- …pysäkki.
- Täh?
- Tää lienee sun pysäkki, Niittykangas, kuski vastaa.
Pyyhin kuolan suupielestäni ja nousen ylös seisomaan.
- Joo, kiitti.
Otan putkikassini ja nousen bussista. Kevyt tuulenhenkäys kuivaa hikeä, jonka oli noussut pintaan ilmastoimattomassa bussissa. Aurinko paistoi täydeltä terältä.
Otin toisen kassini ruumasta ja katsahdan ympärille. Niittykangas, tuppukylä keskellä ei-mitään. Asukkaita varmaan tuhat. Ja tänne piti tulla työharjotteluun.
Nostan kassit olkapäille ja suuntaan askeleeni parkkipaikalle. Siellä seisoskelee tukeva maajussi Lada Nivan kylkeen nojaten, lähes puhki kuluneet haalarit päällä ja tietysti, Hankkija-lippis päässä. Ikää varmaan 40.
- Terve, ootko sää Kalle? kysyin.
- Joo, terve terve ja tervetuloa Niittykankaalle, vastaa Kalle.
- Heitähän kamat takapenkille ja hyppää kyytiin.
- Okei, vastaan ja viskaan kassini läpiruostuneen Ladan puhkikuluneelle takapenkille.
Nousen apukuskin paikalle ja veivaan ikkunan auki. Kalle käynnistää auton, pientä tyhjäkäyntiongelmaa.
- Mennäänkö nähtävyysreittiä, Kalle kysyy.
- Joo, mikäs se on?
- No tästä kartsan kautta.
Kalle kaasuttaa keskustan läpi, pari kauppaa, posti rättikauppa. Alkosta tai menomestoista ei tietoakaan.
- Tässäkös se oli, kysyn kun oli ajettu muutama sata metriä.
- No eihän tää mikään metropoli ole, mutta onhan täällä välillä ihan menoa ja meininkiäkin.
- Viime lauantaina Laajapuron lavalla tais olla oikein joukkotappelukin, Kalle vastaa.
Heti keskustan jälkeen alkoikin sitten ihan maalaismaisemat, navettoja, peltoa, traktoreita,.mitä nyt maalla yleensä onkaan.
Perille saavuttiin varttitunnin ajon jälkeen. Paikka oli ihan hieno, pienellä kukkulalla talo, navetta, ja joku ladon tapainen. Kauempana siinti järvi ja sen rannalla kesämökki.
- Perillä ollaan, sanoo Kalle.
Nousin autosta ja otin kassit takapenkiltä. Pihaan oli ilmestynyt nainen ja kaksi mukulaa.
- Päivää päivää, Inkeri Lappalainen, tuli nainen vastaan käsi ojossa.
- Terve, mä oon Risto Mäkinen, tai Riku vaan.
Nainen puristi kättä niin että luut rutisi. Inkeri oli myös tuhti, juuri sellainen huivipäinen emäntä kuin Suomi-leffoissakin. Isot tissit ja pömppömaha, aika rotevakin.
- Tulkaahan sanomaan päivää Ristolle, nainen komensi lapsia.
Lapset, suunnilleen 10 vuotias poika ja 8 vuotias tyttö, tulevat ujonoloisesti kättelemään.
- Risto, sanon ensimmäisenä.
- Lotta, vastaa tyttö.
- Jussi, vastaa poika.
- Tulehan yläkertaan niin näytän sulle sun huonees, Inkeri tokaisee.
Seuraan Inkeriä yläkertaan ja siellä pieneen makuuhuoneeseen.
- Tässäpä tämä, ei nyt kovin kummoinen.
- Tää on ihan hyvä, vastaan ja katson huonetta.
Aika pienihän se oli, mutta ei taida valitukset auttaa.
- Tule kohta alas kahville niin kattotaan muitakin paikkoja.
- Selvä.
Sänky, lipasto, pieni tv sekä tuoli, siinä kalustus. Puran kassista vaatteeni ja muut tavarat lipastoon ja istahdan sängylle. Hoh-hoijaa, mitähän vielä. Menen alakertaan ja siellä kahvipöytään.
- Joo, eli navetassa on 13 lypsävää, eli niitten hoitoa ruvetaan katsomaan. Niin ja sitten parin viikon päästä olis tuota heinän niittoa. Muutahan tässä ei mitään ihmeellistä olekaan, Kalle selvittää.
- Olikos teillä tarkotus pitää sitä lomaa?
- Katotaan sitä sitten harjoittelun loppupuolella, että jos tuntuu että pärjäät täällä, niin voitashan me viikko lomaillakin, Inkeri vastaa.
Juotiin kahvit ja rupateltiin niitä näitä. Kalle ja Inkeri esittelivät paikat, talon, navetan ja ladon, niin ja rannalla olevan rantasaunan.
- Kenes tuo mökki on, kysäisen saunalla?
- Se on yhden Tamperelaisen pariskunnan, arkkitehtejä ne kait on, Kalle sanoo.
- Ovat täällä aika harvoin.
Illalla käytiin Kallen kanssa saunassa ja otettiin pari huurteista. Kuistilla istuessa ja auringonlaskua katsellessa olo tuntuikin jo paljon paremmalta.
- Huomenna ruvetaankin sitten tositoimiin.
- Sopii, onhan tässä jo huilattukin, vitsailen.
Seuraavat kaksi viikkoa menikin sitten ihan työn tohinassa. Lehmien lypsämistä, ruokkimista, harjaamista, lannan luontia, heinän kantoa. Sunnuntait oli vapaata, mutta ne meni ihan huilatessa.
Kolmantena viikkona olikin sitten se heinäsavotta. Siinä sitä voimia koeteltiin. Kalle niitti ja pystytti heinäseipäät, minä ja Inkeri nosteltiin heinät seipäälle. Niin, ja päälle vielä sitä lehmien hoitoa. Kyllä illalla sauna ja uni maittoi.
Sunnuntaina Lappalaiset olikin sitten lähdössä sinne reissuun.
- Tässä on tää eläinlääkärin numero, jos jotain tulee, Inkeri selitti.
- Ja tässä meidän numero, ja Penttisten numero. Sillähän me ollaan maanataista keskiviikkoon.
- Ja tässä on… Inkeri jatkoi.
Loppui menikin ihan ohi, tekstiä tuli nimittäin niin paljon ettei kapasiteetti riittänyt sitä vastaanottamaan.
Olin nostelemassa laukkuja Ladan takaluukkuun, kun huomasin sivusilmällä farmari-Volvon ajavan kesämökin suuntaan.
- Jaa, taitaa Stenrothit tulla mökille just kun me ollaan lähdössä, Inkeri huomautti.
- No niinpä näkyy, Kalle vastaa.
- Pidähän varasi, se niitteen vanhin tyttö on aika villi.
- Joo joo, vastasin närkästyneenä.
