Tiedättekö keinoa miten saa aran kissan antautumaan siliteltäväksi.
Hoidossani on 4kk ikäinen tyttökissa joka muuten leikkii ,syö ja touhuaa oleskelee samassa huoneessa ihmisten kanssa.Mutta kun sitä yrittää silittää tai menee varovasti lähelle tämä livahtaa karkuun.
Tiedän kyllä että kissan täytyy antaa tutustua tai tutustuminen tulee käydä kissan ehdoilla MUTTA hyt kuitenkin se pitäisi saada pari kertaa päivässä syliin kun joutuu antamaan lääkettä.
Toki kissan saan syliin mutta tuntuu pahalta kun joka kerta täytyy ottaa väkisin.Näyttää siltä kuin se pelkäisi kättä.Kissa on ollut minulla noin viikon mutta käyttäytynyt samoin edellisessäkin kodissa,joka on ollut hieman epämääräinen koti.
Tämä kissa on vain minulla tilapäisesti ja sille etsitään uutta kotia,mutta ensin pitäis saada vähän "kesymmäksi".
Olen koettanut opettaa ettei käsi lyö ja vähän silitellyt silloin kun on nälkäinen ja on ruokakupilla silloin antaa koskea hieman.
Mitä pitäis tehdä?
Hoidossani on 4kk ikäinen tyttökissa joka muuten leikkii ,syö ja touhuaa oleskelee samassa huoneessa ihmisten kanssa.Mutta kun sitä yrittää silittää tai menee varovasti lähelle tämä livahtaa karkuun.
Tiedän kyllä että kissan täytyy antaa tutustua tai tutustuminen tulee käydä kissan ehdoilla MUTTA hyt kuitenkin se pitäisi saada pari kertaa päivässä syliin kun joutuu antamaan lääkettä.
Toki kissan saan syliin mutta tuntuu pahalta kun joka kerta täytyy ottaa väkisin.Näyttää siltä kuin se pelkäisi kättä.Kissa on ollut minulla noin viikon mutta käyttäytynyt samoin edellisessäkin kodissa,joka on ollut hieman epämääräinen koti.
Tämä kissa on vain minulla tilapäisesti ja sille etsitään uutta kotia,mutta ensin pitäis saada vähän "kesymmäksi".
Olen koettanut opettaa ettei käsi lyö ja vähän silitellyt silloin kun on nälkäinen ja on ruokakupilla silloin antaa koskea hieman.
Mitä pitäis tehdä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yksi kissoistani oli todella arka jo pentuna luokseni tullessaan, ja on sitä nykyäänkin, reilu neljä vuotiaana. Pentuna annoin sen olla rauhassa, mutta lopulta vähän avitin, esim. nostin ja vein syömään ruokakupille kun se ei itse uskaltanut toisen kissan viereen mennä, ja samoin välillä otin hetkeksi syliini. Sylissä se ei kauaa viihdy, ja nämä sylinostot olivat alusta alkaen sitten sellaisia että nostin syliin ja hetken (sekunteista minuutteihin) paijasin ja laskin alas. Huomasin, että jos se koki olevansa sylissä liian kauan, se pinkaisi pakoon sylistä päästyään. Nykyään jää jalkoihin puskemaan ja pyörimään, mutta syliin tulee vain oma aloitteisesti. Matolääkkeet olen antanut ruiskulla, ja siihen se on tottunut, alussa rimpuili enemmän mutta nykyään jo on suht rauhassa sen toimenpiteen ajan.
Ja lähtokohtana pitäisi vaan kärsivällisesti olla ja odottaa että kissa tulee luoksesi. Jos sitä alkaa liian usein lähestyä syliin ottamalla, se pinkaisee pakoon, kun ei halua syliin ja tietää lähestymisen tarkoittavan sitä. Tällä tavoin oman kissani arkuus väheni, kun kutsuin sitä luokseni ja vain rapsuttelin, se oppi siihen ettei sitä oteta syliin kutsuessa ja ei ole enää lähelle tulemisen suhteen niin arka.
