuta tekemistä kuin askel lähemmäksi avioeroa ja perinnönjakoa ajatellen."

Noo... elin itse nelisen vuotta avoliitossa.
Exän kanssa ja mielenkiintoista kyllä, samoin ajatuksin...

Sitten erosin ja törmäsin vaimooni.
Heti alusta alkaen tiesin, että me menemme naimisiin.

Voin kertoa, että kosinnan kohdalla tajusin eron. Kun kysyy ihmiseltä, että tahdotko vaimokseni ja elää kanssani elämän lopppuun asti, tunnemyrsky on valtava. Ja kun toinen silmää räpäyttämättä sanoo, tahdon.....

Avioliitto on tahdon ja rakkauden asia. Avoliitossa koin, että se oli nimenomaan avo liitto, avoin suhde jne. Kaksi eri sukupuolta olevaa samassa taloudessa elävää tulkitaan juridisesti ja tukien osalta olevan avoliitossa.

Näin jälkeenpäin olen tajunnut avioliiton ja avoliiton eron. Mutta se tieto on enemmänkin sisäinen ja voi olla, että se johtuu uskosta. Miksi? Koska koemme siteen hyvin vahvaksi Jumalan siunattua liittomme. Uskossa oleva kokee ehkä avioliiton vahvaksi juuri siksi, että sen olemassa olo ei ole vain ihmisestä kiinni. Kaiken Luoja on sen siunannut. Mieti mikä ajatus! Toki jos tulisi ero, ehkä pettymyskin olisi isompi...;)

Mutta sinun ajatustasi en tuomitse, jokainen taaplaa tavallaan. Minä pidän kokemuksenikin takia avioliittoa vahvempana liittona, koska se on
1) Julkinen
2) Kumpikin on joutunut/saanut rakkautensa julkisesti tunnustaa.
3) Jumala on siunannut avioliiton.
4) Rakkauden lisäksi kysytään "Tahdotko sinä....ottaa.....vaimokseksi/mieheksesi ja rakastaa häntä myötä ja vastamäessä..."

Sitä vastausta ei helpolla heitetä tiskiin noin vaan. Se vähän sama kuin uskonpäätös. "Annatko elämäsi Jeesukselle ja seuraat häntä Vapahtajanasi?" Kummassakin oma elämä annetaan toisen käsiin, tietyllä tavalla.

Mutta, toivotan onnea ja siunausta liittoosi joka tapauksessa!

Lue lisää

"Sitä vastausta ei helpolla heitetä tiskiin noin vaan. Se vähän sama kuin uskonpäätös. "Annatko elämäsi Jeesukselle ja seuraat häntä Vapahtajanasi?" Kummassakin oma elämä annetaan toisen käsiin, tietyllä tavalla."

Juu ei heitetä ei..Tosin jos ruvetaan vertailemaan sanoja ja tekoja.Itse en niinkään noihin sanoihin perusta,vaan tekoihin.

Lupaukset on tehty rikottaviksi,ja ne rikkoontuvatkin nykyään liian helposti,mutta teot pysyvät.Ne ei mihinkää katoa.

Elikkä..siinävaiheessa kun avopuolisoni kanssa päätettiin perustaa "fudisjengi",niin siinävaiheessa meidän "naimisiinmeno" tapahtui.

Muutama hyökkääjä tossa jo "seiniä" kaatelee kiitettävällä tahdilla..Ja nuo kyseiset hyökkääjät kepittää mitkä tahansa lupaukset minkä tahansa auktoriteetin edessä.

Eli en edes pystyisi villeimissänikään kuvitelmissani kuvittelemaan,että jokin sanallinen lupaus olisi lähellekkään niin "pätevä" kuin tieto vastuusta ja sen kantamisesta,jonka olet itsellesi "tehnyt",siinävaiheessa kun "fudisjengiä" alat rakentaa.

Tosin..voihan siltikki sukset mennä ristiin..en sitä kiellä.Mutta en näe mitään syytä siihen että vastuuntuntoisuuteni tai rakkauteni kasvaisi,jos naimisiin menisinkin...kulta ja sanat..hmm..ne vaa on...Teot seuraa sua aina.

hööh kirjoitti:

Jos elämä on turhaa ja tarkoituksetonta..
niin miksi selviytymisvietti joka tuottaa vain lisää turhia, elämäänsä kyllästyneitä, turhautuneita ja tarpeettomia elämiä?

Pitää heittää sit kylmä mielipide...elämällä ei ole tarkoitusta.

seppo kirjoitti:

"Sitä vastausta ei helpolla heitetä tiskiin noin vaan. Se vähän sama kuin uskonpäätös. "Annatko elämäsi Jeesukselle ja seuraat häntä Vapahtajanasi?" Kummassakin oma elämä annetaan toisen käsiin, tietyllä tavalla."

Juu ei heitetä ei..Tosin jos ruvetaan vertailemaan sanoja ja tekoja.Itse en niinkään noihin sanoihin perusta,vaan tekoihin.

Lupaukset on tehty rikottaviksi,ja ne rikkoontuvatkin nykyään liian helposti,mutta teot pysyvät.Ne ei mihinkää katoa.

Elikkä..siinävaiheessa kun avopuolisoni kanssa päätettiin perustaa "fudisjengi",niin siinävaiheessa meidän "naimisiinmeno" tapahtui.

Muutama hyökkääjä tossa jo "seiniä" kaatelee kiitettävällä tahdilla..Ja nuo kyseiset hyökkääjät kepittää mitkä tahansa lupaukset minkä tahansa auktoriteetin edessä.

Eli en edes pystyisi villeimissänikään kuvitelmissani kuvittelemaan,että jokin sanallinen lupaus olisi lähellekkään niin "pätevä" kuin tieto vastuusta ja sen kantamisesta,jonka olet itsellesi "tehnyt",siinävaiheessa kun "fudisjengiä" alat rakentaa.