- Eipä taida arkkitehdin tyttö maatalousharjoittelijasta olla kiinnostunut.
- Eihän sitä tiedä, Kalle kuiskasi ja iski silmää.
Vilkutin, kun Lada pyyhkäisi pihasta matkaan ja samalla yritin vilkuilla mökin suuntaan. Ei näkynyt muuta kuin yksi ihminen nousevan autosta. Helvetti, tais isäntä tulla mökilleen, ajattelin.
Seuraavana iltana kuuden maissa olin saanut hommani hoidettua, ja olin rantasaunalla saunan lämmityksessä. Aurinko paistoi vielä lämpimästi, ja vesi oli tyyni kuin peili. Katselin mietteissäni kauas järvelle, vain pyyhe lantioillani.
- Terve, kuului ääni.
- Helvetti, kirosin.
Olin säikähtänyt ihan saatanasti ääntä. Käännyin katsomaan ja huomasin nuoren tytön seisovan kuistin vieressä.
- En kai vaan säikäyttänyt? Mä oon Jenni, tosta naapurimökistä.
- Terve, vastasin.
- Kyllähän sä vähän säikytin, olin niin ajatuksissani.
- Anteeks, ei ollu tarkotus.
- Ei se mitään. Hyvä että heräsin, vois muuten sauna palaa.
- Voisitko tulla auttamaan, en saa tuota meidän saunaa syttymään.
- Joo voinhan mä.
Lähdettiin kävelemään pientä polkua pitkin mökille. Matkaa oli ehkä pari sataa metriä ja polku kiemurteli ranna tuntumassa. Jennillä oli farkkusortsit jalassa ja t-paita päällä. Muuten se oli paljain jaloin. Ikää oli varmaan vähän yli 20. Hiukset sillä oli pitkät ja ne heilui vapaana.
- Mikäs sun nimi on?
Helvetti, olin unohtanut sanoa oman nimeni.
- Risto, tai siis Riku kavereiden kesken.
- Hauska tutustua Riku, Jenni vastaa ja kääntyy yht’äkkiä kättelemään.
Jenni vaikutti mukavalta, koko matkan se selitti mitenkä oli halunnut pois Tampereelta tänne luonnon rauhaan. Ja miten se tykkäs käydä täällä itsekseen, ilman ristin sielua.
Samalla kun juteltiin katselin Jenniä tarkemmin. Hieman oli päässyt kiloja karttumaan, ei mitenkään minun mieleeni. No, sytytän saunan ja painun takaisin omalle saunalle. Sitten vasta tajusin.
- Hei, olisithan sä voinut kylpeä tossa meidänkin saunassa, se kun on kohta lämmin. Ei tarvii lämmittää omaa.
- No nyt vasta sanoit, mut ei kait vaan musta oo haittaa.
- Ei haittaa, samallahan se menee.
- Selvä.
Jenni haki mökistä pyyhkeen ja niin käännyttiin sitten takaisin. Perillä kävin vielä lisäämässä pesällisen ja kannoin pesuvadit täyteen vettä.
- Sinne voit jo mennä jos haluat. Siellä on jo 80 astetta.
- Joo mä meen.
Jenni rupes riisuutumaan siinä kuistilla ihan mun nenän edessä. Paidan se ehti jo heittää niin että rintaliivit näkyi, ennenkuin tajusin kääntyä selin. Siihen se penkille heitti vaatteensa ja meni saunaan. Katsoin vaatekasaa ja päällimmäisenä olevia alushousuja. Läpinäkyvät tangat ne taisi olla. Tunsin kuinka veri virtasi jalkoväliini ja shortsien etumus alkoi kummasti kiristää. Vaikka ei hirveästi kiinnostanutkaan, niin kuitenkin.
Hetken päästä ovi aukesi ja saippuainen mutta alaston Jenni juoksi rinnat heiluen laiturin päähän ja hyppäsi järveen. Katsoin suu auki ja ihmettelin että mitä on oikein tapahtumassa. Oliko se ihan hullu.
- Ai miten ihanaa, huusi Jenni järvestä.
Parin minuutin päästä Jenni nousi vedestä ja käveli tyynen rauhallisesti saunaa kohti.
- Tuu säkin saunaan, saat pestä mun selän.
- Jos mä tuun sitten kun olet kylpenyt, vastasin yrittäen katsella maisemia.
Helvetti, alaston nainen pyytää saunaan selän pesulle ja mä kieltäydyn. Hullu mies. Mutta kun ei hirveesti kiinnosta xl-kokoiset.
- Selvä, Jenni vastasi tylysti ja paiskasi saunan oven kiinni.
Kuului kiukaan suhinaa ja veden lorinaa. Taas ovi aukesi ja Jenni astui kuistille.
- Ei sulla juotavaa ole?
Katsoin nut Jenniä kunnolla. Hän seisoi kuistilla ilman rihman kiertämää, ja täysin häpeilemättä. Kasvoiltaan Jenni oli kaunis, mutta vatsaan ja pakaroihin oli rasva tehnyt tehtävänsä. Rinnat olivat yllättävän kiinteät ja pyöreät, ikäänkuin ne eivät kuuluisi tähän vartaloon.
- On mulla pari kaljaa tossa rantakivikossa, oota hetki.
Kävin hakemassa veden liuottamat etikettömät kaljat ja avasin molemmat. Jenni oli istunut penkille ja katseli järjelle.
- Tässä, ole hyvä.
- Kiitti.
Seurasi lyhyt hijaisuus. Yritin olla herrasmiesmäinen ja katsella muualle. Mutta aina välillä katse hakeutui Jennin suuntaan.
- Mitäs Riku täällä Niittykankaalla?
- No mä oon täällä maatalousoppilaitoksen työharjoittelussa tossa Lappalaisilla. Viimestä viikkoa, ja vielä yksin.
- Missäs Lappalaiset?
- Ne lähti johonkin itäsuomeen sukuloimaan, tulevat joskus torstaina. Mitäs sinä puuhaat?
- Siis nyt vai yleensä?
- Yleensä?
- No mä opiskelen arkkitehtuuria Tampereella.
- Eiks sun vanhemmat ollu jotain arkkitehtejä?
- Joo, sama linja jatkuu lapsissa, velikin opiskelee vikaa vuotta.
Siinä sitä rupateltiin niitä näitä aivan kuin oltaisiin jossain baaritiskillä tavattu. Mutta toinen osapuoli aivan syntymäpuvussa. Yritin vieläkin olla katsomatta, mutta väkisin sitä katse harhaili aina vaan uudestaan ja uudestaan Jenniin. Ja housuissa pakotus vain paheni.
Oluen jälkeen jenni ryhtyi pukeutumaan. Stringit näyttivät seksikkäiltä, vaikka perse iso olikin. Myös rintsikät olivat läpinäkyvää kangasta, joista nännit saattoi nähdä läpi. Seksikästä, seksikästä.
- Kiitti oluesta.
