olet ollut koskaan sijaisvanhemman asemassa oikeudessa huostaanotto purkuasioissa??
Kerro ihmeessä mitä tapahtui, mitä sinulta kysyttiin ja mille koko touhu tuntui??
Kerro kaikkea mitä vain kehtaat ja miten kävi??
Kerro ihmeessä mitä tapahtui, mitä sinulta kysyttiin ja mille koko touhu tuntui??
Kerro kaikkea mitä vain kehtaat ja miten kävi??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sijaisvanhempana saimme kutsun hallinto-oikeuden suulliseen käsittelyyn, mutta emme menneet paikalle. Lähetimme oikeudelle kirjeen, jossa perustelimme päätöksemme olla osallistumatta käsittelyyn. Maallikkona oikeudessa on hankala olla, koska ei osaa käyttää puheenvuoroja eikä osaa puuttua todistajien todistuksiin eikä osaa kysellä todistajilta mitään. Tai me emme ainakaan olisi osanneet. Toisaalta huostaanoton purku on mielestämme biovanhempien ja huostaanoton tehneen kunnan välinen asia. Ei sijaisvanhemmilla ole siinä sananvaltaa. Voivat toki oman mielipiteensä asiasta sanoa, mutta päätöksen tekevät aivan muut tahot.
sekaisin. Epäilen nyt kuitenkin, että olisitkaan siellä päässyt kyselemään. Asianomistaja et ollut, niin ainakin ymmärsin. Olisit ollut kuultava, kuultava ei saa olla läsnä istunnossa kuin kuulemisen ajan. Vai antaako hallinto-oikeus sijarien olla koko ajan läsnä, en ihmettelisi kylläkään sitäkään. Kaikkea on nähty.
Hallinto-oikeuden papereissa olimme asianosaisia samalla tavalla kuin biovanhemmat ja sijoittaneen kunnan sos.toimi. Eli olisimme olleet paikalla koko ajan, saaneet käyttää puheenvuoroja ja kysellä asioita.
Samalla tavalla olimme asianosaisia silloin, kun oikeutta käytiin lapsen sijoituspaikasta. Silloin olimme läsnä suullisessa käsittelyssä ja huomasimme, että emme osaa käyttää puheenvuoroja eikä kysellä mitään. Tuosta viisastuneena jätimme menemättä suulliseen käsittelyyn, jossa käsiteltiin huostaanoton purkamista.
on totta, että hallinto-oikeuskäsittelyt on lynkkauskokouksia. Monta "asianosaista" perustelemassa huostaanoton pitämistä voimassa. Sijarit puhumassa sossujen heille kertomaa "totuutta" ja pitämässä leipäpuustaan kiinni. Ja oikeutettuina kyselemään, niin kuin kerrot.
Onko tuo oikeuden toteutumista, mieluumminkin hallintomielivaltaa.
Kyllähän sielä on biovanhemmilla aivan yhtä suuri mahdollisuus osoittaa että ovat asiansa järjestäneet lapselle parhain päin. Näin ei vaan yleensä ole tapahtunut. Todella harva bio on tehnyt mitään elämänsä muuttamiseksi, mutta silti vievät huostaanoton oikeuteen. Tuhlaavat vain veromarkkoja turhilla oikeuskuluilla.
en näkemyksiä!!! Enkä varsinkaan mielipide erojen taistelu tannerta tästä toivonut tulevan eli asiaa tiskiin jos sitä on esittää.
Olimme suullisessa käsittelyssä asianosaisena eikä meiltä kysytty mitään. Minä käytin käsittelyn alussa lyhyen puheenvuoron ja sen enempää en minä eikä mieheni puhunut koko päivän aikana. Oikeudessa puhuvat enimmäkseen asianajajat, jotka kyselevät todistajilta asioilta. Oikeuden jäsenet eivät ainakaan siinä istunnossa kovin paljon asioita kyselleet. Enimmän osan ajasta oli äänessä biovanhempien asianajaja.
Jos sijaisvanhempani kutsutaan todistajaksi tai kuultavaksi, niin sitten varmaan vanhempien asianajaja tekee kysymyksiä, samoin sijoittajan asianajaja tai muut käsittelyyn osallistuvat.