Tosin..voihan siltikki sukset mennä ristiin..en sitä kiellä.Mutta en näe mitään syytä siihen että vastuuntuntoisuuteni tai rakkauteni kasvaisi,jos naimisiin menisinkin...kulta ja sanat..hmm..ne vaa on...Teot seuraa sua aina.

Lue lisää

Sitä tietoisuutta, joka edeltää niitä sanoja. Mutta olet oikeassa, eivät pelkät sanat riitä, eikä avioliitto ole muotona sen vakuuttavampi, jos se on vain sanoja. Ehkäpä kävikin niin päin, että sisäinen varmuus ja teot kasvoivat myös sanojen asteelle?

Mutta joo, kirkkohäät eivät ole estäneet liittoja hajoamasta. Tässä on taas vähän samaa kuin uskossa. Mitä pintapuolisempaa se on, sen heppoisammalle hiekalle se on rakenettu. Eli sisimmän sitoutuminen ratkaisee...;) Eli kuten olen sanonut, ei kirkkoon kuuluminen kerro vielä uskosta mitään, kuten ei parisuhteestakaan.

"Usko ilman tekoja on kuollut." sanoo Jaakob. Ehkäpä myös lupaukset ilman tekoja samoin?

Apostoli34 kirjoitti:

Sitä tietoisuutta, joka edeltää niitä sanoja. Mutta olet oikeassa, eivät pelkät sanat riitä, eikä avioliitto ole muotona sen vakuuttavampi, jos se on vain sanoja. Ehkäpä kävikin niin päin, että sisäinen varmuus ja teot kasvoivat myös sanojen asteelle?

Mutta joo, kirkkohäät eivät ole estäneet liittoja hajoamasta. Tässä on taas vähän samaa kuin uskossa. Mitä pintapuolisempaa se on, sen heppoisammalle hiekalle se on rakenettu. Eli sisimmän sitoutuminen ratkaisee...;) Eli kuten olen sanonut, ei kirkkoon kuuluminen kerro vielä uskosta mitään, kuten ei parisuhteestakaan.

"Usko ilman tekoja on kuollut." sanoo Jaakob. Ehkäpä myös lupaukset ilman tekoja samoin?

Lue lisää

Sisin ratkasee...ei mitkää auktoriteetit.

Itse lämpenisin ennemmin tolle lupaukset ilman tekoja jutulle.Koska usko voi olla jo kuollut vaikka jotain tekisitkin.

Tarkoitan,että on helpompi luvata jostain konkreettisesta ja toimia sen mukaan kuin tehdä jonkin sellaisen asian edestä jotain,millä ei ole takeita.

Apostoli34 kirjoitti:

Sitä tietoisuutta, joka edeltää niitä sanoja. Mutta olet oikeassa, eivät pelkät sanat riitä, eikä avioliitto ole muotona sen vakuuttavampi, jos se on vain sanoja. Ehkäpä kävikin niin päin, että sisäinen varmuus ja teot kasvoivat myös sanojen asteelle?

Mutta joo, kirkkohäät eivät ole estäneet liittoja hajoamasta. Tässä on taas vähän samaa kuin uskossa. Mitä pintapuolisempaa se on, sen heppoisammalle hiekalle se on rakenettu. Eli sisimmän sitoutuminen ratkaisee...;) Eli kuten olen sanonut, ei kirkkoon kuuluminen kerro vielä uskosta mitään, kuten ei parisuhteestakaan.

"Usko ilman tekoja on kuollut." sanoo Jaakob. Ehkäpä myös lupaukset ilman tekoja samoin?

Lue lisää

Täs pikkasen fundeeraattuani tota jaakopin "sanomaa":"Usko ilman tekoja on kuollut."

Jos ruvetaan ajattelee sanaa usko..En tiedä miten itse käsität sanan usko,mutta mulle se tarkottaa asiaa joka perustuu mielipiteeseen ehkä jopa verrattavissa toivoon,eikä sille tarvitse löytyä todisteita.

nyt ajatellessa tuota jaakopin mietettä...mikä takaa että uskomus on edes olemassa,vaikka tekisit kaikkesi sen eteen?

seppo kirjoitti:

Täs pikkasen fundeeraattuani tota jaakopin "sanomaa":"Usko ilman tekoja on kuollut."

Jos ruvetaan ajattelee sanaa usko..En tiedä miten itse käsität sanan usko,mutta mulle se tarkottaa asiaa joka perustuu mielipiteeseen ehkä jopa verrattavissa toivoon,eikä sille tarvitse löytyä todisteita.

nyt ajatellessa tuota jaakopin mietettä...mikä takaa että uskomus on edes olemassa,vaikka tekisit kaikkesi sen eteen?

Lue lisää

Ja sen ymmärtäminen. Kristinusko (ei uskonto) on hyvin looginen, kun sen oivaltaa. Nykyihmiselle (jonka mielestä kaikki pitää ansaita) se on vaikea hyväksyä.

Voin yrittää joku päivä selittää Jeesuksen lunastustyön, kuulin siitä eilen erittäin loogisen teorian. Minun pitää vaan itse hieman pureskella sitä ensin...;) Ja elää netin ulkopuolista elämää.

Apostoli34 kirjoitti:

Ja sen ymmärtäminen. Kristinusko (ei uskonto) on hyvin looginen, kun sen oivaltaa. Nykyihmiselle (jonka mielestä kaikki pitää ansaita) se on vaikea hyväksyä.

Voin yrittää joku päivä selittää Jeesuksen lunastustyön, kuulin siitä eilen erittäin loogisen teorian. Minun pitää vaan itse hieman pureskella sitä ensin...;) Ja elää netin ulkopuolista elämää.

Lue lisää

onko Jeesuksen lunastustyö selitetty loogisesti vai ei, kun premisseillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Apostoli34 kirjoitti:

Ja sen ymmärtäminen. Kristinusko (ei uskonto) on hyvin looginen, kun sen oivaltaa. Nykyihmiselle (jonka mielestä kaikki pitää ansaita) se on vaikea hyväksyä.