- Eipä kestä, vastasin.
Jenni otti vielä pyyhkeensä ja lähti kävelemään mökilleen.
- Nähdään.
- Joo nähdään, vastasin ja jäin katselemaan tuota ihmeellistä olentoa, joka vielä minuutti sitten istui alastomana parin metrin päässä.
Riisuuduin ja menin lauteille. Kyrpäni seisoi ihan kiitettävässä kunnossa. Terska oli aivan limainen ja suonet kyrvässä olivat kuin matoja nahan alla. Otin muutaman vetoliikeen esinahasta ja samalla mälli lensi kaaressa lattialle. Kolmen viikon selibaatti oli tehnyt tehtävänsä.
Seuraavana päivänä olin pudottelemassa heinäpaaleja ladossa kun kuulen tutun äänen ovelta.
- Moi, miten menee, Jenni huutaa.
- Ihan hyvin, mites itellä?
- Ihan ok. Tarviitsä apua?
- No jos haluat, niin tuu heitteleen näitä paaleja sinne alas.
Jenni nousee tikkaat ylös ja autan häntä kädestä nousemaan viimeiset askelmat. Huomaan, että hänellä on päällä samat shortsit kuin eilenkin, mutta hihaton paita. Hiukset se oli nostanut ja kiinnittänyt pinneillä ylös niin että niska oli ihan paljaana
- Näitäkö heitellään?
- Joo, niitä vaan pudotellaan tonne alas, niin saadaan tilaa udelle heinälle tänne ylös.
Jenni alkoi pudotella paaleja alas, ja aina kun hän kumartui, huomasin paidan hiha- ja kaula-aukoista pullottavat rinnat, rintaliivejä ei ollut. Katsoin muutenkin häntä nyt kuin uusin silmin, olihan yön yli nukkuminen tehnyt tehtävänsä.
Taas rupateltiin niitä näitä, ikäänkuin mitään ei olisi eilen tapahtunut.
- Otatko juomista, kysäisin hikiseltä Jenniltä.
- Joo, otan.
- Mulla on vaan sekamehua, kelpaako.
- No kelpaa tietenkin.
Istahdimme paalin päälle ja joimme pullosta vuoron perään. En voinut olla katsomatta Jennin kauniita kasvoja ja niskaa. Tuntui kuin minun pitäisi suudella häntä siinä paikassa.
- Sulla on heinää hiuksissa, sanoin.
- Otatko pois, sanoi Jenni ja kääntyi kasvotusten.
Otin muutaman heinän hiuksista ja niskasta, ja kuin salama kirkkaalta taivaalta Jenni suuteli minua hellästä. Siis paremminkin pusu kuin suudelma. Hänen huulensa olivat kuin pumpulia, pehmeät ja täyteläiset. Katsoimme toisiamme pitkään kuin rakastunut nuoripari, ja suutelimme uudestaan. Nyt pitempään ja kiihkeämmin. Kielemme kohtasivat suussamme ja ne tunnustelivat toisiaan kuin ensikertalaiset. Suudelma jatkoi pitkään ja kiedoin käteni Jennin ympärille hänen tehdessä samoin. Olimme kuin iilimadot toisiimme liimattuina.
Työnsin käteni hänen paidan alle ja tunnustelin selkää ja niskaa. Vaikka muhkuroita olikin ei se enää tuntunut haittaavan, päinvastoin. Tuntui kuin tässä olisi elämäni nainen.
Pitkän suudelman jälkeen Jenni nousi seisomaan ja otti paidan pois. Rinnat ja koko vartalo näyttivät nyt vieläkin kaunniimmilta kuin eilen. Istuin kuin jäätyneenä kun Jenni asettui makuulle heinien peittämälle parvelle.
- Tule.
Tein kuten käskettiin ja laskeuduin Jennin viereen. Suutelimme uudestaan ja uudestaan, ja samalla annoin käteni vaeltaa Jennin vartalolla. Tunnustelin hänen kaulaansa ja niskaansa, käsiä ja vatsaa. Lopulta siirsin käteni hänen rinnoilleen ja puristelin niitä kevyesti. Tuntui kuin rinnat olisi tehty käsiäni varten, niin hyviltä ne tuntuivat. Jenni voihki suudelmien välillä. Housjeni pakotus tuntui kasvavan, ajattelin että kyrpäni halkaisee housuni. Siirryin alemmas ja otin hänen nänninsä suuhuni. Imeskelin nänniä ja leikittelin sillä kielelläni. Samalla käteni valui alemmas Jennin jalkoväliin. Hengitys kiihtyi. Puristelin jalkoväliä kevyesti samalla kun suutelin hänen rintojaan. Jenni avasi shortsien napin ja vetoketjun ja potkaisi housut jalastaan. Tunnustelin hänen alushousujaan ja huomasin että ne olivat aivan märät. Riisuin varovasti märät alushousut ja tunnustelin jalkoväliä uudelleen. Hänen pillunsa oli aivan karvaton, posliini. Housussani jyskytti ja pakotti, olin kuin horkassa. Annoin sormieni vaeltaa pillunhuulilla sinne kuitenkin niitä työntämättä. Jenni kiemurteli ja vaikeroi, huohotti ja inisi. Pillusta valui limaa, ja kostutin siihen sormeni ja hänen häpyhuulensa.
Äkkiä työnsin sormeni pilluun.
- UUUUUUUUUUUUUU AAAAAAAAAAAAAAAA, Jenni vaikeroi.
Liikuttelin sormea limaisessa ja kuumassa pillussa hitaasti edestakaisin. Huomasin kuinka Jenni oli ryhtynyt vetäämään verkkareitani alas. Vedin sormeni pillusta, nousin ylös ja laskin verkkarini ja alushousuni nilkkoihini. Kävin makuulle Jennin viereen pääni hänen lantion kohdalla ja hänenn päänsä minun lantion kohdalla. Tunsin kuinka Jenni hyväili kiveksiäni ja reisiäni koskematta kuitenkaan teräksenkovana tykyttävään kyrpääni. Samalla työntelin taas sormeani hänen posliinipilluunsa. Jenni tarttui kyrpääni ja alkoi runkata, ja minä lisäsin sormimäärän kahteen. Runkkasimme toinen toistamme kunnes tunsin että laukean. Tunsin kuinka ne miljoonat uimarit irtosivat ruumiistani etsimään elämäntarkoitusta. Kouristus, kouristus, kouristus, pumppasin elämän elikisiirini suoraan Jennin rinnoille. Päässäni tykytti, tuntui kuin joku hakkaisi lekalla päähäni. Sitten kuin tosiaan lekan isku päähän.
- Ihan vaan varmistukses, onhan sulla kortsuja?
Voi saatanan saatana. Voi saatanan saatana.
- No eihän mulla ole, vastasin orkun jälkimainingeissa.
