mul on tosi paljon ongelmia.vastatkaa niihin mihin osaatte.1:mä inhoon mun isäpuolta.mun äiti ja mun isäpuoli on seurustellut kaheksan vuotta,sillon kun mun isäpuoli tuli meille olin ainoa lapsi ja rakastin sitä,välitin siitä oikeesti,mut nyt ne on saanu kax lasta ja kolmas on tulossa.joudun aina kattoo mun pikku veljii vaikka oon vasta 13v.teen paljon kotitöitä,mut mun vanhemmat väittää et oon laiska ku mikäki!aina kun mulla on kaveri niin me joudutaan vahtii mun veljii!mä en jaksa sitä,mun isäpuoli "uhkailee" ja huutaa mulle,musta tuntuu että se inhoo mua.mun vanhemmat on siltin tosi kilttejä toisinaan,saan melkein kaiken mitä pyydän,saan pyytää kavereita yöksi milloin vaan yms.2:mulla on poikaystävä.mut ihan kun en tuntis mitään sitä kohtaan.se on mun ikänen mun luokkalainen.musta tuntuu et haluisin jo suuteluu,halailuu,käsikädessä juttuu,ja toistensa hyväilyy.mut en oo koskaa tehny noist mitää paits halannut ja kävellyt käsikädessä,ja nekin olen tehnyt mun entisen kaa jonka kaa mä seurustelin puolvuotta.se mun nykyinen tulee mun isän,ja mun kavereiden kaa laivalle ens viikon torstaina,kandeisko mun siellä yrittää lähentyä jotenki?tai sanoo mun kavereille et me halutaan olla jätkäkaverin kaa kahestaa vähän aikaa?!3:mä oon niin kauan halunnut tappaa itseni.oon monta kertaa meinannut ottaa puukon ja lyödä läpi itseni...ainoo asia mikä saa mut jatkamaan on rakkaus,ja sen odottaminen.mä en oo koskaan rakastunu,mut ootan sitä hetkee!haluisin niin tappaa itseni ja kirjottaa lappu äidille ja muille,syyn miksi.siksi että en jaksanut,musta tuntuu ettei ne välitä!KERRON VÄHÄN ITSESTÄNI:olen todella suosittu.kaunis.monet pojat haluuvat alkaa seurustelee.mut yks on yli muiden.se kysyi kaikkee et mitä sen pitäis tehdä et se sais pitää mut,ja kaikkee et se haluis mua.ja se rakastaa mua kuulemma vaikka mä rakastaisin ketä.mut se juo.aina siis välillä.se on mua vuoden vanhempi,ei mikään kauheen söpö kyllä.mä meen nyt syksyllä yläasteelle.kaikkien niiden ihanien poikien kanssa....mitä teen...tohon ei tarvi vastata mut pyydän ja rukoilen et te vastaatte kysymyksiin 1,2 ja 3. ja kommentoikaa muutenkin.(asun 02 alueella)
kaikki perseestä
elämä on paskaa
7391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eipä itselläni ole pahemmin näistä kokemusta, mutta yritetään nyt auttaa. Kuullostaa ikävältä mitä joudut tekemään kotonasi. Joillakin lapsilla toisaalta on ikävempääkin, mutta joillain myös helpompaa. Itsekkin haluaisin kuulua noihin helppohin, mutta joidenkin on vain tyydyttävä omaan osaansa. Elämässä on tosiaan monia asioita joita kannattaa odottaa. Elämäänsä ei saa kuitenkaan pilata jo varhaisessa nuoruudessaan, koska silloin virheitään voi olla vaikea korjata.
Noihin suhdeasioihin ehkä pientä hiomista. Ei ikinä pitäisi mennä pidemmälle kuin ystävystyä oman luokkalaisensa kanssa, koska jos/kun tapahtuu ero, on yleensä hyvin vaikea tulla toimeen tämän kanssa. Erotessa olisi siis hyvä muistaa aina sopiminen, mutta nyt poikkean liikaa aiheesta.
Sinun itsemurha-aikeesi ovat toki hyvin ikävää kuultavaa. Itsellänikin oli sellasia joskus, mutta en voinut olla tosissani koska en enää edes muista miksi minulla sellaisia oli.
Elämä voi olla paskaa, jos sitä ei saa hallittua. Että oppii hallitsemaan omaa elämäänsä, kestää se pitkän ajan. Se on silti vaivan arvoinen.
onhan se ikävää jos joutuu kaitsee koko pesuetta vaikka haluis mennä vaikka kavereille kylää, mutta onhan se ollut niin jo iät ja ajat jotta kun talossa on yksi ylitse muiden niin hänelle sävytetään paljon vastuuta. mutta ehkä tämä on heidän keinonsa valmistella sinua maailmaan, omassa kotona on ollu sama juttu että siskojen on pitäny vahtia nuorempia/nuorinta elikkäs minua.. no siinä olis äidiltä palanu hihat moneen kertaan jos ei olisi ollu sisaruksia, sen verran vilkas :) no jos menet vasta ylä-asteelle niin turha stressata jostain pikku-gigoloista, hengaat vain niitte tyttöystävien kans kyllä ne pojat oottaa jos ne aidosti tykkää. ja ei itsemurha oo ratkasu mihinkään! missä ihmiset olis jos aina jonku esteen kohdatessaan tekis itsarin: sokeri loppu, mä en pysty juomaan mun aamukahvia ilman sokeria! ja henki veks, tai että: hävisin jokun hikipitäjän tikka kilpailun, en kestä ja kaatuu tikkaan! lopuksi JOS EN LÖYDÄ TIETÄ, RAIVAAN SEN. HANNIBAL.
mullaoli kanssa himassa ongelmia!! Se vaan lopuks päätty siihen et olin sairaalassa paikkaamassa itteeni faijan lyöntien jälkeen...!!!!
Sun kannattais tehdä sillein et nytkö on kesäloma niin lähet vähän tuulettelemaan siis jonnekkin sukulaisille yms.
Itsemurha ei ole mihinkään ratkaisu se vaan pahentaa asiaa eikä sitä kannata miettiä niin paljon... Kun ajattelet itsemurhaa ajattele niitä ihmisiä jotka sua rakastaa ja paljon tuottaisit heille surua!! Sä olet vielä nuori ja sulla on vielä elämä edessä elä päivä keralla ja nauti siitä että sulle on annettu mahdollisuus elää, rakastaa ja nauttia!!! Hauskaa kesää kaikille!!!
Näkyy olevan paljo ongelmia. Kannattais vissii mennä hoitoo tai johokii.
kiitti kaikille vastauksista....
toivon siltin että palautetta tulee lisää...
mää olenkin lähdössä kavereiden kanssa laivalle tän viikon torstaina...et siinä saa sit vähän rentoutua...
enkä mä oo mikää hullu et mä hoitoo tarvisin....
Ei tarvitse olla hullu jos menee "hoitoon". Ei todellakaan! Jostain syystä suomessa on tälläinen käsitys, amerikassa psykiatrilla käynti on jo muotijuttu. Itse olen käynyt psykalla monta kertaa ongelmieni takia, enkä ole lähelläkään hullua. Se vaan auttaa kun pääsee puhumaan jollekkin ja miettimään mikä avuksi. Täälläkin kirjoittelu on tavallaan psykiatrista hoitoa...Nyt eletään 2000-lukua, eikä enää keskiaikaa. Herätkää ihmiset!
Yhdyn Reeferiin.. todellakin ei tarvitse olla hullu että "hoitoon" menisi. Joskus on helpompaa puhua tuntemattomalle kuin ystävälle, koska tuntemattomat tuskin sanoavat "se ei ollu sun arvonen tms" ja muutenkin he osaavat neuvoa ja he myös kuuntelevat toisin kuin ystävät toisinaan Itse en ole psykiatrilla käynyt mutta tuskin se kellekkään pahaa tekisi.