Voin yrittää joku päivä selittää Jeesuksen lunastustyön, kuulin siitä eilen erittäin loogisen teorian. Minun pitää vaan itse hieman pureskella sitä ensin...;) Ja elää netin ulkopuolista elämää.

Lue lisää

Voin kertoa yhden tarinan:

"Kaksi henkilöä kävi yhdessä koulua ja yliopistoa ja heistä tuli hyvät ystävykset. Elämän varrella he kulkeutuivat omille teilleen niin, että yhteys katkesi. Toinen opiskeli tuomariksi, kun toisen tie johti alaspäin ja hänestä tuli rikollinen. Eräänä päivänä rikollinen joutui tuomarin eteen. Hän oli tehnyt rikoksen ja myönsi syyllisyytensä. Tuomari tunsin vanhan ystävänsä. Koska hän oli tuomari, hänen oli oltava oikeudenmukainen eikä voinut päästää miestä menemään. Toisaalta hän ei tahtonut rangaista rakasta ystäväänsä. Siksi hän sanoi langettavansa oikeudenmukaisen sakkotuomion.
Se on oikeudenmukaisuutta.

Sitten hän astui alas tuomarinpöytänsä takaa ja kirjoitti sakon suuruisen sekin. Hän antoi sen ystävälleen ja sanoi maksavansa rangaistuksen hänen puolestaan. Se on rakkautta."(Nicky Gumbel, 45)

Tämän saman Jumala on tehnyt meille. Me käänsimme selkämme hänelle. Jumala on oikeudenmukainen ja tuomitsee syylliset, mutta rakastavana hän astuu alas Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ja maksaa "sakon" meidän puolestamme. Hän on siis sekä meidän Tuomarimme että Vapahtajamme. Meitä ei siis pelasta joku viaton sivullinen, vaan Jumala itse! Hän itse kärsi jo sen rangaistuksen, joka jokaiselle ihmiselle (lasta lukuunottamatta) kuuluu. Jokainen on syntiä tehnyt. Yksikin vahingoittava ajatus, viha, toisen syyttäminen on synti. Jokainen sortuu siihen, eikä uskova ole synnistä osaton. Uskoontulon jälkeenkään.

Meidän tehtävämme on päättää, otammeko sekin vastaan vai emme. Tästä on ristinsovituksessa kysymys. Jumalan hinta ei ollut sekki vaan Jeesuksen, hänen Poikansa henki. Mutta rangaistus, joka meitä olisi odottanut, onkin sakon sijaan kuolema.... Kuolema (hengellinen, ikuinen kuolema) on siis mahdollista välttää. Ottamalla sekki vastaan.

Lähde: Gumbel, Nikcy; Hyvä kysymys;Käytännöllinen johdatus kristilliseen uskoon. Päivä 1999.

Elli kirjoitti:

onko Jeesuksen lunastustyö selitetty loogisesti vai ei, kun premisseillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Jos kristinusko on totta, se on elintärkeää meille jokaiselle. Jos ei, kristityt ovat menneet hyvin harhaan. Silloin usko ei sovi meillekään. Mitä pikemmin surullinen tilanteemme korjataan sen parempi. (Nicky Gumbel, 14)

C.S Lewis:"Jos kristinusko on väärä väite, sillä ei ole mitään merkitystä, mutta jos se on tosi, sillä on äärettmän suuri merkitys. Se ei voi mitenkään olla kaohtuullisen merkittävä."(Emt.)

Voit myös käydä netistä haulla Professori Thomas Arnoldia hakemassa Googlelta ja hänen ajatuksiaan.

Tai ei-kristityn kolumnisti Bernard Levinin sanoin:"Kysyn suoraan, olenko ennen kuolemaani ehtinyt selvittää, miksi olen syntynyt... En ole onnistunut vastaamaan kysymykseen vielä, ja olipa edessäni miten monta vuotta tahansa, niitä on varmasti vähemmän kuin takanani. On vaarallista lykätä asiaa liian pitkään... Miksi minun täytyy tietää, miksi olen syntynyt? Tietenkin siksi, että en suostu uskomaan sitä sattumaksi; ja jollei se ole sattuma, sillä täytyyy olla jokin merkitys."(Emt., 11).

Tämä sanoi kerran myös, että 14.000. kerran sanon, etten ole kristitty!

Mutta jos kerran kristinusko ei mielestäsi ole totta, ei sillä ole väliä. Mutta jos se on.... Se on äärimmäisen tärkeä sanoma kaikille ihmisille.

Apostoli34 kirjoitti:

Voin kertoa yhden tarinan:

"Kaksi henkilöä kävi yhdessä koulua ja yliopistoa ja heistä tuli hyvät ystävykset. Elämän varrella he kulkeutuivat omille teilleen niin, että yhteys katkesi. Toinen opiskeli tuomariksi, kun toisen tie johti alaspäin ja hänestä tuli rikollinen. Eräänä päivänä rikollinen joutui tuomarin eteen. Hän oli tehnyt rikoksen ja myönsi syyllisyytensä. Tuomari tunsin vanhan ystävänsä. Koska hän oli tuomari, hänen oli oltava oikeudenmukainen eikä voinut päästää miestä menemään. Toisaalta hän ei tahtonut rangaista rakasta ystäväänsä. Siksi hän sanoi langettavansa oikeudenmukaisen sakkotuomion.
Se on oikeudenmukaisuutta.

Sitten hän astui alas tuomarinpöytänsä takaa ja kirjoitti sakon suuruisen sekin. Hän antoi sen ystävälleen ja sanoi maksavansa rangaistuksen hänen puolestaan. Se on rakkautta."(Nicky Gumbel, 45)

Tämän saman Jumala on tehnyt meille. Me käänsimme selkämme hänelle. Jumala on oikeudenmukainen ja tuomitsee syylliset, mutta rakastavana hän astuu alas Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ja maksaa "sakon" meidän puolestamme. Hän on siis sekä meidän Tuomarimme että Vapahtajamme. Meitä ei siis pelasta joku viaton sivullinen, vaan Jumala itse! Hän itse kärsi jo sen rangaistuksen, joka jokaiselle ihmiselle (lasta lukuunottamatta) kuuluu. Jokainen on syntiä tehnyt. Yksikin vahingoittava ajatus, viha, toisen syyttäminen on synti. Jokainen sortuu siihen, eikä uskova ole synnistä osaton. Uskoontulon jälkeenkään.

