Suunnittelen digikameran ostoa, aion kuvata lähinnä autourheilua ja vaatimuksena olisi ainakin hyvä zoomi, ei viiveitä kuvan otossa(hitaita tarkennuksia), kuvanvakaaja olisi hyvä kun en halua jalustaa käyttää.. Olen miettinyt Olympus c-700 ja c-2100 malleja mutta muitakin merkkejä saa suositella ja kertoa hyvät ja huonot puolet, ja vaikeuttavana tekijänä voisin sanoa että kamera saa maksaa korkeintaan 650 euroa mutta mielellään vähemmän.
Mitä kameraa suosittelette ?
Utelias
192768
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
älä osta digikameraa jos aiot kuvata nopeita tilanteita. Kuten sanoit aiot kuvat autourheilua
osta mielummin järjestelmäkamera (esim nikon f65 tai f80).Myyn itse kameroita ja niissä on suurinpiirtein 1 sekunnin viive ellet osta digijärkkäriä niin ei se digi kannata.
filmiltä voit siirtää kuvat cd:lle ja tarvittaessa
saat tehtyä isoja suurennoksia joita et digillä pystyisi teettämään.
Volda on oikeassa, sikäli että tuon hintaluokan digikameralla ei nopean kohteen ikuistaminen onnistu. Mutta kyllä kunnon digikameran kuvatiedostosta saa jo aika suuren lakanan tulostettua. Osta vaan tavallinen järjestelmäkamera! Itse olen Canonin systeemien ystävä, mutta enpä nyt ala väittelemään eri merkkien paremmuudesta. Tosin suuria urheilutapahtumia katsoessa voit nähdä mitä ammattilaiset käyttävät.
Minulla on jo minolta 404si tamron 80-210 putki mutta nyt olen haaveillut digistä kun kaveri osti olympus c-220 digin ja se vaikuttaa niin mielenkiintoiselta kun ois vaan enemmän zoomia..
Mitä mieltä olette olisiko haluamani hintaluokan digit nykyistä kameraani huonompia autourheilun kuvaukseen kun eihän sekään mikään nopea ole ? Tai sitten löytyykö siihen hintaluokkaan paljon omaani parempia järjestelmäkameroita ? Ja vaatiiko järjestelmäkamera jalustan herkemmin kuin digi vai onko samanlainen onnistumisen mahdollisuus ?
Kuten varmaan huomasitte en tosiaan tiedä näistä paljon joten siksi kyselen viisaammilta.
Halpa Olympus noin 300€ on helppokäyttöinen.
Pyörivastä sähkö vispilästä saa selvän kuvan.
Lähenevän tai loittoavan opjektin kuvaaminnen vaatii arviointi kykyä ja nopeaa refleksiä.
Autourheilun kuvaus ei ainakaan alussa onnistu.
Että digi kuvaa ei voisi suurentaa seinän kokoiseksi on minulle uutinen jota en ymmärrä.
Pitää vähän selventää siitä autourheilun kuvaamisesta että olen kyllä kuvannut aiemminkin halvalla ja hitaalla järjestelmäkameralla ja en tarvitse nopeaa sarjakuvaustoimintoa ja yleensä kuvaan etu tai takaviistosta kauempaa, en juuri koskaan edes yritä/haluaisikaan siinä vaiheessa kohdalla räpätä kuvaa kun auto menee ohi.
Itse uskoisin että kai se digikamerakin sellaiseen soveltuu kun ei nykyisetkään kamerani mitään nopeita ole.
nykyinen perus järjestelmäkamera on nopeampi kuin
digi paitsi ehkä nikonin D1H tai canonin EOS 1D.
käytä nopeaa filmiä esim. fuji 800 press niin
saat käytettyä nopeampia suljin aikoja.
Järkkäriä voit laajentaa lisävarusteilla mielesi
mukaan.
Käypä katsomassa mitä digikameralla saa aikaiseksi:
http://photography-on-the.net/
Sellisti P. Saarinen Helsingistä harrastaa kuvausta ja on saanut käsittämättömän hienoa jälkeä. Hyvää on myös se, että mukana on selostus miten kuva on luotu. Mitäs pidät otoksista?