Mitäs nyt, mistä tähän hätään niitä saa. Kaupasta, 7 kilsan päästä, sinnehän polkee pyörällä varmaan puolessa tunnissa.
- Mä käyn äkkiä ostamassa, odotathan sä täällä, sanoin.
- Odotan.
Suutelemme vielä uudestaan, pistän vaatteet päälle ja laskeudun alas parvelta. Sitten muistan. Traktori, olihan Kallella traktori. Ryntään taloon ja menen avainkaapille. Siellä, Massey Fergusoni avain. Otan lompakon, avaimet ja juoksen ladon toiseen päähän. Avaan ovet ja siellä se on. Hyppään koppiin, käynnistän, pistän vaihteen silmään ja kaasutan ulos tallista. Sivusilmällä huomaan kun alaston Jenni katsoo toisten ovien takaa ja vilkuttaa.
Ajan kuin viitapiru suoraan K-kaupan pihaan, pistän Massikan parkkiin invaruutuun ja juoksen kauppaan. Kauppiaan rouva ihmettelee kun juoksentelen ympäriinsä, kunnes löydän etsimäni. Suurin paketti, mitä löytyy, mukaan ja kassalle. Kauppias tepastelee hiljanneen lihatiskin suunnasta kassaa kohti. Vauhtia nyt saatana, ajattelen. Samassa huomaan kuinka verkkarin etumus pullottaa ja on aivan märkä. Toivottavasti eivät huomaa.
- Se tekis 13,95.
Annan kauppiaalle kaks’kymppisen.
- Kiitos, ja 6 euroo 5 senttiä takaisin.
- Kiitti.
Työnnän paketin, loput rahat ja lopakkoni suoraan taskuun ja kuulen sivukorvalla kuinka kauppias ja rouva keskustelevat.
- On tainnut pojalla käydä tuuri.
Ryntään ulos traktorille. Paikalle on ilmestynyt pari papparaista ihmettelemään parkkeerausta.
- Se on kuule invapaikka, toinen huutaa.
Käynnistän Massikan.
- Haista vittu. Niin mäkin teen kohta, huudan kopista.
Ajan takaisin ja jätän traktorin keskelle pihaa, nyt ei oo aikaa jäädä peruuttelemaan. Juoksen latoon ja kiipeän tikkaat.
- Ootsä täällä, kuiskaan.
Mitään ei kuulu. Kuiskaan uudelleen, nyt kovemmalla äänellä. Mitään ei kuulu. Vilkasen kelloa, tais mennä 20 minuuttia kauppakeikassa. Istahdan paalin päälle murtuneena, tähänkö tää nyt jäi.
Hetken päästä kuulen tikkaiden natinaa ja pää ilmestyy reunan yli.
- Moi.
Se on Jenni.
- Moi, mä jo ehdin säikähtää että mihin sä menit.
- Enhän mä mihinkään. Tuu mukaan.
Jenni peruuttaa alas ja minä seuraan perässä. Jennillä on vaatteet päällä, erilaiset kun äsken ylhäällä.
- Kävitsä vaihtamassa kuteet.
- Oo nyt vaan hiljaa ja seuraa vaan.
Kävellään peräkanaa Jennin mökille. Katselen taas kuin lumottuna Jenniä. Takapuoli kivasti keinuen, toisin kuin niillä mallilankuilla, joita on tullut tavattua. Hiukset hulmusivat nyt vapaana, kuin ohrapelto syystuulessa. Välillä Jenni vilkaisee taakse ikään kuin varmistaen että olen mukana. Mukana ollaan, eikä mikään saa minua tästä paikasta pois, seuraan kuin hai laivaa.
Mökillä Jenni johdattaa minut sisälle. Hän on laskenut kaikki verhot alas ja sytyttänyt kynttilöitä. Paikka vaikuttaa kuin temppeliltä, rakkauden temppeliltä.
Jenni kääntyy ja suutelee minua. Maistan hänen makuaan ja haistan hänen tuoksuaan. On kuin olisin rakastunut ja rakastunut juuri häneen ikuisesti. Jenni alkaa riisua minua, paita, kengät, sukat, housut ja alushousut. Seison aivan alasti hänen edessään. Kyrpäni seisoo teräksisenä, mitään näin kiihottavaa en ole ikinä kokenut. Hän laskeutuu polvilleen ja ottaa kyrpäni suuhunsa. Kevyesti runkaten ja imien, nuollen ja hyväillen lähestyn hekumani huippua. Juuri kun padot tuntuvat aukeavan, hän lopettaa.
- Ei ihan vielä.
Jenni nousee ylös ja autan häntä riisuutumaan. Paita ja housut pois. Alta paljastuu korsetti, sukkanauhaliivit ja sukat. Katson kuin lumottuna tuota kauniiseen asuun verhottuna jumalatarta. Tässä se on, tätä olen etsinyt, hän se on. Olen kuin rakastunut. Sydämeni jyskyttää, hiki nousee pintaa, hengitys ahdistaa. Jenni nostaa housuni ja ottaa taskusta kortsupaketin. Hän avaa paketin, ottaa yhden ja repäisee folion auki. Tuntuu kuin olisin hidastetussa elokuvassa. Jenni polvistuu eteeni ja pujottaa kortsun päälleni.
Siirrymme sohvalle johon Jenni polvistuu polvet istuimella ja kädet selkänojalla. Katson kuinka hän asettuu asentoonsa, polvistun ja sivelen kädelläni hänen takamustaan. Suutelen kevyesti takapuolta ja pillua. Se on aivan kostea. Maistan tuota kyrpäni maalitaulua, imaisen huulet suuhuni, sivelen käsilläni, imen ja maiskutan. Jennin hegitys muuttuu raskaammaksi ja hän alkaa huohottaa ja vaikeroida.
- Nyt, tule, anna, on pakko saada, hän anelee.
Nousen ylös ja tähtään kullini hänen pilluunsa. Se uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Aloitamme rytmikkään liikuttelun, hän taaksepäin ja minä samalla eteenpäin. Pallini hakkaavat hänen klitoristaan ja huohotamme molemmat kuin maratoonarit.
Nussimme kuin mielipuolet, molemmat huohottaen ja ähkien, litinä ja läpse mökin täyttäen. Hieron välillä hänen rintojaan ja hän minun pallejani. Ajantajun menettäneenä tunnen kuinka sperma alkaa kaivaa reitiään kohti ulospääsyä, joka nyt onkin tukittu. Varpaista päälakeen asti lihakseni jännittyvät orgasmin lauetessa suoraa huutoa suustani.
- AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA, huudan kuin Tarzan.
Jenni huutaa samaa tahtia hänenkin orgasmin saavuttaessa jokaisen solunsa. Pumppaan vielä viimeisetkin siemeneni pusseistani, ja kaadun porontajalle makaamaan. Jenni kierähtää sohvalta viereeni ja suutelemme kuin ensikertalaiset, hellästi ja pitkään.
- Täh?
- Tää lienee sun pysäkki, Niittykangas, kuski vastaa.
Pyyhin kuolan suupielestäni ja nousen ylös seisomaan.
- Joo, kiitti.
Otan putkikassini ja nousen bussista. Kevyt tuulenhenkäys kuivaa hikeä, jonka oli noussut pintaan ilmastoimattomassa bussissa. Aurinko paistoi täydeltä terältä.
Otin toisen kassini ruumasta ja katsahdan ympärille. Niittykangas, tuppukylä keskellä ei-mitään. Asukkaita varmaan tuhat. Ja tänne piti tulla työharjotteluun.
Nostan kassit olkapäille ja suuntaan askeleeni parkkipaikalle. Siellä seisoskelee tukeva maajussi Lada Nivan kylkeen nojaten, lähes puhki kuluneet haalarit päällä ja tietysti, Hankkija-lippis päässä. Ikää varmaan 40.
- Terve, ootko sää Kalle? kysyin.
- Joo, terve terve ja tervetuloa Niittykankaalle, vastaa Kalle.
- Heitähän kamat takapenkille ja hyppää kyytiin.
- Okei, vastaan ja viskaan kassini läpiruostuneen Ladan puhkikuluneelle takapenkille.
Nousen apukuskin paikalle ja veivaan ikkunan auki. Kalle käynnistää auton, pientä tyhjäkäyntiongelmaa.
- Mennäänkö nähtävyysreittiä, Kalle kysyy.
- Joo, mikäs se on?
- No tästä kartsan kautta.
Kalle kaasuttaa keskustan läpi, pari kauppaa, posti rättikauppa. Alkosta tai menomestoista ei tietoakaan.
- Tässäkös se oli, kysyn kun oli ajettu muutama sata metriä.
- No eihän tää mikään metropoli ole, mutta onhan täällä välillä ihan menoa ja meininkiäkin.
- Viime lauantaina Laajapuron lavalla tais olla oikein joukkotappelukin, Kalle vastaa.
Heti keskustan jälkeen alkoikin sitten ihan maalaismaisemat, navettoja, peltoa, traktoreita,.mitä nyt maalla yleensä onkaan.
Perille saavuttiin varttitunnin ajon jälkeen. Paikka oli ihan hieno, pienellä kukkulalla talo, navetta, ja joku ladon tapainen. Kauempana siinti järvi ja sen rannalla kesämökki.
- Perillä ollaan, sanoo Kalle.
Nousin autosta ja otin kassit takapenkiltä. Pihaan oli ilmestynyt nainen ja kaksi mukulaa.
- Päivää päivää, Inkeri Lappalainen, tuli nainen vastaan käsi ojossa.
- Terve, mä oon Risto Mäkinen, tai Riku vaan.
Nainen puristi kättä niin että luut rutisi. Inkeri oli myös tuhti, juuri sellainen huivipäinen emäntä kuin Suomi-leffoissakin. Isot tissit ja pömppömaha, aika rotevakin.
- Tulkaahan sanomaan päivää Ristolle, nainen komensi lapsia.
Lapset, suunnilleen 10 vuotias poika ja 8 vuotias tyttö, tulevat ujonoloisesti kättelemään.
- Risto, sanon ensimmäisenä.
- Lotta, vastaa tyttö.
- Jussi, vastaa poika.
- Tulehan yläkertaan niin näytän sulle sun huonees, Inkeri tokaisee.
Seuraan Inkeriä yläkertaan ja siellä pieneen makuuhuoneeseen.
- Tässäpä tämä, ei nyt kovin kummoinen.
- Tää on ihan hyvä, vastaan ja katson huonetta.
Aika pienihän se oli, mutta ei taida valitukset auttaa.
- Tule kohta alas kahville niin kattotaan muitakin paikkoja.
- Selvä.
Sänky, lipasto, pieni tv sekä tuoli, siinä kalustus. Puran kassista vaatteeni ja muut tavarat lipastoon ja istahdan sängylle. Hoh-hoijaa, mitähän vielä. Menen alakertaan ja siellä kahvipöytään.
- Joo, eli navetassa on 13 lypsävää, eli niitten hoitoa ruvetaan katsomaan. Niin ja sitten parin viikon päästä olis tuota heinän niittoa. Muutahan tässä ei mitään ihmeellistä olekaan, Kalle selvittää.
- Olikos teillä tarkotus pitää sitä lomaa?
- Katotaan sitä sitten harjoittelun loppupuolella, että jos tuntuu että pärjäät täällä, niin voitashan me viikko lomaillakin, Inkeri vastaa.
Juotiin kahvit ja rupateltiin niitä näitä. Kalle ja Inkeri esittelivät paikat, talon, navetan ja ladon, niin ja rannalla olevan rantasaunan.
- Kenes tuo mökki on, kysäisen saunalla?
- Se on yhden Tamperelaisen pariskunnan, arkkitehtejä ne kait on, Kalle sanoo.
- Ovat täällä aika harvoin.
Illalla käytiin Kallen kanssa saunassa ja otettiin pari huurteista. Kuistilla istuessa ja auringonlaskua katsellessa olo tuntuikin jo paljon paremmalta.
- Huomenna ruvetaankin sitten tositoimiin.
- Sopii, onhan tässä jo huilattukin, vitsailen.
Seuraavat kaksi viikkoa menikin sitten ihan työn tohinassa. Lehmien lypsämistä, ruokkimista, harjaamista, lannan luontia, heinän kantoa. Sunnuntait oli vapaata, mutta ne meni ihan huilatessa.
Kolmantena viikkona olikin sitten se heinäsavotta. Siinä sitä voimia koeteltiin. Kalle niitti ja pystytti heinäseipäät, minä ja Inkeri nosteltiin heinät seipäälle. Niin, ja päälle vielä sitä lehmien hoitoa. Kyllä illalla sauna ja uni maittoi.
Sunnuntaina Lappalaiset olikin sitten lähdössä sinne reissuun.
- Tässä on tää eläinlääkärin numero, jos jotain tulee, Inkeri selitti.
- Ja tässä meidän numero, ja Penttisten numero. Sillähän me ollaan maanataista keskiviikkoon.
- Ja tässä on… Inkeri jatkoi.
Loppui menikin ihan ohi, tekstiä tuli nimittäin niin paljon ettei kapasiteetti riittänyt sitä vastaanottamaan.
Olin nostelemassa laukkuja Ladan takaluukkuun, kun huomasin sivusilmällä farmari-Volvon ajavan kesämökin suuntaan.
- Jaa, taitaa Stenrothit tulla mökille just kun me ollaan lähdössä, Inkeri huomautti.
- No niinpä näkyy, Kalle vastaa.
- Pidähän varasi, se niitteen vanhin tyttö on aika villi.
- Joo joo, vastasin närkästyneenä.
- Eipä taida arkkitehdin tyttö maatalousharjoittelijasta olla kiinnostunut.
- Eihän sitä tiedä, Kalle kuiskasi ja iski silmää.
Vilkutin, kun Lada pyyhkäisi pihasta matkaan ja samalla yritin vilkuilla mökin suuntaan. Ei näkynyt muuta kuin yksi ihminen nousevan autosta. Helvetti, tais isäntä tulla mökilleen, ajattelin.
Seuraavana iltana kuuden maissa olin saanut hommani hoidettua, ja olin rantasaunalla saunan lämmityksessä. Aurinko paistoi vielä lämpimästi, ja vesi oli tyyni kuin peili. Katselin mietteissäni kauas järvelle, vain pyyhe lantioillani.
- Terve, kuului ääni.
- Helvetti, kirosin.
Olin säikähtänyt ihan saatanasti ääntä. Käännyin katsomaan ja huomasin nuoren tytön seisovan kuistin vieressä.
- En kai vaan säikäyttänyt? Mä oon Jenni, tosta naapurimökistä.
- Terve, vastasin.
- Kyllähän sä vähän säikytin, olin niin ajatuksissani.
- Anteeks, ei ollu tarkotus.
- Ei se mitään. Hyvä että heräsin, vois muuten sauna palaa.
- Voisitko tulla auttamaan, en saa tuota meidän saunaa syttymään.
- Joo voinhan mä.
Lähdettiin kävelemään pientä polkua pitkin mökille. Matkaa oli ehkä pari sataa metriä ja polku kiemurteli ranna tuntumassa. Jennillä oli farkkusortsit jalassa ja t-paita päällä. Muuten se oli paljain jaloin. Ikää oli varmaan vähän yli 20. Hiukset sillä oli pitkät ja ne heilui vapaana.
- Mikäs sun nimi on?
Helvetti, olin unohtanut sanoa oman nimeni.
- Risto, tai siis Riku kavereiden kesken.
- Hauska tutustua Riku, Jenni vastaa ja kääntyy yht’äkkiä kättelemään.
Jenni vaikutti mukavalta, koko matkan se selitti mitenkä oli halunnut pois Tampereelta tänne luonnon rauhaan. Ja miten se tykkäs käydä täällä itsekseen, ilman ristin sielua.
Samalla kun juteltiin katselin Jenniä tarkemmin. Hieman oli päässyt kiloja karttumaan, ei mitenkään minun mieleeni. No, sytytän saunan ja painun takaisin omalle saunalle. Sitten vasta tajusin.
- Hei, olisithan sä voinut kylpeä tossa meidänkin saunassa, se kun on kohta lämmin. Ei tarvii lämmittää omaa.
- No nyt vasta sanoit, mut ei kait vaan musta oo haittaa.
- Ei haittaa, samallahan se menee.
- Selvä.
Jenni haki mökistä pyyhkeen ja niin käännyttiin sitten takaisin. Perillä kävin vielä lisäämässä pesällisen ja kannoin pesuvadit täyteen vettä.
- Sinne voit jo mennä jos haluat. Siellä on jo 80 astetta.
- Joo mä meen.
Jenni rupes riisuutumaan siinä kuistilla ihan mun nenän edessä. Paidan se ehti jo heittää niin että rintaliivit näkyi, ennenkuin tajusin kääntyä selin. Siihen se penkille heitti vaatteensa ja meni saunaan. Katsoin vaatekasaa ja päällimmäisenä olevia alushousuja. Läpinäkyvät tangat ne taisi olla. Tunsin kuinka veri virtasi jalkoväliini ja shortsien etumus alkoi kummasti kiristää. Vaikka ei hirveästi kiinnostanutkaan, niin kuitenkin.
Hetken päästä ovi aukesi ja saippuainen mutta alaston Jenni juoksi rinnat heiluen laiturin päähän ja hyppäsi järveen. Katsoin suu auki ja ihmettelin että mitä on oikein tapahtumassa. Oliko se ihan hullu.
- Ai miten ihanaa, huusi Jenni järvestä.
Parin minuutin päästä Jenni nousi vedestä ja käveli tyynen rauhallisesti saunaa kohti.
- Tuu säkin saunaan, saat pestä mun selän.
- Jos mä tuun sitten kun olet kylpenyt, vastasin yrittäen katsella maisemia.
Helvetti, alaston nainen pyytää saunaan selän pesulle ja mä kieltäydyn. Hullu mies. Mutta kun ei hirveesti kiinnosta xl-kokoiset.
- Selvä, Jenni vastasi tylysti ja paiskasi saunan oven kiinni.
Kuului kiukaan suhinaa ja veden lorinaa. Taas ovi aukesi ja Jenni astui kuistille.
- Ei sulla juotavaa ole?
Katsoin nut Jenniä kunnolla. Hän seisoi kuistilla ilman rihman kiertämää, ja täysin häpeilemättä. Kasvoiltaan Jenni oli kaunis, mutta vatsaan ja pakaroihin oli rasva tehnyt tehtävänsä. Rinnat olivat yllättävän kiinteät ja pyöreät, ikäänkuin ne eivät kuuluisi tähän vartaloon.
- On mulla pari kaljaa tossa rantakivikossa, oota hetki.
Kävin hakemassa veden liuottamat etikettömät kaljat ja avasin molemmat. Jenni oli istunut penkille ja katseli järjelle.
- Tässä, ole hyvä.
- Kiitti.
Seurasi lyhyt hijaisuus. Yritin olla herrasmiesmäinen ja katsella muualle. Mutta aina välillä katse hakeutui Jennin suuntaan.
- Mitäs Riku täällä Niittykankaalla?
- No mä oon täällä maatalousoppilaitoksen työharjoittelussa tossa Lappalaisilla. Viimestä viikkoa, ja vielä yksin.
- Missäs Lappalaiset?
- Ne lähti johonkin itäsuomeen sukuloimaan, tulevat joskus torstaina. Mitäs sinä puuhaat?
- Siis nyt vai yleensä?
- Yleensä?
- No mä opiskelen arkkitehtuuria Tampereella.
- Eiks sun vanhemmat ollu jotain arkkitehtejä?
- Joo, sama linja jatkuu lapsissa, velikin opiskelee vikaa vuotta.
Siinä sitä rupateltiin niitä näitä aivan kuin oltaisiin jossain baaritiskillä tavattu. Mutta toinen osapuoli aivan syntymäpuvussa. Yritin vieläkin olla katsomatta, mutta väkisin sitä katse harhaili aina vaan uudestaan ja uudestaan Jenniin. Ja housuissa pakotus vain paheni.
Oluen jälkeen jenni ryhtyi pukeutumaan. Stringit näyttivät seksikkäiltä, vaikka perse iso olikin. Myös rintsikät olivat läpinäkyvää kangasta, joista nännit saattoi nähdä läpi. Seksikästä, seksikästä.
- Kiitti oluesta.
- Eipä kestä, vastasin.
Jenni otti vielä pyyhkeensä ja lähti kävelemään mökilleen.
- Nähdään.
- Joo nähdään, vastasin ja jäin katselemaan tuota ihmeellistä olentoa, joka vielä minuutti sitten istui alastomana parin metrin päässä.
Riisuuduin ja menin lauteille. Kyrpäni seisoi ihan kiitettävässä kunnossa. Terska oli aivan limainen ja suonet kyrvässä olivat kuin matoja nahan alla. Otin muutaman vetoliikeen esinahasta ja samalla mälli lensi kaaressa lattialle. Kolmen viikon selibaatti oli tehnyt tehtävänsä.
Seuraavana päivänä olin pudottelemassa heinäpaaleja ladossa kun kuulen tutun äänen ovelta.
- Moi, miten menee, Jenni huutaa.
- Ihan hyvin, mites itellä?
- Ihan ok. Tarviitsä apua?
- No jos haluat, niin tuu heitteleen näitä paaleja sinne alas.
Jenni nousee tikkaat ylös ja autan häntä kädestä nousemaan viimeiset askelmat. Huomaan, että hänellä on päällä samat shortsit kuin eilenkin, mutta hihaton paita. Hiukset se oli nostanut ja kiinnittänyt pinneillä ylös niin että niska oli ihan paljaana
- Näitäkö heitellään?
- Joo, niitä vaan pudotellaan tonne alas, niin saadaan tilaa udelle heinälle tänne ylös.
Jenni alkoi pudotella paaleja alas, ja aina kun hän kumartui, huomasin paidan hiha- ja kaula-aukoista pullottavat rinnat, rintaliivejä ei ollut. Katsoin muutenkin häntä nyt kuin uusin silmin, olihan yön yli nukkuminen tehnyt tehtävänsä.
Taas rupateltiin niitä näitä, ikäänkuin mitään ei olisi eilen tapahtunut.
- Otatko juomista, kysäisin hikiseltä Jenniltä.
- Joo, otan.
- Mulla on vaan sekamehua, kelpaako.
- No kelpaa tietenkin.
Istahdimme paalin päälle ja joimme pullosta vuoron perään. En voinut olla katsomatta Jennin kauniita kasvoja ja niskaa. Tuntui kuin minun pitäisi suudella häntä siinä paikassa.
- Sulla on heinää hiuksissa, sanoin.
- Otatko pois, sanoi Jenni ja kääntyi kasvotusten.
Otin muutaman heinän hiuksista ja niskasta, ja kuin salama kirkkaalta taivaalta Jenni suuteli minua hellästä. Siis paremminkin pusu kuin suudelma. Hänen huulensa olivat kuin pumpulia, pehmeät ja täyteläiset. Katsoimme toisiamme pitkään kuin rakastunut nuoripari, ja suutelimme uudestaan. Nyt pitempään ja kiihkeämmin. Kielemme kohtasivat suussamme ja ne tunnustelivat toisiaan kuin ensikertalaiset. Suudelma jatkoi pitkään ja kiedoin käteni Jennin ympärille hänen tehdessä samoin. Olimme kuin iilimadot toisiimme liimattuina.
Työnsin käteni hänen paidan alle ja tunnustelin selkää ja niskaa. Vaikka muhkuroita olikin ei se enää tuntunut haittaavan, päinvastoin. Tuntui kuin tässä olisi elämäni nainen.
Pitkän suudelman jälkeen Jenni nousi seisomaan ja otti paidan pois. Rinnat ja koko vartalo näyttivät nyt vieläkin kaunniimmilta kuin eilen. Istuin kuin jäätyneenä kun Jenni asettui makuulle heinien peittämälle parvelle.
- Tule.
Tein kuten käskettiin ja laskeuduin Jennin viereen. Suutelimme uudestaan ja uudestaan, ja samalla annoin käteni vaeltaa Jennin vartalolla. Tunnustelin hänen kaulaansa ja niskaansa, käsiä ja vatsaa. Lopulta siirsin käteni hänen rinnoilleen ja puristelin niitä kevyesti. Tuntui kuin rinnat olisi tehty käsiäni varten, niin hyviltä ne tuntuivat. Jenni voihki suudelmien välillä. Housjeni pakotus tuntui kasvavan, ajattelin että kyrpäni halkaisee housuni. Siirryin alemmas ja otin hänen nänninsä suuhuni. Imeskelin nänniä ja leikittelin sillä kielelläni. Samalla käteni valui alemmas Jennin jalkoväliin. Hengitys kiihtyi. Puristelin jalkoväliä kevyesti samalla kun suutelin hänen rintojaan. Jenni avasi shortsien napin ja vetoketjun ja potkaisi housut jalastaan. Tunnustelin hänen alushousujaan ja huomasin että ne olivat aivan märät. Riisuin varovasti märät alushousut ja tunnustelin jalkoväliä uudelleen. Hänen pillunsa oli aivan karvaton, posliini. Housussani jyskytti ja pakotti, olin kuin horkassa. Annoin sormieni vaeltaa pillunhuulilla sinne kuitenkin niitä työntämättä. Jenni kiemurteli ja vaikeroi, huohotti ja inisi. Pillusta valui limaa, ja kostutin siihen sormeni ja hänen häpyhuulensa.
Äkkiä työnsin sormeni pilluun.
- UUUUUUUUUUUUUU AAAAAAAAAAAAAAAA, Jenni vaikeroi.
Liikuttelin sormea limaisessa ja kuumassa pillussa hitaasti edestakaisin. Huomasin kuinka Jenni oli ryhtynyt vetäämään verkkareitani alas. Vedin sormeni pillusta, nousin ylös ja laskin verkkarini ja alushousuni nilkkoihini. Kävin makuulle Jennin viereen pääni hänen lantion kohdalla ja hänenn päänsä minun lantion kohdalla. Tunsin kuinka Jenni hyväili kiveksiäni ja reisiäni koskematta kuitenkaan teräksenkovana tykyttävään kyrpääni. Samalla työntelin taas sormeani hänen posliinipilluunsa. Jenni tarttui kyrpääni ja alkoi runkata, ja minä lisäsin sormimäärän kahteen. Runkkasimme toinen toistamme kunnes tunsin että laukean. Tunsin kuinka ne miljoonat uimarit irtosivat ruumiistani etsimään elämäntarkoitusta. Kouristus, kouristus, kouristus, pumppasin elämän elikisiirini suoraan Jennin rinnoille. Päässäni tykytti, tuntui kuin joku hakkaisi lekalla päähäni. Sitten kuin tosiaan lekan isku päähän.
- Ihan vaan varmistukses, onhan sulla kortsuja?
Voi saatanan saatana. Voi saatanan saatana.
- No eihän mulla ole, vastasin orkun jälkimainingeissa.
Mitäs nyt, mistä tähän hätään niitä saa. Kaupasta, 7 kilsan päästä, sinnehän polkee pyörällä varmaan puolessa tunnissa.