Meidän tehtävämme on päättää, otammeko sekin vastaan vai emme. Tästä on ristinsovituksessa kysymys. Jumalan hinta ei ollut sekki vaan Jeesuksen, hänen Poikansa henki. Mutta rangaistus, joka meitä olisi odottanut, onkin sakon sijaan kuolema.... Kuolema (hengellinen, ikuinen kuolema) on siis mahdollista välttää. Ottamalla sekki vastaan.

Lähde: Gumbel, Nikcy; Hyvä kysymys;Käytännöllinen johdatus kristilliseen uskoon. Päivä 1999.

Lue lisää

Jos tuollainen tuomari oikeasti olisi olemassa, niin hän ei ensimmäisen tuomion jälkeen enää olisi duunissaan. Tuo tuomari on täysin nepotistinen. Tuo on ihan uskomattoman epäoikeudenmukaista: koko rangaistuksen idea on, että syyllinen kärsii rangaistuksen itse ja toivottavasti oppii jotakin. Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen.

Jos minä tapan sinun vaimosi ja minut tuomitaan vankilaan, mutta joku muu menisi vankilaan minun sijastani ja itse olisin vapaa mies, olisiko tämä sinun mielestäsi oikeudenmukaisuutta?

Apostoli34 kirjoitti:

Jos kristinusko on totta, se on elintärkeää meille jokaiselle. Jos ei, kristityt ovat menneet hyvin harhaan. Silloin usko ei sovi meillekään. Mitä pikemmin surullinen tilanteemme korjataan sen parempi. (Nicky Gumbel, 14)

C.S Lewis:"Jos kristinusko on väärä väite, sillä ei ole mitään merkitystä, mutta jos se on tosi, sillä on äärettmän suuri merkitys. Se ei voi mitenkään olla kaohtuullisen merkittävä."(Emt.)

Voit myös käydä netistä haulla Professori Thomas Arnoldia hakemassa Googlelta ja hänen ajatuksiaan.

Tai ei-kristityn kolumnisti Bernard Levinin sanoin:"Kysyn suoraan, olenko ennen kuolemaani ehtinyt selvittää, miksi olen syntynyt... En ole onnistunut vastaamaan kysymykseen vielä, ja olipa edessäni miten monta vuotta tahansa, niitä on varmasti vähemmän kuin takanani. On vaarallista lykätä asiaa liian pitkään... Miksi minun täytyy tietää, miksi olen syntynyt? Tietenkin siksi, että en suostu uskomaan sitä sattumaksi; ja jollei se ole sattuma, sillä täytyyy olla jokin merkitys."(Emt., 11).

Tämä sanoi kerran myös, että 14.000. kerran sanon, etten ole kristitty!

Mutta jos kerran kristinusko ei mielestäsi ole totta, ei sillä ole väliä. Mutta jos se on.... Se on äärimmäisen tärkeä sanoma kaikille ihmisille.

Lue lisää

itsesi kanssa siitä, että jos kristinusko ei ole totta, niin onko siihen uskominen surullista vai ei.

En valitettavasti voi auttaa sinua. Kysymys on arvoista, ja totuutta kohtaan tunnetun rakkauden määrästä.

jason_dax kirjoitti:

Jos tuollainen tuomari oikeasti olisi olemassa, niin hän ei ensimmäisen tuomion jälkeen enää olisi duunissaan. Tuo tuomari on täysin nepotistinen. Tuo on ihan uskomattoman epäoikeudenmukaista: koko rangaistuksen idea on, että syyllinen kärsii rangaistuksen itse ja toivottavasti oppii jotakin. Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen.

Jos minä tapan sinun vaimosi ja minut tuomitaan vankilaan, mutta joku muu menisi vankilaan minun sijastani ja itse olisin vapaa mies, olisiko tämä sinun mielestäsi oikeudenmukaisuutta?

Lue lisää

"Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen."


Niinpä, ja Jeesus teki sen. Jumala teki sen itse. Olet oivaltanut kristinuskon syvimmän olemuksen! :)
Onneksi olkoon!

"Jos minä tapan sinun vaimosi ja minut tuomitaan vankilaan, mutta joku muu menisi vankilaan minun sijastani ja itse olisin vapaa mies, olisiko tämä sinun mielestäsi oikeudenmukaisuutta?"

Hmmm...kumpikaan vaihtoehto ei toisi vaimoani takaisin. Mutta jos ajattelee asiaa Jumalan kannalta;

Kävisikin ilmi, että minä olisin oikeudenkäynnissä tuomarisi. Sinä olisit rikkonut tuomaria vastaan.
Jos toimisin kuten Jumala, minä menisinkin sinun sijastasi vankilaan, ja sinä saisit vapauttavan tuomion, pyydettyäsi anteeksi ja luvattuasi, ettet enää tee syntiä.

Minä, jota vastaan olet rikkonut, kärsisinkin sinun tuomiosi....? Siitä Jeesuksen sovitustyössä on kyse!

Ihmisten maailmassa en tietenkään itse siihen pystyisi.... Eli kysymykseesi, ei olisi oikeudenmukaista, koska en ole Jumala.
Mutta sepä kristinuskosta tekeekin älyttömän!

Apostoli34 kirjoitti:

"Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen."


Niinpä, ja Jeesus teki sen. Jumala teki sen itse. Olet oivaltanut kristinuskon syvimmän olemuksen! :)
Onneksi olkoon!