Usein muuten digitaalikameroiden pikselimäärää ja kuvanlaatua erehdytään pitämään samana asiana. Mutta puhukoot Pekan kuvat puolestaan. Eivät tosin ole urheilukuvia...miksen mä saa yhtä hyviä? :)
Nykyään olen käyttänyt kisoissa aina 800 filmiä ja nyt viimeksi käytin nopeampia suljinaikoja mutta en ole vielä saanut kuvia ifiltä joten saa nähdä onnistuiko ollenkaan kun summassa kokeilin.
Millaista suljinaikaa suosittelisit ?
Aina kannattaa suhtautua varauksella kauppiaiden mielipiteisiin. Digitaalikamera on todellakin hidas mikäli käytetään automaattista tarkennusta. Käsitarkennuksella sekunnin viiveestä putoaa käsittääkseni 0,9 sekuntia pois. Oly 2100 UZ nopein suljinaika on 1/800 s, joten 100 km/h kulkeva auto kulkee silloin 3,5 cm, joten kuvasta saadaan kokolailla tarkka, mikäli kerkiää nappaamaan ohikiitävän auton. Digikameroissa on paljon parempi syvyysterävyys kuin filmillä johtuen kennon pienuudesta. Olympuksen kennon halkaisija on noin 8 mm. joten syvyysterävyys vastaa yli viittä pienempää pykälää (Olyn valovoima on 2,8, joten syvyysterävyys vastaa 2,8->4->5,6->8->11->16 aukkoa ). Jos tarkentaa 10 metriin niin kuva on tarkka 5 metristä aurinkoon (arvot kannattaa kokeilla aina paikanpäällä, sillä ainakaan minun Olyn manuaalinen säätö ole erikoisen tarkka).
Digitaalikameroiden nopeus riittää hyvin juokseviin vinttikoiriin, jos kuvattava on niin kaukana, että käsisäätöä voi käyttää ja valoa riittää. Nopeimmalla suljinajalla voi kuvata vaikka palavaa hehkulamppua.
2100 UZ voi ottaa 5 kuvaa kolmessa sekunnissa, valotusta voi haarukoida eripituisen valotusajan avulla ja Olyssä on 380 mm teleä vastaava f3,5 linssi, jossa on kuvanvakaaja. Minulla ei olisi vastaavaan kinofilmilaitteistoon varaa.
Digillä voi poistaa epäonnistuneet kuvat. 128 Mt kortille mahtuu yli 250 kuvaa, joten kyllä siellä on yleensä joku onnistunutkin.
Suksia ei kannata ostaa nyt. Jos rahaa on rajattomasti parhaat systeemit saa filmille. En suosittele digiä muille, mutta minulle se on paras ratkaisu myös liikkuvien otusten kuvaamiseen.
Tiedätkö miksi olympuksella ei ole kuvanvakaajaa uudemmissa malleissa c-700 ja c-720 ? tai ainakin luulen että ne on uudempia. Itse olen harkinnut että voin ostaa jonkun näistä kolmesta kunhan rahatilanne vähän paranee..
Mitä mieltä olet onko järkeä ostaa sellaista missä ei ole vakaajaa ?
Kameroista yritetään tehdä mahdollisimman pieniä, jotta niiden kuljettaminen olisi helppoa (ja ihmiset ostaisivat niitä). 2100 Uz on 15 cm pitkä, painaa 540 grammaa ilman muistikorttia ja akkuja ja on ruman näköinen. Oly 700 on vuoden 2100 uudempi, joten siinä on mukana uudempaa tekniikkaa ja ohjelmointia, jolla yritetään korvaa kuvanvakaaja. 380 mm vastaavaa putkea on erittäin vaikea käyttää ilman jalustaa, sillä se vastaa kahdeksankertaa suurentavaa kiikaria! Oly 720 on uunituore kamera, jota ei edes saa vielä Suomesta. Kameran kennoa on kasvatettu, jolloin vastaavalla linssillä saadaan pienempi zoomi. Kuvanvakaajasta on tällaiselle tavalliselle sukankuluttajalle kuitenkin eniten iloa sisäkuvauksessa. Kameran valovoima on f2,8, joka on sama kuin Dimage 7. Olympuksella saa paljon enemmän onnistuneita otoksia sisällä ilman salamaa kuin Dimage seitsemällä. 700 tai 720 minulla ei ole kokemuksia.
Digikameroiden tarkkuuden kasvaessa, kasvaa myös niissä käytettyjen kennojen koko. 2 Mpikselin kameran kennon halkaisija on noin 8 mm. Miljoona pistettä tuo halkaisijaan noin 1 mm, joten 5 Mpikselin kennon halkaisija on 11 mm. Mitä suurempi kenno sitä huonompi syvyystarkkuus ja sitä vaikeampi on rakentaa kunnon zoomia.