Itse olen kesyttänyt eläinkodillekin kissoja ja melkein jokaisesta on tullut sylivauvoja. Älä ota kissaa väkisin syliin (sillä varmaan tulee jotain flash backejä siihen lääkkeen antamiseen, joka harvoin on kivaa), vaan anna sen maata vaikka sohvalla ja silitä siinä. Mieluummin leuan alta kuin selän tai pään päältä (kun kissa saattaa kuvitella, että aiot lyödä sitä jos ed. paikassa on lyöty).
Viikko on vielä lyhyt aika. :)
Tuo vinkki et rapsutella mieluimmin leuan alta kuin selästä/päästä silittely kuulostaa pätevältä tän aran kissan kanssa.
Olen varmaankin kisun mielestä hirviö kun kaksi kertaa päivässä annan tippoja korviin,on vaikea korvapunkkitapaus,ja myös korvakäytävät tulehtuneet.Eipä ihme jos hän on arka.
Kyllä tää kaveri pelkää minua heti livahtaa sängyn alle kun menen huoneeseen. Tänään tippojen anto meni "kivuttomammin"kun olin laittanut mieleistä ruokaa kuppiin odottamaan ja pääsi heti "operoinnin" jälkeen syömään,tavallaan unohti nopeammin mitä oli tehty.Täytyy toimia samoin illalla.
Meillä on nyt kolmetoista viikkoinen pentu, joka oli alussa todella arka, kuitenkin sain sen kesyyntymään, kun leikitin sitä paljon, niin että leluhiiri olikin minun kädessäni, enkä vain heittänyt sitä mihinkään.
kun kissa uskalsi jo kunnolla leikkiä hiirellä joka oli kädessäni, toin hiiren syliini asti, pikkuhiljaa tietenkin.. siihen kisu sitten hyökkäsi ja kappas! se olikin minun sylissäni. Sitä aluksi aina säikähti ja pinkaisi karkuun, mutta uudelleen ja uudelleen yehtynä kisu oppi etten minä tee mitään pahaa sille. Kissa on vieläkin arka ja tulee syliin vain lelun toivossa. Usein jos siellä ei ole tekemistä, se tulee tutkimaan minun käteni ja nuuhkimaan sylini.
Kun kisusi on tottunut siihen.että lelu menee syliisi ja kisu voi turvallisesti mennä perässä voit alkaa silittämään sitä silloin kun se tulee syliin.
Hyvää Syksyn jatkoa sinulle!!
Meille tuli vuosi sitten todella arka tyttökissa. Se oli ollut maastossa heitteillä useita kuukausia. Eläinsuojalla sen poikaset päästettiin vihreämmille niityille, koska ne olivat niin ihmisarkoja. Tyttö kyyhötti saunassamme monta kuukautta yhdessä nurkassa. Sen piti opetella sisäsiistiksi uudelleen ja neitihän oppi sen ajan kanssa. Tyttö sähisi ja murisi aina, kun menin sitä katsomaan. Se kuitenkin nautti rapsutuksista, vaikka pelkäsikin minua aluksi. Juttelin rauhallisella äänellä jatkuvasti kisulle ja se oppi tuntemaan minun ääneni. Useiden kuukausien jälkeen se kehräsi ensimmäisen kerran, kun hellin sitä ja vähitellen se siirtyi pois saunasta sänkyjen alle ja sieltä sänkypeiton alle ja lopulta oleilemaan sängyllä.
Kesy kissakaveri on auttanut paljon tyttöä. Uudessa kodissa olisi hyvä olla kesy kissa tai muuten rauhallinen ympäristö aikuisperheessä. Auttaisikohan lääkkeen annossa, jos saisit kisunpyyhkeen sisään. Juttele rauhallisesti ja älä katso kissaa silmiin (arempi saattaa kokea uhkana). Siristele silmiäsi (ystävällinen ele) ja katso poispäin, kun katseenne kohtaavat. Kissa kiinnostuu sinusta sitä enemmän, mitä vähemmän kiinnität siihen huomiota. Älä tee äkkiliikkeitä kisun läheisyydessä.
Meidän arkajalka tulee aina olemaan hiukan ujo, mutta en tunnista sitä siksi samaksi kissaksi, mikä meille tuli vuosi sitten. Tänä neiti on hellyydenkipeä ja todella paljon on rohkeutta tullut lisää.