"Jos minä tapan sinun vaimosi ja minut tuomitaan vankilaan, mutta joku muu menisi vankilaan minun sijastani ja itse olisin vapaa mies, olisiko tämä sinun mielestäsi oikeudenmukaisuutta?"

Hmmm...kumpikaan vaihtoehto ei toisi vaimoani takaisin. Mutta jos ajattelee asiaa Jumalan kannalta;

Kävisikin ilmi, että minä olisin oikeudenkäynnissä tuomarisi. Sinä olisit rikkonut tuomaria vastaan.
Jos toimisin kuten Jumala, minä menisinkin sinun sijastasi vankilaan, ja sinä saisit vapauttavan tuomion, pyydettyäsi anteeksi ja luvattuasi, ettet enää tee syntiä.

Minä, jota vastaan olet rikkonut, kärsisinkin sinun tuomiosi....? Siitä Jeesuksen sovitustyössä on kyse!

Ihmisten maailmassa en tietenkään itse siihen pystyisi.... Eli kysymykseesi, ei olisi oikeudenmukaista, koska en ole Jumala.
Mutta sepä kristinuskosta tekeekin älyttömän!

Lue lisää

"Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen."

Niinpä, ja Jeesus teki sen. Jumala teki sen itse. Olet oivaltanut kristinuskon syvimmän olemuksen! :)
Onneksi olkoon!"

-Minusta tuo on edelleen väärin! Voisitko ehkä selittää miten tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus muuttuuu yhtäkkiä oikeaksi kun puhutaan kristinuskosta?

"hmisten maailmassa en tietenkään itse siihen pystyisi.... Eli kysymykseesi, ei olisi oikeudenmukaista, koska en ole Jumala.
Mutta sepä kristinuskosta tekeekin älyttömän!"

-Loppulausunto lihavasti alleviivattuna! Ollaan samaa mieltä ;)
Ihmettelen vain, miten sinä teet samoista faktoista jotka myös tunnustat, teismiä tukevat johtopäätökset...

SEEMOS kirjoitti:

"Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen."

Niinpä, ja Jeesus teki sen. Jumala teki sen itse. Olet oivaltanut kristinuskon syvimmän olemuksen! :)
Onneksi olkoon!"

-Minusta tuo on edelleen väärin! Voisitko ehkä selittää miten tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus muuttuuu yhtäkkiä oikeaksi kun puhutaan kristinuskosta?

"hmisten maailmassa en tietenkään itse siihen pystyisi.... Eli kysymykseesi, ei olisi oikeudenmukaista, koska en ole Jumala.
Mutta sepä kristinuskosta tekeekin älyttömän!"

-Loppulausunto lihavasti alleviivattuna! Ollaan samaa mieltä ;)
Ihmettelen vain, miten sinä teet samoista faktoista jotka myös tunnustat, teismiä tukevat johtopäätökset...

Lue lisää

"-Minusta tuo on edelleen väärin! Voisitko ehkä selittää miten tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus muuttuuu yhtäkkiä oikeaksi kun puhutaan kristinuskosta? "

Selitän, odota....

"Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen."

Yritän havainnollistaa:

Raamatussahan kerrotaan, että Aatami (tarkoittaa ihmistä, hepr.) ja Eeva (kaikkien elollisten äiti, hepr.) rikkoivat vastoin Jumalan tahtoa.
Tekivät siis syntiä. Koska paratiisissa ei voi olla syntiä, niin ihmisen oli lähdettävä pois.
Jumala uhrasi viattoman karitsan, jotta ihminen sai vaatteen. Tämä oli jo profetia Jeesuksesta. Jumala tulee uhraamaan syyttömän (Jeesuksen,Jumalan Karitsan eli itsensä), jotta ihminen voi pukea synnittömyyden "Nahan" päälleen. Raamatussa sanotaan, kun olette ottaneet Kristuksen vastaan Vapahtajan ja pukeneet Kristuksen yllenne... Paavali toteaa näin useinkin!

No, koska ihminen rikkoi Jumalaa vastaan, hän ansaistsee Jumalan näkokulmasta tuomion, rangaistuksen, eikö?

Meni vuosituhansia pari ja ihminen jatkuvasti rikkoi lisää Jumalaa vastaan. Viattomilla veriuhreilla (pukki, sonni, jne,) ihminen kykeni "pesemään" yksittäiset synnit tilapäisesti pois.
Jumala tiesi kuitenkin, ettei tämä riitä ikuisesti. Joten hänellä oli suunnitelma. Yhdellä isolla uhrilla hän sovittaa kaikki ihmisten synnit ja rangaistus, joka hänen tulisi langettaa ihmiselle, lakkaa olemasta.

Se megauhri oli Jeesus, Jumalan toinen persoona. Koska Jumalan piti sovituttaa kaikki ihmisten synnit, menneet ja tulevat, taakka oli valtava. Siihen ei olisi voinut ketään ihmistä laittaa ja syyllisen uhri olisi pessyt pois vain syyllisen synnit (vrt. eläinuhrit), tarvittiin viaton sovittaja. Kuka siihen sopi? Jumala itse. Jumala ei ollut rikkonut itseään vastaan. Syntinen on hän joka rikkoo Jumalan käskyä vastaan.

Miksi Jumala tuli ihmiseksi? Koska ihmiselle rangaistus oli langetettu. Jumalan oli pakko ihmisenä sovittaa ja kärsiä itse asettamansa rangaistus. Koska Jumala rakasti maailmaa ja ihmistä, hän ei enää halunnut rangaista ketään muuta ihmistä kuolemalla. Sen aika oli loppu, oli aika uuden liiton. Armon liiton.

Jumala ei myöskään voinut tulla maan päälle Jumalana, koska Jumala ja synti eivät voi olla samassa paikassa. Jos Jumala olisi tullut, kaikki ihmiset olisivat tuhoutuneet, näin luulen. Tämä perustuu siihen, että jo Vanhassa testamentissa ihmisen piti luopua synnistään uhrin tms. puhdistumisen kautta, muuten hän kuoli Jumalan edessä. Ei Jumala häntä tappanut, vaan synti. Jumalan voima tuhoaa synnin. Eli vähän niinkuin jos koskee sähköön ilman suojavälineitä!