- Mä käyn äkkiä ostamassa, odotathan sä täällä, sanoin.
- Odotan.
Suutelemme vielä uudestaan, pistän vaatteet päälle ja laskeudun alas parvelta. Sitten muistan. Traktori, olihan Kallella traktori. Ryntään taloon ja menen avainkaapille. Siellä, Massey Fergusoni avain. Otan lompakon, avaimet ja juoksen ladon toiseen päähän. Avaan ovet ja siellä se on. Hyppään koppiin, käynnistän, pistän vaihteen silmään ja kaasutan ulos tallista. Sivusilmällä huomaan kun alaston Jenni katsoo toisten ovien takaa ja vilkuttaa.
Ajan kuin viitapiru suoraan K-kaupan pihaan, pistän Massikan parkkiin invaruutuun ja juoksen kauppaan. Kauppiaan rouva ihmettelee kun juoksentelen ympäriinsä, kunnes löydän etsimäni. Suurin paketti, mitä löytyy, mukaan ja kassalle. Kauppias tepastelee hiljanneen lihatiskin suunnasta kassaa kohti. Vauhtia nyt saatana, ajattelen. Samassa huomaan kuinka verkkarin etumus pullottaa ja on aivan märkä. Toivottavasti eivät huomaa.
- Se tekis 13,95.
Annan kauppiaalle kaks’kymppisen.
- Kiitos, ja 6 euroo 5 senttiä takaisin.
- Kiitti.
Työnnän paketin, loput rahat ja lopakkoni suoraan taskuun ja kuulen sivukorvalla kuinka kauppias ja rouva keskustelevat.
- On tainnut pojalla käydä tuuri.
Ryntään ulos traktorille. Paikalle on ilmestynyt pari papparaista ihmettelemään parkkeerausta.
- Se on kuule invapaikka, toinen huutaa.
Käynnistän Massikan.
- Haista vittu. Niin mäkin teen kohta, huudan kopista.
Ajan takaisin ja jätän traktorin keskelle pihaa, nyt ei oo aikaa jäädä peruuttelemaan. Juoksen latoon ja kiipeän tikkaat.
- Ootsä täällä, kuiskaan.
Mitään ei kuulu. Kuiskaan uudelleen, nyt kovemmalla äänellä. Mitään ei kuulu. Vilkasen kelloa, tais mennä 20 minuuttia kauppakeikassa. Istahdan paalin päälle murtuneena, tähänkö tää nyt jäi.
Hetken päästä kuulen tikkaiden natinaa ja pää ilmestyy reunan yli.
- Moi.
Se on Jenni.
- Moi, mä jo ehdin säikähtää että mihin sä menit.
- Enhän mä mihinkään. Tuu mukaan.
Jenni peruuttaa alas ja minä seuraan perässä. Jennillä on vaatteet päällä, erilaiset kun äsken ylhäällä.
- Kävitsä vaihtamassa kuteet.
- Oo nyt vaan hiljaa ja seuraa vaan.
Kävellään peräkanaa Jennin mökille. Katselen taas kuin lumottuna Jenniä. Takapuoli kivasti keinuen, toisin kuin niillä mallilankuilla, joita on tullut tavattua. Hiukset hulmusivat nyt vapaana, kuin ohrapelto syystuulessa. Välillä Jenni vilkaisee taakse ikään kuin varmistaen että olen mukana. Mukana ollaan, eikä mikään saa minua tästä paikasta pois, seuraan kuin hai laivaa.
Mökillä Jenni johdattaa minut sisälle. Hän on laskenut kaikki verhot alas ja sytyttänyt kynttilöitä. Paikka vaikuttaa kuin temppeliltä, rakkauden temppeliltä.
Jenni kääntyy ja suutelee minua. Maistan hänen makuaan ja haistan hänen tuoksuaan. On kuin olisin rakastunut ja rakastunut juuri häneen ikuisesti. Jenni alkaa riisua minua, paita, kengät, sukat, housut ja alushousut. Seison aivan alasti hänen edessään. Kyrpäni seisoo teräksisenä, mitään näin kiihottavaa en ole ikinä kokenut. Hän laskeutuu polvilleen ja ottaa kyrpäni suuhunsa. Kevyesti runkaten ja imien, nuollen ja hyväillen lähestyn hekumani huippua. Juuri kun padot tuntuvat aukeavan, hän lopettaa.
- Ei ihan vielä.
Jenni nousee ylös ja autan häntä riisuutumaan. Paita ja housut pois. Alta paljastuu korsetti, sukkanauhaliivit ja sukat. Katson kuin lumottuna tuota kauniiseen asuun verhottuna jumalatarta. Tässä se on, tätä olen etsinyt, hän se on. Olen kuin rakastunut. Sydämeni jyskyttää, hiki nousee pintaa, hengitys ahdistaa. Jenni nostaa housuni ja ottaa taskusta kortsupaketin. Hän avaa paketin, ottaa yhden ja repäisee folion auki. Tuntuu kuin olisin hidastetussa elokuvassa. Jenni polvistuu eteeni ja pujottaa kortsun päälleni.
Siirrymme sohvalle johon Jenni polvistuu polvet istuimella ja kädet selkänojalla. Katson kuinka hän asettuu asentoonsa, polvistun ja sivelen kädelläni hänen takamustaan. Suutelen kevyesti takapuolta ja pillua. Se on aivan kostea. Maistan tuota kyrpäni maalitaulua, imaisen huulet suuhuni, sivelen käsilläni, imen ja maiskutan. Jennin hegitys muuttuu raskaammaksi ja hän alkaa huohottaa ja vaikeroida.
- Nyt, tule, anna, on pakko saada, hän anelee.
Nousen ylös ja tähtään kullini hänen pilluunsa. Se uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Aloitamme rytmikkään liikuttelun, hän taaksepäin ja minä samalla eteenpäin. Pallini hakkaavat hänen klitoristaan ja huohotamme molemmat kuin maratoonarit.
Nussimme kuin mielipuolet, molemmat huohottaen ja ähkien, litinä ja läpse mökin täyttäen. Hieron välillä hänen rintojaan ja hän minun pallejani. Ajantajun menettäneenä tunnen kuinka sperma alkaa kaivaa reitiään kohti ulospääsyä, joka nyt onkin tukittu. Varpaista päälakeen asti lihakseni jännittyvät orgasmin lauetessa suoraa huutoa suustani.
- AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA, huudan kuin Tarzan.
Jenni huutaa samaa tahtia hänenkin orgasmin saavuttaessa jokaisen solunsa. Pumppaan vielä viimeisetkin siemeneni pusseistani, ja kaadun porontajalle makaamaan. Jenni kierähtää sohvalta viereeni ja suutelemme kuin ensikertalaiset, hellästi ja pitkään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... hirveetä paskaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Älä enää ikinä kirjoita tänne mitään...
mut xl pois