Automaattitarkennuksella on erittäin vaikea saada kuvaa liikkuvasta kulkuvälineestä. Olyn 2 Mpikseliä ei anna juurikaan mahdollisuutta kuvan uudelleen rajaamiseen, sen lisävälineet maksavat mansikoita (jos niitä edes saa) ja kameran hintaan on laskettava lisäksi suurempi muistikortti ja akut latureineen. Minulla on käytettävissä viisi digikameraa, joista UZ on suosikkini huolimatta pienestä kennosta ja suuresta koosta.
Vaikutat, Reino, Finlandiakuvan asiantuntijalta. Harvalla tavallisella ihmisellä on käytössään viittä Olympusta. Ja aika hyvät tiedot merkistä. Mutta yleensä olen fotoliikkeissä asioidessani ja digikameroista puhuttaessa törmännyt siihen, että myyjät puhuvat aika korostetusti kennon pikseleistä. Kai siinä muutakin on aika paljon kuvaan vaikuttavaa. Signaalin prosessointi, pakkaus...mitä vielä?
Olen koulutukselta teollisuusmatemaatikko. Olen käyttänyt noin kymmentä erilaista digiä vuosien saatossa. Kameroista puolet on olympoksia. Kotona meillä on kolme digiä, joista kaksi on Olymposta ja Dimage 7, joka ei sovi minulle, sillä olen värisokea. Töihin hankittiin minusta riippumattomista syistä aikanaan Olympos ja äskettäin Oly 4040 zoom, jonka halusin sen valovoimaisen linssin takia. Finlandia kuvan kanssa olen asioinut vain kerran: tilasin B-300 telelisäkkeen ja sain A-200. Oikean lisäkkeen sain kahden kuukauden odottamisella.
Luin viime keväänä töissä Oly 700 arvostelun. Kameraa verrattiin 2100 UZ ja silloin minusta tuntui, että UZ voisi olla minulle sopiva.
Kameroissa on hyvin vähän mitattavia ominaisuuksia joita voi verrata. Mielestäni tärkein asia on linssi, mutta niiden valovoimat vaihtelevat numeroina vähän (f1,8 – f3,5), zoomit myydään pisimmän ja lyhkäisimmän polttovälin suhteella (tyyppiä 10-kertainen zoomi) eikä niinkään laajakulman ja telepään polttoväleillä (kamera, jonka polttoväli on 20 - 200 mm on aivan erilainen kuin 50 - 500 mm kamera, mutta molemmissa on 10-kertainen zoomi). Tärkeämpää kuin polttoväli tai valovoima on linssin laatu, sillä vääristynyttä kuvaa on erittäin vaikea korjata ohjelmallisesti. Näistä on vaikea tehdä iskevää mainosta, mutta digitaalinen zoomi on halpa ja turha ominaisuus, joten siltä käytetään mainoksissa.
Samoja kennoja käytetään erimerkkisissä kameroissa. Yleensä kuva muodostuu pisteitä, joista joka toisessa rivissä on vihreä-punainen-vihreä-punainen… ja joka toisessa sininen-vihreä-sininen-vihreä… piste. Ensimmäinen piste on vihreä (ns. Bayer pattern; Bayerin kuosi :-). Tämän jälkeen lasketaan jokaiselle pisteelle sininen, vihreä ja punainen arvo. Kuvan muodostumisen jälkeen aletaan terävöittämään ja muutetaan värit miellyttävämmän näköiseksi (aivan samoin kuin filmit, joissa on "kirkkaat värit" menee paremmin kaupaksi kuin filmi, jossa on "todelliset värit"). Kameran ohjelmat ja prosessorin tehokkuus määrää tuloksen onnistumisen ja siihen tarvittavan ajan. Jotkut kamerat osaavat tallentaa myös "todellisen" kuvan ilman minkäänlaista muokkaamista (raw). Näistä ominaisuuksista on vaikea tehdä iskevää mainosta, joten kameroita myydään kennojen koolla. Jos kennon koko kasvaa kolmesta viiteen megapikseliin kasvaa sivu vain 30 % ( Ero vastaa 10x15 cm ja 13x19 cm valokuvia. Molemmista näkyy suunnilleen yhtä paljon).