No niin, Jumalan piti siis tulla ihmiseksi. Hän kärsi sekä ihmisenä, että samalla Jumalana itse langettamansa tuomion ihmisten puolesta.
Ja Jeesus on nyt se "puhdistus"keino Jumalan ja ihmisen välillä. Jeesuksen veri, viaton veri puhdisti ihmisten synnit ja siksi vain Hänen kauttaan voimme lähestyä Jumalaa.

Esimerkki: Teit sitten vaikka kuinka kamalan teon tahansa, Jumala on sen jo sovittanut. Jumalan silmissä JOKAINEN on armon piirissä, mutta vain jos ottaa Jeesuksen "välimieheksi." Ja samalla tunnustat syntisi Jeesukselle ja pyydät niitä anteeksi. Anteeksi ei voi saada, ellei pyydä. Tai siis on saanut jo, mutta niin kauan kuin ihminen tekee syntiä, se ei aktivoidu....

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö rikollisen kuuluisi kärsiä myös maallista rangaistusta vaikka tajuaisikin Jeesuksen sovitustyön ja anoisi häneltä armoa. Ihminen voi silti joutua esim. teloitusryhmän eteen vaikka tulisi uskoon. Riippuu Jumalan tahdosta, mutta tällöin ihminen pääsisi ikuiseen elämään fyysisen kuoleman jälkeen synnittömänä.

Syntinen ei pääse Jumalan yhteyteen (ns. taivaaseen), kuten jo aiemmin mainitsin, synti ja Jumala eivät voi olla samassa tilassa. Toisesta osoitteesta en tiedä, ehkä se vain on ikuinen kuolema tai sitten tuskainen tietoisuus siitä, mitä menetti ja "tuli" polttaa sielua?
Ihmisiähän ei kumpaankankaan osoitteeseen mene.

No niin, eli sinä olet samaa mieltä epäoikeudenmukaisuudesta.
Jumala asetti sinulle/ja minulle rangaistuksen.
Jeesus kärsi sen puolestamme.

Epäoikeudenmukaista on se, että jos me emme tajua sitä ja usko siihen.
Silloin synti on edelleen yllämme, koska pahalla on valta maan päällä, henkivalloissa Jeesus voitti sen. Silloin Jeesus kuoli turhaan. Jos kukaan ei usko hänen tehneen, kuten hän teki.

Ainoa tapa saada paha pois maan päältä on antaa valta Jeesukselle, jotta paha häviää koko sodan, nyt se on hävinnyt vasta taistelun. Niin kauan kuin Jumalalla ei ole kokonaisvaltaa maailmassa, paha saa vapaasti rellestää.

Tästä tulee kaikki kärsimys! Siksi maan päällä on kärsimystä. Jumala toimii nyt vain ihmisten kautta, ja jos ihmiset eivät ota häntä vastaan, paha saa enemmän valtaa.... Mitä muuta saamme lukea lehdistä joka päivä?
Jumalalla on viimeinen sana ja paha tulee häviämään lopulta, mutta kuinka monen pitää vielä kärsiä? Se on meistä kiinni!

Apostoli34 kirjoitti:

"-Minusta tuo on edelleen väärin! Voisitko ehkä selittää miten tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus muuttuuu yhtäkkiä oikeaksi kun puhutaan kristinuskosta? "

Selitän, odota....

"Suurin epäoikeudenmukaisuus on se, että joku muu kärsii minulle asetetun rangaistuksen."

Yritän havainnollistaa:

Raamatussahan kerrotaan, että Aatami (tarkoittaa ihmistä, hepr.) ja Eeva (kaikkien elollisten äiti, hepr.) rikkoivat vastoin Jumalan tahtoa.
Tekivät siis syntiä. Koska paratiisissa ei voi olla syntiä, niin ihmisen oli lähdettävä pois.
Jumala uhrasi viattoman karitsan, jotta ihminen sai vaatteen. Tämä oli jo profetia Jeesuksesta. Jumala tulee uhraamaan syyttömän (Jeesuksen,Jumalan Karitsan eli itsensä), jotta ihminen voi pukea synnittömyyden "Nahan" päälleen. Raamatussa sanotaan, kun olette ottaneet Kristuksen vastaan Vapahtajan ja pukeneet Kristuksen yllenne... Paavali toteaa näin useinkin!

No, koska ihminen rikkoi Jumalaa vastaan, hän ansaistsee Jumalan näkokulmasta tuomion, rangaistuksen, eikö?

Meni vuosituhansia pari ja ihminen jatkuvasti rikkoi lisää Jumalaa vastaan. Viattomilla veriuhreilla (pukki, sonni, jne,) ihminen kykeni "pesemään" yksittäiset synnit tilapäisesti pois.
Jumala tiesi kuitenkin, ettei tämä riitä ikuisesti. Joten hänellä oli suunnitelma. Yhdellä isolla uhrilla hän sovittaa kaikki ihmisten synnit ja rangaistus, joka hänen tulisi langettaa ihmiselle, lakkaa olemasta.

Se megauhri oli Jeesus, Jumalan toinen persoona. Koska Jumalan piti sovituttaa kaikki ihmisten synnit, menneet ja tulevat, taakka oli valtava. Siihen ei olisi voinut ketään ihmistä laittaa ja syyllisen uhri olisi pessyt pois vain syyllisen synnit (vrt. eläinuhrit), tarvittiin viaton sovittaja. Kuka siihen sopi? Jumala itse. Jumala ei ollut rikkonut itseään vastaan. Syntinen on hän joka rikkoo Jumalan käskyä vastaan.

