Olen huomannut, että perhos- ja yleishyönteiskirjat eivät tiedä juuri mitään aikuisten perhosten käyttäytymisestä. Yöperhosista vain sanotaan "tulee valolle ja/tai syötille tai ei syö mitään..."
Mutta miten on mahdollista, että monet kehrääjät, ja ns. syömättömiksi luokitellut yökköset ja mittarit syövätkin sokeri/hunajaliuosta tai vitamiini/suolaliuosta... seossuhde 1 tl/per 3 dl.
Olen pitänyt perhosia terrariossa ja ruokkinut pienellä pesusuienellä, joka on sokeri/vitamiiniliuoksella kostutettu.
Mm. seuraavat lajit:
Kehrääjämäisistä yöperhosista
Kärsänirkko, Pterostoma palpinum
Koivuhangokas, furcula bicuspis
haarukkakehrääjä, Cerura vinula
Paras "kehrääjämäinen" ahmija on Ruostesiipi, Phragmatobia fuliginosa, juo niin paljon ravintoliuosta ettei edes aina jaksa lentää.
Se on ahne! takaruumiin turpoamisen näkee silmin.
Myös Nummisiilikäs, Coscinia cribraria, hörppii.
Yökkösiä seuraavaksi...
Loimuyökkönen, Dasypolia templi, joka sanotaan syömättömäksi, syö... samoin Huhtiyökkönen, Brachionycha nubeculosa. Se on aivan julmetun ahne syöjä!
Mittareista Petomittari, Crocallis elinguaria ja Kehrääjämittari, Colotois pennaria juovat myös sokerilientä.
Minua kiinnostaa, että eivätkös lyhytikäisiksi luonnehditut lajit toisin sanoen olekin sitten oikeasti pidempään eläviä, kun kerran osaavat syödä? Se on loogista. Ei muuten ole selitystä sille, miksi monia nirkkoja sun muita saa pitkin kesää, vaikkeivät muka syökään ja "lentoaika lyhyt".
Mutta miten on mahdollista, että monet kehrääjät, ja ns. syömättömiksi luokitellut yökköset ja mittarit syövätkin sokeri/hunajaliuosta tai vitamiini/suolaliuosta... seossuhde 1 tl/per 3 dl.
Olen pitänyt perhosia terrariossa ja ruokkinut pienellä pesusuienellä, joka on sokeri/vitamiiniliuoksella kostutettu.
Mm. seuraavat lajit:
Kehrääjämäisistä yöperhosista
Kärsänirkko, Pterostoma palpinum
Koivuhangokas, furcula bicuspis
haarukkakehrääjä, Cerura vinula
Paras "kehrääjämäinen" ahmija on Ruostesiipi, Phragmatobia fuliginosa, juo niin paljon ravintoliuosta ettei edes aina jaksa lentää.
Se on ahne! takaruumiin turpoamisen näkee silmin.
Myös Nummisiilikäs, Coscinia cribraria, hörppii.
Yökkösiä seuraavaksi...
Loimuyökkönen, Dasypolia templi, joka sanotaan syömättömäksi, syö... samoin Huhtiyökkönen, Brachionycha nubeculosa. Se on aivan julmetun ahne syöjä!
Mittareista Petomittari, Crocallis elinguaria ja Kehrääjämittari, Colotois pennaria juovat myös sokerilientä.
Minua kiinnostaa, että eivätkös lyhytikäisiksi luonnehditut lajit toisin sanoen olekin sitten oikeasti pidempään eläviä, kun kerran osaavat syödä? Se on loogista. Ei muuten ole selitystä sille, miksi monia nirkkoja sun muita saa pitkin kesää, vaikkeivät muka syökään ja "lentoaika lyhyt".
Vastaukset 2
Vanhimmat
No voihan ne sillä surkastunella imukärsälläkin kai jotain litkiä, esim. laothoe populi pystyy ainakin mesikastetta, niin kai sitten nekin pystyvät.
mielenkiintoisia havaintoja - eihän perhosista kaikkea tiedetäkään, mutta perhoskirjat yleensä katsovat tilannetta lajien tavoitettavuuden kannalta - eli tuleeko laji syötille/valolle - sehän taas ei ole sama kuin syökö laji aikuisena jotain.
Nirkkojen ym. lentely pitkin kesää ei heti tarkoita, että samat yksilöt lentäisivät koko kesän - tämän logiikan mukaan loppukesällä olisi vain hyvin kuluneita nirkkoja (esim. nyhäsiipi), ja myöskin että alkukesällä olisi eniten, keskikesällä vähemmän ja loppukesällä kaikkein vähiten - ja näinhän asia ei ole. Oikeasti monesta lajista kyllä tiedetään, että niitä kuoriutuu pitkin kesää - ja tämä selittää lajien esiintymisen pitkällä ajalla.
Joka tapauksessa mielenkiintoisia havaintoja!