-mistä edunvalvojaa haetaan ja miten?
-minkälaiset valtuudet edunvalvojalla on, voiko tehdä mitä hyvänsä toimia valvottavan puolesta.
-voiko myydä valvottavan osuuden jakamattomasta kuolinpesästä?
-minkälaiset valtuudet edunvalvojalla on, voiko tehdä mitä hyvänsä toimia valvottavan puolesta.
-voiko myydä valvottavan osuuden jakamattomasta kuolinpesästä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Edunvalvojan määräämistä koskevan hakemuksen voivat tehdä: holhousviranomainen, henkilö jonka edun valvomisesta on kysymys, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Hakemus osoitetaan maistraatille tai käräjäoikeudelle. Hakemuslomakkeita saa maistraateista.
Hakemuksen liitteet: lääkärintodistus, suostumus edunvalvojan tehtävään, muu selvitys, edunvalvontaan haettavan oma suostumus (jos mahdollinen).
Edunvalvoja hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita ja huolehtii siitä, että päämies saa tarvitsemaansa hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehensä varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Edunvalvojan on tehtävä vuosittain tili ja annettava se maistraatille tarkistettavaksi.
Ei voi myydä, mutta voi vaatia pesää jaettavaksi ja myydä sitten.
Usein vanhempi joutuu myös tahtomattaan edunvalvojaksi - eli silloin jos puoliso kuolee ja alaikäisiä on lapsia (jotka samalla perivät kuolleen vanhempansa osuuden).
Päämiehen esim. 1 vuotiaan lapsen asioita sitten hoidellaan ja tehdään vuositilejä maistraatille -edunvalvoja (isi tai äiti) joutuu käyttämään jopa tuhansia euroja rahaa tähän byrokratiaan.
Hullunhommaa.
Entä jos holhouksen alainen kieltäytyy asioiden hoidosta ja kieltää myös edunvalvojaansa joka on yleinen edunvalvoja. Muut osakkaat vaativat jaon loppuunviemistä.
Mitkä ovat yleisen edunvalvojan kulut. Eikö ne mene asianosaiselta.
Yleinen edunvalvoja päättää, lapsi ei. Jako pitää tehdä, jos yksikin sitä vaatii.
Kysymys: >>-voiko myydä valvottavan osuuden jakamattomasta kuolinpesästä?>Ei voi myydä, mutta voi vaatia pesää jaettavaksi ja myydä sitten.
Ainakin alaikäisen perheen lapsella/useinkaan ei välttämättä ole ollenkaan rahaa. Kaikki omaisuus on esim. kiinni siinä perityssä asunnon osuudessa/osassa. Vanhempi maksaa tällöin edunvalvonnan kaikki kustannukset omista varoistaan.
Ja usein tätä toimenpidettä varten tarvitaan edunvalvojan sijainen, silloin kun edunvalvoja on itse jäävi. Edunvalvojan sijaisen haku maksaa jonkun kymmenen euroa ja sijaisen on oltava Maistraatin hyväksymä.
Eikö vanhemmat ole aina alaikäisen lapsen edunvalvojia ? Ihan luonnostaan. Jos lapsi jää puoliorvoksi, niin ei kai siinä tapauksessa pidä hakea maistraatista edunvalvojaksi. Paitsi jos lapsi ei ole yhteinen.
Se mikä tässä on hullunhomma on verrottajan toimet. Joskus saattaa tapahtua että lapsi perii joko toisen vanhemmista tai aikaisemman perheen toisen vanhemmista. Jos jäljellä jäännellä vanhemmalla ei olekkaan omaisuutta jolla voisi maksaa veroa. Niin mitäs teet: pakko myydä asunto pois.
Milloin ja millä ehdoilla jollekulle asetetaan edunvalvoja. Eli mistä tiedämme, että henkilö "ei ymmärrä oikeustoimen merkitystä" (niin kuin sanonsta kuuluu).
Kokemusta on. Jos toinen vanhempi kuolee, niin lapsi merkitään holhousrekisteriin jos omaisuutta on yli 15 tEue. Toki jäljelle jäänyt vahempi on tällin lapsensa edunvalvoja, mutta ei voi kaikissa asioissa edustaa lastaan (jääviys). Tällöin haetaan tiettyä toimenpidettä varten (jossa jääviys) edunvalvojan sijainen.
Eräs tilanne on se, että henkilö on alaikäinen ja perii/saa omaisuutta yli 15 tEur edestä. Tällöin lain mukaan on merkittävä holhousrekisteriin.
Täysi-ikäisen kohdalla edunvalvonnan tarve määräytyy holhousasiassa annettavan lääkärinlausunnon johtopäätöksissä. Jos lääkäri suosittaa edunvalvojan määräämistä eivätkä asiat muutoinkaan hoidu (esim. kyvyttömyys valvoa mahdollisesti tehtyjen valtuutusten asianmukaista noudattamista), edunvalvoja määrätään halusi sitä tai ei. Jos sitä, jolle edunvalvoja määrätään, voidaan asiassa henkilökohtaisesti kuulla, edunvalvonnan vastustaminen merkitsee käytännössä vain asian käsittelyjärjestysmuutosta eli edunvalvojan määräämisasia käsitellään käräjäoikeudessa suullisessa menettelyssä.