Miksi Jumala tuli ihmiseksi? Koska ihmiselle rangaistus oli langetettu. Jumalan oli pakko ihmisenä sovittaa ja kärsiä itse asettamansa rangaistus. Koska Jumala rakasti maailmaa ja ihmistä, hän ei enää halunnut rangaista ketään muuta ihmistä kuolemalla. Sen aika oli loppu, oli aika uuden liiton. Armon liiton.

Jumala ei myöskään voinut tulla maan päälle Jumalana, koska Jumala ja synti eivät voi olla samassa paikassa. Jos Jumala olisi tullut, kaikki ihmiset olisivat tuhoutuneet, näin luulen. Tämä perustuu siihen, että jo Vanhassa testamentissa ihmisen piti luopua synnistään uhrin tms. puhdistumisen kautta, muuten hän kuoli Jumalan edessä. Ei Jumala häntä tappanut, vaan synti. Jumalan voima tuhoaa synnin. Eli vähän niinkuin jos koskee sähköön ilman suojavälineitä!

No niin, Jumalan piti siis tulla ihmiseksi. Hän kärsi sekä ihmisenä, että samalla Jumalana itse langettamansa tuomion ihmisten puolesta.
Ja Jeesus on nyt se "puhdistus"keino Jumalan ja ihmisen välillä. Jeesuksen veri, viaton veri puhdisti ihmisten synnit ja siksi vain Hänen kauttaan voimme lähestyä Jumalaa.

Esimerkki: Teit sitten vaikka kuinka kamalan teon tahansa, Jumala on sen jo sovittanut. Jumalan silmissä JOKAINEN on armon piirissä, mutta vain jos ottaa Jeesuksen "välimieheksi." Ja samalla tunnustat syntisi Jeesukselle ja pyydät niitä anteeksi. Anteeksi ei voi saada, ellei pyydä. Tai siis on saanut jo, mutta niin kauan kuin ihminen tekee syntiä, se ei aktivoidu....

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö rikollisen kuuluisi kärsiä myös maallista rangaistusta vaikka tajuaisikin Jeesuksen sovitustyön ja anoisi häneltä armoa. Ihminen voi silti joutua esim. teloitusryhmän eteen vaikka tulisi uskoon. Riippuu Jumalan tahdosta, mutta tällöin ihminen pääsisi ikuiseen elämään fyysisen kuoleman jälkeen synnittömänä.

Syntinen ei pääse Jumalan yhteyteen (ns. taivaaseen), kuten jo aiemmin mainitsin, synti ja Jumala eivät voi olla samassa tilassa. Toisesta osoitteesta en tiedä, ehkä se vain on ikuinen kuolema tai sitten tuskainen tietoisuus siitä, mitä menetti ja "tuli" polttaa sielua?
Ihmisiähän ei kumpaankankaan osoitteeseen mene.

No niin, eli sinä olet samaa mieltä epäoikeudenmukaisuudesta.
Jumala asetti sinulle/ja minulle rangaistuksen.
Jeesus kärsi sen puolestamme.

Epäoikeudenmukaista on se, että jos me emme tajua sitä ja usko siihen.
Silloin synti on edelleen yllämme, koska pahalla on valta maan päällä, henkivalloissa Jeesus voitti sen. Silloin Jeesus kuoli turhaan. Jos kukaan ei usko hänen tehneen, kuten hän teki.

Ainoa tapa saada paha pois maan päältä on antaa valta Jeesukselle, jotta paha häviää koko sodan, nyt se on hävinnyt vasta taistelun. Niin kauan kuin Jumalalla ei ole kokonaisvaltaa maailmassa, paha saa vapaasti rellestää.

Tästä tulee kaikki kärsimys! Siksi maan päällä on kärsimystä. Jumala toimii nyt vain ihmisten kautta, ja jos ihmiset eivät ota häntä vastaan, paha saa enemmän valtaa.... Mitä muuta saamme lukea lehdistä joka päivä?
Jumalalla on viimeinen sana ja paha tulee häviämään lopulta, mutta kuinka monen pitää vielä kärsiä? Se on meistä kiinni!

Lue lisää

"Tekivät siis syntiä. Koska paratiisissa ei voi olla syntiä, niin ihmisen oli lähdettävä pois.
Jumala uhrasi viattoman karitsan, jotta ihminen sai vaatteen."

-? siis? ....
Meni vuosituh
ansia pari ja ihminen jatkuvasti rikkoi lisää Jumalaa vastaan. Viattomilla veriuhreilla (pukki, sonni, jne,) ihminen kykeni "pesemään" yksittäiset synnit tilapäisesti pois.
Jumala tiesi kuitenkin, ettei tämä riitä ikuisesti. Joten hänellä oli suunnitelma. Yhdellä isolla uhrilla hän sovittaa kaikki ihmisten synnit ja rangaistus, joka hänen tulisi langettaa ihmiselle, lakkaa olemasta.
-?????

"Se megauhri oli Jeesus, Jumalan toinen persoona. Koska Jumalan piti sovituttaa kaikki ihmisten synnit, menneet ja tulevat, taakka oli valtava. Siihen ei olisi voinut ketään ihmistä laittaa ja syyllisen uhri olisi pessyt pois vain syyllisen synnit (vrt. eläinuhrit), tarvittiin viaton sovittaja"
-???

"ainoa tapa saada paha pois maan päältä on antaa valta Jeesukselle, jotta paha häviää koko sodan, nyt se on hävinnyt vasta taistelun. Niin kauan kuin Jumalalla ei ole kokonaisvaltaa maailmassa, paha saa vapaasti rellestää."
-MItes se ns kaikkivaltias ei nyt yhtäkkiä voikaan mitään luotujensa "pahuudelle"?


Summa summarum!
Olin tähän asti pitänyt nimimerkki Apostoli34:jää suht järkihenkilönä uskikseksi!

Nyt joudun kyllä tunnustamaan etten löydä minkäänlaista ymmärrettävyyttä höpinöistäsi!

Yksinkertaiselta henkilöltä pitänee kysyä niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, Mitä tarvetta tämä kuvittelemasi jumala tyydyttää uhraamalla itsensä itselleen? siis todella?
Wake up! get real!