UZ ei osaa tallentaa kuvaa raw-tiedostoksi ja sen TIFF on pakkaamaton, joten pakattu jpg on käytännössä ainoa vaihtoehto. Kamerat pakkaavat kuvia aika hellästi enkä usko, että hyvillä kameroilla on merkittävää eroa kuvien pakkaamisessa.
Mielestäni hyvästä digikamerasta tulisi löytyä ainakin:
- kunnon valotusohjelmat P (program eli kamera valitsee sopivan ajan ja aukon), S (Sulkimen ajan valinta, kamera valitsee aukon), A (Aukon valinta, kamera valitsee sulkimen ajan) ja M (Molemmat valittavissa).
- Linssissä kierteet, jotta sen suojaksi saa esimerkiksi uv-suotimen. Kierteiden avulla voi käyttää myös muita suotimia ja vastavalosuojaa.
- Kameran pohjassa kierteet jalustaa varten.
- Mahdollisuus käyttää ulkoista salamaa (Oly 720 ei voi käyttää ulkoista salamaa ?).
- Mahdollisuus käyttää riittävän suurta muistikorttia.
- USB.
- Tarpeelliset ohjelmat.
- Kameralla voi ottaa sellaisia kuvia kuin ostaja tarvitsee.
Sinultahan tulikin perusteellista ja asiantuntevaa tietoa digikameroista. Olen itsekkin ostamassa digikameraa ja asiantuntemuksesi helpotti ostopäätöstäni suuresti.
Kiitos Sinulle!
..tietoa! Ei maahantuojalla ole varmaan veroistasi asiantuntijaa. Mutta vielä kysyn, miksi USB? Eikös se jää virattomaksi useimmiten? Usein tosin näyttää se tärkein kuvaan vaikuttava tekijä olevan kameran takana.
Jos studio kuvia haluaa niin tuskin tämä on oikea palsta.
Halvalla olympuksella saa onnistuneita kuvia ja hyviä kuvia kun oppii etäisyyden mittauksen.
Kokeiln juuri äsken. Seinästä annoin kameralle etäisyyden ja lähestyvästä moottopyörästa ihan selvästi pinnat näkyy.
Pitää salaman nopeasti reakoida milloin opjekti on kameran aalto-pituudella.
Minä olen tullut siihen tulokseen että ostan joko C2100 tai C700:n, uskon että saan kyllä myös onnistuneita kuvia vaikka osa epäonnistuisikin, on siinä digissä kuitenkin paljon hyviä ominaisuuksia minun makuuni.
Saa kuvat omalle koneelle ja sieltä voi tulostaa sitten sen minkä paperille haluaa, säästyy kuitenkin paljon filmin osto ja kehityskuluissa kun nykyään olen ottanut aina myös tuplakuvat ja cd-kuvat.
Onhan se myös mukava kun voi katsoa kuvat isolta tv-ruudulta.
Nyt vaan pitää säästää rahaa että saa kameran ostettua, kiitos kaikille hyvistä vihjeistä ja mielipiteistä !!
säästä hiukka lisää ja voit ostaa Canon PowerShot G2:n
Kiitos. Mieli tuli hyväksi ystävällisistä sanoista, mutta olen todellisuudessa erittäin huono kuvaaja. Katson maailmaa matemaatikon vinkkelistä, joten kaikkeen sanomaani kannattaa suhtautua varauksella.
Työpaikalla on Windows NT ja Win 98. Kotona on Win 98 ja Linux. Ystävillä on vähintään Windows 95 tai Linux. USB ei toimi NT:ssä, mutta kaikkiin muihin Windows-koneisiin sen laittaminen on helppoa. Se on kohtuullisen nopea ja näppärä. Meidän kamera on usein lainassa, mutta kortinlukija jää kotiin. Jos kameran mukaan ei muista laittaa ohjelmalevyä, voi tarpeelliset tiedot lähettää verkon kautta. Minusta USB on niin hyvä, että sen kanssa pärjää ilman kortinlukijaa – tämä voi johtua tietysti myös vanhuudesta, sillä olen käyttänyt paljon sarjakaapeliakin kuvien siirtämiseen.
Meillä on USB:hen liitetty ulkoinen televisiokortti, kirjoitin, skanneri ja kamera, joten tarvitsemme hubin. Aikaisemmin skanneri yms olivat SCSI-liitännällä, jolloin koneen päivityksen yhteydessä kesti pitkään, ennen kuin jaksoi viritellä laitteen. FireWire liitännästä minulla ei ole kokemusta.