"selviytymiskamppailu."

MIKSI ihmeessä nähdä vaivaa ja kamppailla turhan elämän puolesta?

Todellisuudessa, jos elämä olisi turhaa, kukaan ei kammpailisi yhtään sekuntia..

Minä olen löytänyt tarkoituksen ja mielekkyyden. Moni muu on löytänyt. Sinäkin voit löytää. Sinun ei ole pakko kärsiä tarkoituksettomuudesta ja merkityksettömyydestä. Ellet vättämättä halua..

jkl kirjoitti:

Minä olen löytänyt tarkoituksen ja mielekkyyden. Moni muu on löytänyt. Sinäkin voit löytää. Sinun ei ole pakko kärsiä tarkoituksettomuudesta ja merkityksettömyydestä. Ellet vättämättä halua..

Lue lisää

"Sinun ei ole pakko kärsiä tarkoituksettomuudesta ja merkityksettömyydestä. "

Sinä siis kärsisit ellet olisi elämällesi tarkoitusta keksinyt?

Ymmärrätkö, että keksinnölläsi ei ole välttämättä mitään tekmeistä elämän tarkoituksen kanssa, jota ei välttämättä edes ole olemassa, ellei sellaiseksi lasketa rna:n toimintaa?

"Karultahan se kuullostaa, mutta lisääntyminen, elämän jatkuminen, on elämän tarkoitus"
Jos elämällä ei ole tarkoitusta, niin..
Miksi jatkaa turhaa elämää? MIKSI?

En pidä ihmisarvon ja ihmisyyden välineellistämisestä, tai oikeammin koneellistamisesta joka koska se johtaa siihen että ihmisarvo pitäisi jotenkin yrittää ansaita tai suorittaa. Välineellistäminen johtaa siihen että ihmisestä tulee ikäänkuin koneen osa vailla tunteita, jota voi muka lyödä ja pahoinpidellä, aivan kuin ratakiskoa. Samalla hänen ihmisarvonsa "katoaa".

Materialistinen ja pinnallinen välineellistävä asenne johtaa mentaaliseen ja psyykkiseen pahoinvointiin. Tämä on yhteikunnassammekin nähtävissä, esim yhteiskunnan kovien arvojen vuoksi räjähdysmäisesti kasvavien mielenterveysongelmien kohdalla. Samalla se johtaa henkiseen ihmisyyden riistämiseen, ja lopulta rodunjalostukseen eli rasismiin, jossa vain vahvat pärjäävät.

On totta että yhteiskunnassamme on arvoperusteisia vinoutumia ja vääristymiä. Mutta emme saa lamaantua ja vaipua epätoivoon. Meidän kuuluu taistella ihmisyyden, elämän ja jokaiselle ihmiselle itseisarvoisesti kuuluvan ihmisarvon suojelemisen puolesta.
Muussa tapauksessa olemme osallisina kollektiivisessa itsemurhassa.


Todellisuudessa jokainen ihminen on haavoittuva, rikkoutuva olento jolla on tunteet. Ihmisiä ei voi kohdella miten tahansa. Elämän arvostaminen on itsen, ja toisten ihmisten, ja yleensä elämän suojelemista tuhovoimia vastaan. Et saa antaa itseäsi kohdella miten tahansa, et saa kohdella itseäsikään miten tahansa.


Tasa-arvo, lahjomaton oikeudenmukaisuus, rehellisyys, kaiken elämän kunnioittaminen ja arvostaminen ovat elämäni arvoperiaatteita. Lähden siis siitä että elämä on itseisarvoisesti arvokas ja merkityksellinen, vaikka se ei tuottaisikaan mitään. Pelkkä ajatuskin siitä että toimisin lähihoitajan tehtävässäni muunlaisella asenteella ja arvoilla varustettuna on mahdoton. En pystyisi tekemään yhtään päivää työtäni sairaiden, vanhojen , vammaisten jne. kanssa jos halveksisin heitä.

Muuten emme olisi varmaankaan saaneet tietoomme sinun mietteitä asiasta.

Kissat miettivät hyvin paljon kaikenlaista - enemmän kuin omistaja usein huomaa tai tajuaa - mutta arvioideni mukaan ajatustakaan ei uhrata elämän tarkoitukselle. Silti niillä näyttää olevan kivaa.

Elämän tarkoitus on oppia rakastamaan ja rakastaa. Sitä Raamattukin opettaa, rakkautta.

Omatunto (kr. syneidesis, lat. conscientia) tarkoittaa ihmisen sisäistä moraalitajua ja kaikille yhteistä käsitystä hyvästä ja oikeasta. Omatunto on hieman harhaanjohtava käännös latinan sanasta ”yhteistieto”. Klassisessa teologiassa ja moraalifilosofiassa hyvän ja oikean tavoittamisessa oli ennen kaikkea kyse niiden tietämisestä.

Vanhassa testamentissa sanaa omatunto ei käytetä, vaan sen korvaa sana sydän. Uudessa testamentissa omatunto-sanaa käyttää apostoli Paavali (1. Kor. 10:25, 2. Kor. 1:12).

Luterilaisen ja roomalaiskatolisen moraaliteologian mukaan jokaisella ihmisellä on omatunto, jonka kehitykseen vaikuttavat kasvatus, kulttuuri ja ympäristö. Omantunnon sisältö voi kulttuureittain vaihdella, mutta sen ajatellaan toimivan karkeasti ottaen samansuuntaisesti inhimillisen elämän peruskysymyksissä.

Omatunto on Jumalan moraalijärjestyksen ilmentymä ihmisessä. Raamatun ja muun kristillisen tradition merkitystä korostetaan niin, että kristityn omatunto on ”sidoksissa Jumalan sanaan”. Kristityn omatunto saa sisältöä esim. kymmenestä käskystä sekä Jeesuksen opetuksista ja esimerkistä (mm. Vuorisaarna, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö).