Ajattelin jättää tutkimustyön neljän vuoden projektiin, mutta tais tulla elin-ikäinen projekti.
Mitä enemmän tutkii, sitä mielenkiintoisemmaksi käy!
-Kun mietin rakennusteknisiä ongelmia Suomen oloissa, ni ensin on todettava, että meillä ilmasto sanelee rajat tekniselle toteuttamiselle.
-Talvella on ulkona esimerkiksi -30 astetta-C ja sisällä esimerkiksi 20 astetta-C.
-Kesällä on ulkona esimerkiksi 30 astetta-C ja sisällä esimerkiksi 20 astetta-C.
Ja taas törmättiin käänteiseen tilanteeseen!
Tais olla 1950-1960 luvuilla, jolloin alettiin tekemään "pullo-taloja"! Ajatus oli mitä mainioin, mutta toteutus oli päin persettä!!! Todellisuudessa seinän rakenteesta tuli tällainen katsottuna ulkoapäin:
1.Hengittävä pinta, tai sitten Ei!!!?>
2.Tuulensuoja>
3.Kastuessaan kuivumaton eriste>
4.Kaasumaisia aineita läpäisevä kosteus-eriste (Ei diffuusio-suojattu)>
5.Sisäverhous.
Huomasitko, että tuollainen rakenne on KAUKANA PULLOMAISESTA-rakenteesta, joka ois tällainen ulkoapäin katsottuna
(käytössä mm. kylmätekniikassa vaihtelevien ympäristö-olosuhteiden vuoksi !!!):
1.Ilmastoidusti toteutettu ulko-verhous>
2.Diffuusio-suojattu pinta>
3.Eriste>
4.Diffuusio-suojattu pinta>
5.Ilmastoidusti toteutettu sisä-verhous (tarvittaessa).
Mistähän johtuu, että 1960-1970 luvuilla alkoi ilmaantumaan (tiedostettiin) kosteusvaurioituneita rakennuksia, joita Työterveyslaitoksen netti-sivujen mukaan on arviolta n. 700 000? Kun Normaalina voitaisiin pitää MAKSIMISSAAN ehkä noin 7000 kosteusvaurioitunutta rakennusta!!!
Huomasitko: 100-kertainen ero!!!
Eli minkä johtopäätöksen edellisistä vois vetää???
-Ilmasto-olosuhteet huomioiden meillä lienee tasan kaksi vaihto-ehtoa rakennusten tekniselle toteuttamiselle:
1.Tehdään täysin pullo-talo, tai
2.Tehdään hengittävä (esim. kokohirrestä toteutettu) -talo.
Kumpiko sitten??? -Pitäis tutkia!!!
-Sosiaali- ja terveysministeriön viimeistään pitäs tutkia tätä ongelma-aluetta, mutta viimeks mitä kuulin Mönkärettä huolettavan oli NIKOTIINI-PURUKUMI !!!
VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS: JOKA PÄIVÄ KYMMENIÄ SUOMALAISIA SAIRASTUU-INVALIDISOITUU KOSTEUSVAURIO-HOMEIDEN AIHEUTTAMAN ALLERGISEN ALVEOLIITIN VUOKSI (MÖNKÄRE VÄITELLYT AIHEESTA LÄÄKETIETEEN-TOHTORIKSI !!!), MUTTA MÖNKÄRETTÄ KIINNOSTAA VAIN PURUKUMI !!!
Mönkärekin kuuluu vissiin niihin, jotka eivät osaa soveltaa teoria-tietoa käytäntöön!
.......................................
Tätä po. viestiketjua ei voinut palauttaa, joten on avattava uudelleen!
Kestävimmät säilyneet rakennus-aineet ovat luonnon-kivi ja puu (hirsi). Tämä alue rupes kiinnostamaan lisää.
Liisalla oli tietoa, että vuoden vaihteessa ruppees tapahtumaan jottain, eli päättäjät ois heräämässä! Jos onnistuu laitatko tekstiä.
Ja vielä sulle kysymys: Noin sanotut harkko-kivet (kevytsorahatkot) voi homehtua, mutta homehtuuko aito luonnon-kivi (n.2600kg/m3) ja mitkä on ominaisuudet rakentamisessa?
Mitä enemmän tutkii, sitä mielenkiintoisemmaksi käy!
-Kun mietin rakennusteknisiä ongelmia Suomen oloissa, ni ensin on todettava, että meillä ilmasto sanelee rajat tekniselle toteuttamiselle.
-Talvella on ulkona esimerkiksi -30 astetta-C ja sisällä esimerkiksi 20 astetta-C.
-Kesällä on ulkona esimerkiksi 30 astetta-C ja sisällä esimerkiksi 20 astetta-C.
Ja taas törmättiin käänteiseen tilanteeseen!
Tais olla 1950-1960 luvuilla, jolloin alettiin tekemään "pullo-taloja"! Ajatus oli mitä mainioin, mutta toteutus oli päin persettä!!! Todellisuudessa seinän rakenteesta tuli tällainen katsottuna ulkoapäin:
1.Hengittävä pinta, tai sitten Ei!!!?>
2.Tuulensuoja>
3.Kastuessaan kuivumaton eriste>
4.Kaasumaisia aineita läpäisevä kosteus-eriste (Ei diffuusio-suojattu)>
5.Sisäverhous.
Huomasitko, että tuollainen rakenne on KAUKANA PULLOMAISESTA-rakenteesta, joka ois tällainen ulkoapäin katsottuna
(käytössä mm. kylmätekniikassa vaihtelevien ympäristö-olosuhteiden vuoksi !!!):
1.Ilmastoidusti toteutettu ulko-verhous>
2.Diffuusio-suojattu pinta>
3.Eriste>
4.Diffuusio-suojattu pinta>
5.Ilmastoidusti toteutettu sisä-verhous (tarvittaessa).
Mistähän johtuu, että 1960-1970 luvuilla alkoi ilmaantumaan (tiedostettiin) kosteusvaurioituneita rakennuksia, joita Työterveyslaitoksen netti-sivujen mukaan on arviolta n. 700 000? Kun Normaalina voitaisiin pitää MAKSIMISSAAN ehkä noin 7000 kosteusvaurioitunutta rakennusta!!!
Huomasitko: 100-kertainen ero!!!
Eli minkä johtopäätöksen edellisistä vois vetää???
-Ilmasto-olosuhteet huomioiden meillä lienee tasan kaksi vaihto-ehtoa rakennusten tekniselle toteuttamiselle:
1.Tehdään täysin pullo-talo, tai
2.Tehdään hengittävä (esim. kokohirrestä toteutettu) -talo.
Kumpiko sitten??? -Pitäis tutkia!!!
-Sosiaali- ja terveysministeriön viimeistään pitäs tutkia tätä ongelma-aluetta, mutta viimeks mitä kuulin Mönkärettä huolettavan oli NIKOTIINI-PURUKUMI !!!
VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS: JOKA PÄIVÄ KYMMENIÄ SUOMALAISIA SAIRASTUU-INVALIDISOITUU KOSTEUSVAURIO-HOMEIDEN AIHEUTTAMAN ALLERGISEN ALVEOLIITIN VUOKSI (MÖNKÄRE VÄITELLYT AIHEESTA LÄÄKETIETEEN-TOHTORIKSI !!!), MUTTA MÖNKÄRETTÄ KIINNOSTAA VAIN PURUKUMI !!!
Mönkärekin kuuluu vissiin niihin, jotka eivät osaa soveltaa teoria-tietoa käytäntöön!
.......................................
Tätä po. viestiketjua ei voinut palauttaa, joten on avattava uudelleen!
Kestävimmät säilyneet rakennus-aineet ovat luonnon-kivi ja puu (hirsi). Tämä alue rupes kiinnostamaan lisää.
Liisalla oli tietoa, että vuoden vaihteessa ruppees tapahtumaan jottain, eli päättäjät ois heräämässä! Jos onnistuu laitatko tekstiä.
Ja vielä sulle kysymys: Noin sanotut harkko-kivet (kevytsorahatkot) voi homehtua, mutta homehtuuko aito luonnon-kivi (n.2600kg/m3) ja mitkä on ominaisuudet rakentamisessa?
Vastaukset 46
Vanhimmat
turunseudulta ja suunnittelemme rakentaa talon tulevalle perheellemme. Miten meidän pitäisi rakentaa ja mistä aineista?
Tuosta kirjoituksesta sai sen käsityksen, että luonnon kivestä ja pitääkö rakentaa kalliolle?
Mitä tarkoittaa tuo "Kaasumaisia aineita läpäisevä kosteus-eriste (Ei diffuusio-suojattu)>".
Sinä voisit antaa meille neuvoja rakentamisesta, että voisitko antaa nettiosoitteen meille niin saisimme kysyä suoraan ongelmista, eikä tarvii täällä keskustelupalstalla.
tämänhetken tiedoilla saattaa olla käyttökelpoinen rakennusmateriaali, mutta vaatii lisätutkintaa. Eräs tuttavani on rakentanut talonsa luonnonkivestä toistakymmentä vuotta sitten, mutta tällä hetkellä en ole selvillä hyvistä ja huonoista puolista, ennen kuin kerkien käyvä paikan päällä, tämä tapahtuu lähikuukausina, mutta en osaa kertoa tarkempaa aikataulua. Mutta voin informoija, ku tiijän lissää!
Diffuusio-suojattu tarkoittaa kaasua-läpäisemätön. Eli tavallinen kosteus-eristekalvo ei läpäise vettä, joka on suurempi molekyylinen, kuin kaasumaiset aineet, mutta läpäisee muovissa olevien huokosreikien kautta kaasumaisia, pienempimolekyylisiä aineita - Esimerkiksi kosteusvauriohomeen yhteyttämisessä syntyneitä myrkky-kaasuja!
Se mitä olen elämäni aikana oppinut, ni olen sitä mieltä, että seinä-rakenteen on oltava molemmin puolin diffuusio-suojattu, tai hengittävä! Eikä mitään välimuotoja, kuten esim. nykyisin! Jos ajatellaan vaikka ns. rintamamiestaloa, ni seinä-rakenne oli samaa materiaalia ulkopinnasta - sisäpintaan, eli esim. näin:
1.Ulkovuorauslauta (puuta)
2.Vinolaudoitus, joka toimi myös jäykisteenä (puuta)
3.Kutterinpuru-eriste (puuta)
4.Pinkopahvi (puuta)
5.Sisäverhous (puuta)
Siinä vaiheessa, ku kaiken maailman virityksiä tuli kuvaan mukaan, ni hengittävyys loppui saman tien! Esim.
1.Ulkovuoraus (puuta)
2.Reijitetty muovikalvo (tehtaat rahasti!)
3.Kutterinpuru (puuta)
4.Kosteus-eriste muovikalvo (diffuusio-suojaamaton)
5.Muovitapetti
Huomasit varmaan että oli hengittävyys poissa ja homeelle ihanne-olot!
Netti-osoitteen löyvät ku napsautat tuota alleviivattua Pappa-Smurffi -kuvaketta!
Virukset tekee tällä hetkellä koneeni oikulliseksi, mutta vastaan aina, ku pystyn!
onkos sillä paljoa merkitystä mistä ja miten rakentaa kun kerran olet tullut siihen lopputulokseen että homevauriot johtuu kiertovesipumpuista (tai miten se nyt oli).
Homevauriot voi tulla vain kun paikat kastuu, eli ensin on kosteus-vauriot ja niistä hoitamattomana on seurauksena vääjäämättä homevauriot! Kosteus vauriosta vähintään 2/3.s osaa aiheutuu kiertovesipumpun väärästä sijoituksesta putkistoon - palaavaan-linjaan, kun kiertovesipumpun oikea asennuspaikka on AINA lähtevässä-linjassa!!! Siirrettäessä lämpöä - pumpun pitää löytyä:
1.Lämmön-lähde > 2.Pumppu > 3.Lämmön-kohde,
tällähetkellä järjestys on seuraava:
1.Lämmön kohde > 2.Pumppu > 3.Lämmön lähde.
Tämä virheellinen asennus aiheuttaa vuotoja aiheuttavan seisovan-ilmalukon silloin, kun putkistossa on ilmaa ja ylöspäin suuntautuva mutka, tai mutkia! Em. on testattu luonnollisissa olo-suhteissa lukemattomia kertoja ja onnistumisprosentti on 100%!!! Po. seisova-ilmalukko on uusi keksintö, jota ei kaikkien tarvitse tajuta, riittää kun sen tiedostaa!!!
Jos olet huomannut Kehitys kulkee eteenpäin, mutta näyttäis sille, että rakennusten suhteen poljetaan 1980-luvulla, kun eletään jo 2005-lukua!
Mihinkähän tilastoon tuo vähintään 2/3-väite perustuu?
Meuhkaa siitä pumpusta niin paljon kuin tahdot, mutta älä nyt mitä tahansa väitä. Montako kosteusvauriota olet edes nähnyt?
Tässähän näyttää olevan suosituksena laittaa eristeet kahden kaasua ja vettä läpäisemättömän kalvon väliin. Onneksi olkoon hometalo on varma alle kahden vuoden.
Ajatteleppa tätä:
Diffuusio-suojattu pinta > Eriste > Diffuusio-suojattu pinta.
Juuri noin tehdään seinä-rakenne kylmä-tekniikassa ja kosteusvaurioita on niin vähän, että niitä ei edes tilastoida! Kun normaalissa rakentamisessa TTL.n netti-sivuilla on arviolta noin 700 000 rakennuksesta löydettävissä kosteusvaurion merkkejä ja 100 000 rakennuksessa hoitamaton kosteusvaurio on johtanut rakenteiden homehtumiseen!!!
on tehdä esim.ok.talo styrox-levystä.Lattialaatuisesta tai lujemmasta.Siitä tulisi vahva ja kevyt rakenne.Ei tarvittais eristeitä eikä höyrysulkuja.Sisäverhoukseen liimataan muovitapetti jossa esim.antiikkipuu kuviointi.Ulkoseinään muovitapetti jossa luononkivijäljitelmä.On täysin toimiva ratkaisu.
Miksi näin ei tehdä?.Koska se romahduttaisi rakennusaine-teollisuuden.Asuntojen hinnat tipahtais pilvistä.Asumiskustannukset puolittuisi.Ihmiset muuttaisivat kaupunkien slummeista maaseudun puhtaaseen luontoon.Pankit menisivät konkurssiin.Talouskasvu pysähtyisi.ym.ym.
Joten tehkäämme edelleen perinteiseen tyyliin.Etsitään kaikkein kalleimpia ja monimutkaisempia rakennustapoja.Laittakaamme kaikki rahamme rakentamiseen ja asumiseen.
Aihealueesta löytyy valtavasti valmista tutkimusmateriaalia ja väitöskirjatasoista tietoa Suomessa. Sitä ovat julkaisseet mm. VTT, TKK, TTKK, ympäristöministeriö. Tekesin rahoittama Terve Talo -teknologiaohjelma on esimerkiksi yksi merkittävä projekti. Yleisluontoista tietoa voi saada netistäkin
esim.http://www.vtt.fi/rte/fm/uutta/terveen_rakennuksen_evoluutio.pdf
Rakentamisen laadusta vastaa Suomessa ympäristöministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluu lähinnä vain sen seuraukset.
Hallituksen ensi vuoden talousarviossa on ensimmäistä kertaa mukana määräraha, jolla tuetaan asunnon terveyshaittojen takia kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneita ihmisiä.
Luonnonkivi ei homehdu kuin korkeintaan pinnalta. Sen käyttö rakennuksen pintamateriaalina ei kuitenkaan poista homeongelmaa. Rakennuksissa joudutaan käyttämään myös paljon muita materiaaleja. Ilmastossamme tarvitaan mm. eristeitä, mikä on yksi niistä monista syistä, miksi lämpimämpien ilmastovyöhykkeiden rakennukset ovat tältä osin huolettomampia.
estää kondession?jos sattuu niin käymään.miten se kosteus tulee ulos kahden muonin välistä jos sattuu sinne pääsemään.
Kysymys:
kuinkas
Kirjoittanut: usein 30.9.2005 klo 23.26
kosteusvauriot/homejutut on lähteneet ulkoseinärakenteist.
...........................
Vastaus:
Jos esim. vuorivilla kastuu, ni sitä ei saa kuivaksi millään ilveellä!
En pysty sanomaan, kuinka usein(?) home-kasvustot ovat lähteneet ulkoseinärakenteista, mutta varmuudella tiedän, että näinkin on käynyt!
Tässä kaksi seinärakennetta, katsottuna ulkoapäin ja sit lisää:
a)
1.Ilmastoidusti toteutettu-Ulkoverhous
2.Tuulensuoja
3.Eriste (esim. vuorivilla)
4.Kosteussulku (yleensä diffuusio-suojaamaton)
5.Sisäverhous
b)
1.Ilmastoidusti toteutettu-Ulkoverhous
2.Diffuusio-suojattu pinta (esim. kosteus-eriste -muovi)
3.Eriste (esim. vuorivilla)
4.Diffuusio-suojattu pinta (esim. kosteus-eriste -muovi)
5.Sisäverhous
Nyt astuu kuvaan mukaan sisätilojen ali/ylipaineistaminen!
Mikäli leikitään ajatuksella, että on talvi-aika ja meillä on rakennus lievästi alipaineinen (kuten esim. nyt on tilanne).
Kuvitellaan tilannetta, että meillä on ulkona -20 astettaC ja sisällä 20 astettaC. Kun tarkastellaan tilannetta a), niin tajuamme, että 0-piste löytyy eristeestä.
-Mitä sitte? Sitä, että se on piste jossa kosteus tiivistyy vedeksi! No tässähän on kosteus-eristemuovikalvo, johon vesi pysähtyy! Mutta hitsi, silloinhan vesi jää eristeeseen!!! Ja arvaappa kuivaako se vesi sieltä puoli-suljetusta tilasta siitä vuorivillasta, ku kastunutta villaa ei saa kuivaks ees vapaassa tilassa!
-Ja mihinkä se johtaa?
Siihen, että villaan rupeaa syntymään homekasvustoa ja yhteyttämisessä syntyy myrkkykaasuja!
-No mihinkäs ne myrkkykaasut sitte joutuu?
Muistithan, että meillä on diffuusiosuojaamaton kosteus-eristemuovikalvo, joka läpäisee ne myrkkykaasut ja meillä on lievästi alipaineistettu rakennus! Eli ali-paineistus "varmistaa", että ne myrkkykaasut ovat huone-tiloissa asukkaiden hengitettävänä!!!
Kun mietit samaa tilannetta esimerkillä b), niin huomaat, mitä ajan takaa!
Laitoin tarkoituksella diffuusio-suojatun muovikalvon b) esimerkkiin, koska siinäkin on yksi inho piirre:
-Ne kohdat, joihin on lyöty naula, tai hiiri tms. on nakertanut reiän, niin näistä kohdinhan pääsee kosteus ym. läpi!
Sen vuoksi esim. kylmä-elementit rakennetaan pää-osin metallista, joka estää kaiken ylimääräisen pääsyn eristeeseen ja estää jyrsijöitä yms. reijittämästä pintaa! Mutta naulojen yms. reikien syntymisen voimme estää vain ja ainoastaan itse!!
Huh, ku tuli taas pienoisromaani!
Aattelit siis, että a-rakenteella pakkasilman kosteus kulkeutuu sisälle päin ja tiivistyy vedeksi lämpimässä:)
sain teidät ajattelemaan!
et saanut.
Huomasit varmaan, että em. juttuun ujutin jipon! Kun lämmön-eriste suojataan kosteudelta vain toiselta puolelta,ni seurauksena on ennemmin, tai myöhemmin lämmön-eristeen kastuminen! Ja kastuneen eristeen lämmön-eristyskyky on lähes nolla!!! Mielestäni on järjetöntä tehdä lämmön-eriste lämmitettävään rakennukseen siten, että lämmöneriste suojataan kosteudelta ainoastaan yhdeltä suunnalta, kuten on ollut jo pitkän aikaa.
Lämmön-eristettä, kuten muitakin seinä-rakenteita uhkaa kosteus tasan neljältä suunnalta:
1.Sivusta-päin>
2.Sisältä-päin>
3.Ylhäältä-päin>
4.Alhaalta-päin.
Ja taas tuli mieleen se, että kylmä-tekniikassa, tehtäessä rakenteita, toteutetaan rakenteet siten, että lämmön-eristäminen, kaasumaiset aineet ja kosteus huomioidaan joka puolelta! Näyttäs sille, että kylmätekniikassa ollaan 25-vuotta edellä normaalia rakentamista, jossa rakentamisessa käytettävät ratkaisut näyttävät olevan massa-rakennusteollisuuden sanelemia!!! Lukaseppa varsin P.N. kirjoitus ylempää, ni huomaat, että ei ole pakko maksaa verenhintaa rakentamisessa, ku koti voidaan tehdä halvemmallakin ja terveellisemmin!!! Ennen kaikkea maksajan ehdoilla!!!
Tässä vielä se halvempi ja terveellisempi seinärakenne muistin virkistämiseksi:
1.Ilmastoidusti toteutettu ulko verhous>
2.Diffuusio-suojattu pinta>
3.Eriste>
4.Diffuusio-suojattu pinta>
5.Ilmastoidusti toteutettu sisä-verhous (tarvittaessa, keittiö-kalusteet yms.)
....
Ujutin taas jipon edelliseen juttuun, katsotaan, huomaako kukkaan!
...että koskaan asuinrakennusten ulkoseiniä tullaan tekemään kylmiön seinistä otetulla mallilla.
Jipposi mahtaa olla tuo:
Kun lämmön-eriste suojataan kosteudelta vain toiselta puolelta,ni seurauksena on ennemmin, tai myöhemmin lämmön-eristeen kastuminen!"
-Jep, kostuu se viimeistään silloin, kun talo puretaan ja villat makaavat kaatopaikalla.
Yritän sen takia kiinnittää kaikkiin seikkoihin huomiota, koska ennenkuin voi syntyä homevaurioita, niin ensin on tultava kosteusvaurioita, jotka turhan usein jää korjaamatta!
Lämmön-eristettä, kuten muitakin seinä-rakenteita uhkaa kosteus tasan neljältä suunnalta:
1.Sivusta-päin>
2.Sisältä-päin>
3.Ylhäältä-päin>
4.Alhaalta-päin.
Jos vesi kiertää putkistossa,niin se on paineellisessa tialssa liikkeessä.yleensä ilmanpoisto on ylimmässä pisteessä.Olettaisin että ilma tulee jossain vaiheessa pois,jos sitä päästetään pois,jos ei päästetä kierto hidastuu ja lämmitys heikkenee.siis koska vesi kierrä.mitä väliä sillä on,onko kiertopumppu meno/paluu puolella?
Kysymys:
seisova
Kirjoittanut: illmalukko? 30.9.2005 klo 23.24
Jos vesi kiertää putkistossa,niin se on paineellisessa tilassa liikkeessä. Yleensä ilmanpoisto on ylimmässä pisteessä. Olettaisin että ilma tulee jossain vaiheessa pois, jos sitä päästetään pois, jos ei päästetä kierto hidastuu ja lämmitys heikkenee. Siis koska vesi kierrä. Mitä väliä sillä on,onko kiertopumppu meno/paluu puolella?
............
Vastaus:
Myönnän, että seisovan-ilmalukon syntymistä ja aiheuttamia ongelmia on lievästi ilmaistuna äärestä vaikea tajuta!
Ajattelin ensin selostaa em. syntyä, mutta koska se on mahdollisimman tyhjentävästi selostettu jo tuolla: http://personal.inet.fi/koti/haistahome -sivuilla, ni en rupea tässä sitä toistamaan!
Jos olet meitä- vanhemman polven edustajia, ni po.n tajuaa helpommin, kun "unohtaa" 1970-luvun jälkeiset opit ja tekee testin jossain ongelmakohteessa! Testissä on kuitenkin huomioitava yksi tärkeä seikka: Kun kiertovesipumppu on ollut paluu-linjassa, niin heikoin virtaus on ollut patterilinjan kahdella viimeisellä patterilla! Josta on ollut seurauksena pahimmillaan em.jen tukkeutuminen kokonaan! Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että koko kierto (sekä lähtevä-, että palaava-linja) huuhdellaan kunnolla, tai tarvittaessa uusitaan! Kun näät aidossa ympäristössä mitä tapahtuu, ni tuon seisovan-ilmalukon osuus on huomattavasti helpompi tajuta!
Ja oikestaan: Tarviiko sitä välttämättä tajuta, riittää kun sen olemassa-olon tiedostaa!!!
kosteusvauriot/homejutut on lähteneet ulkoseinärakenteist.
toiseks alin vastaus!
Katso vastaus ylempää: Ei millään, jos esim. eristevilla kastuu!
JOS minulla ois riittävästi rahaa, niin tekisin taloni näin! Lue siten, että ymmärrät, ennekuin kommentoit!
Pohja.
Tekisin pohjan siten, että taloni rakennettaisi pilareiden varaan, esim. ontelolaatalla. Vähimmäis-etäisyys olisi minimissään 300mm maasta-laatan alapintaan, mieluummin 500mm, tai enemmän!
-Miksi näin? -Taloani uhkaa kosteus ja kaasumaiset eäpuhtaudet tasan neljältä suunnalta:
1.Ylhäältä-päin,
2.Ulkoa-päin,
3.Sisältä-päin,
4.Maasta-päin (myös radon yms.)
...
Runko.
Tekisin taloni rungon hengittäväksi, eli puhtaasti n. 250 mm. hirrestä!
-Miksi näin? -Kun menet seisomaan ulkorapulle, mitä näet? Aivan oikein; Puuta ja Kiveä pilvin pimein! Ja se, mikä tärkeintä: Se ON Suomalaista raaka-ainetta ja puu vielä uusiutuva luonnontuote!
...
Yläpohja.
Tekisin taloni ylä-pohjan hengittäväksi 1.kutterinpurulla, tai 2.sellu-villalla
...
Vesikatto.
Tekisin taloni vesikaton siten, että esim. kattopellin alta PITÄÄ löytyä aluskate! Enkä millään ilveellä hyväksyisi kattotiili-ratkaisuja, koska en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi katolle pitää ängetä tonni-tolkulla tavaraa, kun talvella sieltä löytyy kyllä ihan riittävästi painoa!
...
Lämmitys.
Tekisin lämmityksen siten, että talooni tulisi lievästi ylipaineinen ilmastointi/lämmitys toteutettuna siten, että esim.!!! jalkalistojen kautta huoneisiin puhallettais lämmitettyä ja suodatettua ilmaa huoneisiin.
...
Kosteat-tilat.
Tekisin kosteat-tilat, VC, Sauna-pesuhuone + varasto yms. sellaiset tilat ns. reppuna taloni kylkeen, erillisellä maanvaraisella laatalla, rungon ollessa molemmin puolin diffuusio-suojattua esim. pinnoitettua-teräslevyä, ulko-vuorauksen ilmastoidusti esim. hirsipaneelilla. Ei kuitenkaan niin, kuin ennenvanhaan 50jm.n etäisyydelle talosta palovaaran takia, vaan välittömästi taloni yhteyteen! Runsaan kosteuden vuoksi toteuttaisin näissä tiloissa lievästi alipaineisen ilmastoinnin.
...
Kodinkoneiden huomioiminen.
Tekisin veden-poisto mahdollisuuden toteutettuna kuiva-lattia -kaivolla niissä kohdin, johon tulee kodinkone, jolle tuodaan vesipiste (pyykinpesukone, astianpesukone, jne.), ja niille kodinkoneille, missä muodostuu vettä (jääkaapit, pakastimet, kylmiöt jne.)! Kun ennakoi edelliset, niin ei tule myöhemmin yllätyksiä!
.............................................................................................................
Edellä mainitusta tekstistä 100%.n varmuudella eivät tule tykkäämään Massa-rakennusteollisuuden edustajat, mutta otan riskin, että tulee turpiin!!!
Tämäkin on rankkaa tekstiä, mutta olen sitä mieltä, että tästä "suuri raha sanelee, että voitot ja optiot sanelee sen, miten Suomessa rakennetaan ja nuollaan perseitä", kun maksajana olemme me tavalliset rehelliset kansalaiset!
Kun käyt lukemassa esim. tuossa "kosteusvauriot" aloitus-sivulla "Mitä tehdä asialle, joka ei kuulu minulle vähääkään", niin tajuat, että monet meistä maksavat liian suurta hintaa ja näistä hölmöilyistä maksavat vielä lapsemme ja lastemme lapset!!!
Mitä jos ei halua hirsitaloa? Minä haluaisin puutalon, mutta huolettaa miten se tulisi toteuttaa ettei se ole tuleva hometalo mikä edellinen talomme oli vieden meiltä terveyden ja rahat(melkein järjenkin).
Joten mitä pitää ottaa huomioon, kun aiomme rakentaa puutalon kalliolle rossipohjalla ja se pitäisi olla sopiva allergisille?
Tässä on niin väsytty tämän homeongelman kanssa ja etsitty kaikenmaailman tietoja, että olisi hienoa jos sais täältä arvokasta tietoa.
tämän hetken tiedoilla!
Ensiksi on sanottava, että, jos sinulla on peruskallio talon perustana, niin on todella tukevalla pohjalla!
Olen ollut rakentamisessa aika läheisesti mukana n.30-v., josta viimeiset viisi vuotta puhtaasti tutkinut aiheeseen liittyviä ongelmia.
Meillä Suomessa ilmasto sanelee rajat sille, mitenkä rakentaminen toteutetaan. Sen vuoksi tämän hetken tiedoilla lienee tasan kaksi vaihtoehtoa järkevässä toteutuksessa:
1.Rakennetaan puhtaasti pullotalo:
- 1.Ilmastoidusti toteutettu ulkoverhous>
- 2.Diffuusio-suojattu pinta>
- 3.Eriste>
- 4.Diffuusiosuojattu sisäpinta>
- 5.Ilmastoidusti toteutettu sisäverhous tarvittaessa: (Keittiö-kalusteet yms.)
2.Rakennetaan puhtaasti hengittävä-talo:
-Esim. 250mm hirrestä.
................................
Mitenkä rakentaisin oman taloni:
JOS minulla ois riittävästi rahaa, niin tekisin taloni kappaletavarasta näin! Lue siten, että ymmärrät, ennen kuin kommentoit!!!
Pohja:
Tekisin pohjan siten, että taloni rakennettaisi pilareiden varaan, >esim.!!!< ontelolaatalla. Vähimmäis-etäisyys maasta olisi minimissään 300mm -laatan alapintaan, mieluummin 500mm, tai enemmän!
-Miksi näin? -Taloani uhkaa kosteus ja kaasumaiset eäpuhtaudet tasan neljältä suunnalta:
1.Ylhäältä-päin,
2.Ulkoa-päin,
3.Sisältä-päin,
4.Maasta-päin (radon yms.).
...
Runko - vaihto-ehto 1.
Tekisin taloni rungon siten, että toteuttaisin perinteisesti 600mm koolinki-jaolla:
1.Ilmastoidusti toteutettu ulkovuoraus: >esim.< paneli tms.
2.Diffuusio-suojattu muovikalvo (huom. kirkas ns. tavallinen kosteus-eristysmuovikalvo Ei ole diffuusio-suojattu!).
3.Eriste >esim.!!!< villa.
4.Diffuusiosuojattu muovikalvo. (ks. huom. - yllä!).
5.Ilmastoidusti toteutettu sisäverhous >esim.!!!< paneli.
Halvempi toteuttaa, mutta heikompi ratkaisu muovikalvon rikkoontumisen vuoksi, tai hiiri voi nakertaa reiän jne.
.
Runko vaihto-ehto 2.
Tekisin taloni rungon siten, että toteuttaisin kylmäseinä-elementeistä >esim.!!!< 600mmx2400mm (poly-uretaani) suojattuna joka puolelta pinnoitetulla teräslevyllä (pinnoitettu pelti) elementeistä tulisi runko siten, että elementit liitettäisiin toisiinsa ilman erillistä koolausta:
1.Ilmastoidusti toteutettu ulkovuoraus.
2.Molemmin puolin diffuusiosuojattu eriste-elementti (ks. yllä).
3.Ilmastoidusti toteutettu sisäverhous tarvittaessa (keittiökalusteet jne.).
Kalliimpi toteuttaa kuin runkovaihto-ehto 1, mutta varmempi ja kestävämpi ratkaisu. Pitkällä aikavälillä todennäköisesti siltikin halvempi ratkaisu!!!
...
Yläpohja:
Tekisin taloni ylä-pohjan siten, että eristeen molemmin puolin tulee diffuusio-suojattu materiaali! Huomioi rikkoontumisherkkyys!
...
Vesikatto:
Tekisin taloni vesikaton siten, että >esim!!!< kattopellin alta PITÄÄ löytyä aluskate! Enkä millään ilveellä hyväksyisi kattotiili-ratkaisuja, koska en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi katolle pitää ängetä tonni-tolkulla tavaraa, kun talvella sieltä löytyy kyllä ihan riittävästi painoa!
...
Lämmitys/Ilmastointi:
Tekisin lämmityksen siten, että talooni tulisi lievästi ylipaineinen lämmitys/ilmastointi toteutettuna siten, että >esim.!!!< jalkalistojen kautta huoneisiin puhallettais lämmitettyä ja suodatettua (suodatuksessa ois helppo päästä allergia-suodatukseen asti!) ilmaa huoneisiin.
...
Kosteat-tilat:
Tekisin kosteat-tilat, VC, Sauna-pesuhuone varasto yms. sellaiset tilat ns. reppuna taloni kylkeen, erillisellä maanvaraisella laatalla, rungon ollessa joka puolelta diffuusio-suojattua esim. pinnoitettua-teräslevyä, ulko-vuorauksen ilmastoidusti >esim!!!< hirsipaneelilla. Ei kuitenkaan niin, kuin ennenvanhaan 50jm.n etäisyydelle talosta palovaaran takia, vaan välittömästi taloni yhteyteen! Runsaan kosteuden vuoksi toteuttaisin näissä tiloissa lievästi alipaineisen ilmastoinnin.
...
Kodinkoneiden huomioiminen:
Tekisin veden-poisto mahdollisuuden toteutettuna kuiva-lattia -kaivolla niissä kohdin;
1.Johon tulee kodinkone, jolle tuodaan vesipiste (pyykinpesukone, astianpesukone, jne.),
2.Ja niille kodinkoneille, joissa muodostuu vettä (jääkaapit, pakastimet, kylmiöt jne.)!
Kun ennakoi edelliset, niin ei tule myöhemmin yllätyksiä!
.........................................................................
Kun maksajana olemme me tavalliset rehelliset kansalaiset, niin on pidettävä mielessä se, että joka maksaa, myöskin sanelee sen mitenkä toteutetaan!
Kun käyt lukemassa esim. tuossa:
"suomi24>keskustelu>koti & rakentaminen>kosteusvauriot" - niin kummasti valaisee asioita!
Hyvää syksyn jatkoa!
A: Kuinka saat pysymään seinän rakenteen tiiviinä, jottei esim. muuttovaiheessa taulun kiinnitykseen lyöty naula riko kalvoa?
B: Mitä on diffuusio-suojattu kalvo?
C: Miten saat hallittua ilmanvaihdon, jos talossa on sekä ali- että ylipaineinen ilmanvaihto?
En ole oikein vakuuttunut ammattitaidostasi, mutta ideoitahan täällä saa esittää ihan vapaasti...
Ei onnistu käytännössä puurungolla. Ei mitenkään, seurauksena homepommi muutamassa vuodessa.
Kylmiöeltsuilla voisi onnistua, mutta ongelmia voisi tulla metallin aiheuttamien kylmäsiltojen kanssa, mistä seurauksena kosteuden tiivistymistä sinne (ilmastoidun) sisäverhouksen taa.
Käsittääkseni ainoat 100% diffuusiosuojatut, rakentamisessa käytetyt teolliset materiaalit ovat metalli ja lasi.
Eiköhan se vaan ole turvallisempaa pysyä vanhassa nyrkkisäännössä, että sisäpinnan tiiveyden pitää väh. 5-kertainen ulkopintaan nähden, oli sitten höyrynsulku eli ei. Asioita, joista on kokemusta ja joita ovat kaikki vtt:stä lähtien tutkineet jo iät ja ajat, ei maksa vaivaa kokeilla uudestaan.
Lue alkajaisiksi vaikka Björkholtzin "Lämpö ja kosteus", niin saat jotain perustietoa rakennusfysiikasta.
A: Kuinka saat pysymään seinän rakenteen tiiviinä, jottei esim. muuttovaiheessa taulun kiinnitykseen lyöty naula riko kalvoa?
Vastaus:
Ku oisit lukenna siten, että ymmärrät lukemasi, ni oisit huomannu, että, jos joku torvi lyö kirveellä välämän seinään, tai lyö nauloja ensin ja ajattelee vasta sitten, mitä tuli tehtyä, ni löytyyhän reikiä!
B: Mitä on diffuusio-suojattu kalvo?
Vastaus:
Diffuusio-suojattu tarkoittaa kaasua läpäisemätön. Yleisin käytetty kirkas kosteus-eriste muovi-kalvo ei läpäise suurempi-molekyylistä vettä, mutta yleisempi rasvaliukoinen, pienempi molekyylinen kosteusvaurio-homeen yhteyttämisessä syntyvä myrkkykaasu pääsee muovikalvossa olevista huokosreiistä läpi!
C: Miten saat hallittua ilmanvaihdon, jos talossa on sekä ali- että ylipaineinen ilmanvaihto?
Vastaus:
-Et lukenut, tai et tajunnut lukemaasi! Tekstissä selviää yksiselitteisesti, että itse talossa on lievästi ylipaineinen ilmanvaihto, eli lämmitetty ja suodatettu ilma puhalletaan huoneisiin! Selvennyksenä vielä, että joka huoneessa PITÄÄ OLLA oikein mitoitetut poistoilmaventtiilit!
-Kun taas erillisissä kosteissa tiloissa on lievästi alipaineinen ilmanvaihto suuren kosteuden vuoksi! Eli näissä tiloissa on perinteinen esim. huippu-imuri!
En ole oikein vakuuttunut ammattitaidostasi, mutta ideoitahan täällä saa esittää ihan vapaasti...
Vastaus:
Tuon päätelmän joudut tekemään ihan ite.
Vastauksia-
Ei onnistu käytännössä puurungolla. Ei mitenkään, seurauksena homepommi muutamassa vuodessa.
Kylmiöeltsuilla voisi onnistua, mutta ongelmia voisi tulla metallin aiheuttamien kylmäsiltojen kanssa, mistä seurauksena kosteuden tiivistymistä sinne (ilmastoidun) sisäverhouksen taa.
Käsittääkseni ainoat 100% diffuusiosuojatut, rakentamisessa käytetyt teolliset materiaalit ovat metalli ja lasi.
Vastaus:
Et joko lukenut tekstiä, tai et tajunnut lukemaasi!
...
Eiköhan se vaan ole turvallisempaa pysyä vanhassa nyrkkisäännössä, että sisäpinnan tiiveyden pitää väh. 5-kertainen ulkopintaan nähden, oli sitten höyrynsulku eli ei. Asioita, joista on kokemusta ja joita ovat kaikki vtt:stä lähtien tutkineet jo iät ja ajat, ei maksa vaivaa kokeilla uudestaan.
Vastaus:
Jos VTT ois vaivautunut tutkimaan kunnolla, ni tuskin meillä ois 700´000 kosteusvaurio-rakennusta, joista 100´000 on hommeessa!
...
Lue alkajaisiksi vaikka Björkholtzin "Lämpö ja kosteus", niin saat jotain perustietoa rakennusfysiikasta.
Vastaus:
Heleppo päätellä, että oot massa-rakennusteollisuuden palveluksessa!
Luuletko sinä tosiaan, että ihmiset on niin tyhmiä, etteikö he tajua noin yksinkertaisia asioita!
En todellakaan usko, että kukaan täyspäinen maksaa enää ylihintaa rakentamisesta, kun sen voi tehdä halvemmalla ja terveellisemmin!
Se, mikä ihmetyttää, että sinun mielestäsi kaikki se, mikä on hyväksi havaittu kylmäteollisuudessa, onkin aina homepesiä normaali-rakentamisessa! Teillä lienee eri fysiikan-lait!!!
Jatkokysymys:
-Mistä tuota saa? K-Raudasta?
-Onko esim. linkkiä, josta näkyisi, miltä tuo näyttää?
No sanohan nyt neropatti, miten pussitat puurungon kaikilta sivuiltaan niin, ettei sen sisään diffuusio vie kosteutta? Ja millä ikuisuusteipillä laitat saumat? Entä mistä sen 100%:sti diffuusiosuojatun muovinkalvon sinne löydät?
Ootkos muuten nähnyt yhtään ulkoseinää, joka on muovitettu molemmin puolin? Suosittelen tutustumista.
Vanhat puurunkoiset kylmiön seinät eivät ole hämmästyttäneet erinomaisuudellaan. Ei ole hyväksi havaittu. Peltikuorisista elementeistä, kuten sanoin, saattaisi onnistua. Ehkä.
Fysiikan lait ovat mitkä ovat, eikä niitä pysty muuttamaan. Et sinäkään.
Mutta kiitos viihteestä.
"Jos VTT ois vaivautunut tutkimaan kunnolla, ni tuskin meillä ois 700´000 kosteusvaurio-rakennusta, joista 100´000 on hommeessa! "
Suomalaisen rakennuskannan huono kunto ei johdu siitä, etteikö tiedettäisi, miten tulee rakentaa. Kysymys on osittain siitä, että tieto ei mene ruohonjuuritasolle ja osittain siitä, että rakentajat ovat välinpitämättömiä rakentamisen laadun suhteen, koska vastuut eivät käytännössä toteudu. Sama ongelma on korjausrakentamisessa.
Korkeatasoista tutkimustietoa löytyy paljon ja sen tiedon levittäminen olisi vastuuntuntoisempaa.
Ennenkuin teet päätöksiä, KÄY EHDOTTOMASTI lukemassa : Paljastus-Miten rakentaisin taloni kappaletavarasta, ni huomaat MIKSI !!!
Kiitos vastauksesta täytyy tutustua vastaukseen rauhassa.
Paljastus-Miten rakentaisin taloni , alempaa, ni saat ajantasaista tietoa!!!
kappaletavarasta tämän hetken tiedoilla sisälsi jipon!!! Mutta jäljempänä oleva teksti ei sisällä jippoja!!!
Olen ollut rakentamisessa aika läheisesti mukana n.30-v., josta viimeiset viisi vuotta puhtaasti tutkinut aiheeseen liittyviä ongelmia.
Meillä Suomessa ilmasto sanelee rajat sille, mitenkä rakentaminen toteutetaan. Sen vuoksi tämän hetken tiedoilla lienee tasan kaksi vaihtoehtoa järkevässä toteutuksessa:
1.Rakennetaan puhtaasti pullotalo:
- 1.Ilmastoidusti toteutettu ulkoverhous>
- 2.Diffuusio-suojattu pinta>
- 3.Eriste>
- 4.Diffuusiosuojattu sisäpinta>
- 5.Ilmastoidusti toteutettu sisäverhous tarvittaessa: (Keittiö-kalusteet yms.)
Tai,
2.Rakennetaan puhtaasti hengittävä-talo:
-Esim. 250mm hirrestä,
-Esim. kappaletavarasta, huomioiden se, että koko seinä-rakenteen on oltava saman-arvoista materiaalia ulkopinnasta sisäpintaan! Eikä missään nimessä saa laittaa muovikalvoja mihinkään väliin!!!
- 1.Ilmastoidusti toteutettu ulkoverhous (puuta)>
- 2.Esim.!!! Vinolaudoitus, joka toimii samalla jäykisteenä (puuta)>
- 3.Esim.!!! Kutterinpuru (puuta)>
- 4.Esim.!!! Pinkopahvi (puuta)>
- 5.Esim.!!! Ilmastoidusti toteutettu sisä-verhous (puuta).
................................
Mitenkä rakentaisin oman taloni:
JOS minulla ois riittävästi rahaa, niin tekisin taloni kappaletavarasta näin! Lue siten, että ymmärrät, ennen kuin kommentoit!!!
Pohja:
Tekisin pohjan siten, että taloni rakennettaisi pilareiden varaan, >esim.!!!< ontelolaatalla. Vähimmäis-etäisyys maasta olisi minimissään 300mm -laatan alapintaan, mieluummin 500mm, tai enemmän!
-Miksi näin? -Taloani uhkaa kosteus ja kaasumaiset eäpuhtaudet tasan neljältä suunnalta:
1.Ylhäältä-päin,
2.Ulkoa-päin,
3.Sisältä-päin,
4.Maasta-päin (radon yms.).
...
Huomasit varmaan, kuinka epävarma ratkaisu kosteus-eristemuovi -kalvo rakentamisessa on, oli se sitten diffuusiosuojattu, tai ei! Jo rakentamisvaiheessa muovi reijitetään nitomalla, naulaamalla jne. niin pajon, että epäilen suuresti onko jo siinä vaiheessa edes kosteus-eriste käytössä? Tuskin!!!
Jos tehdään 30-vuoden testi rakentaen:
- 1.Kosteus-eriste toteutettuna muovikalvolla,
- 2.Kosteus-eriste toteutettuna esim. 600 mm x 2400 mm kokoisilla elementeillä, jonka eriste, esim. hitaasti vettyvä poly-uretaani on suojattu esim. pinnoitetulla teräslevyllä joka puolelta.
Kun pääsemme tarkastelemaan 1. ja 2. vaihto-ehtoja 30-vuoden päästä, niin uskallan väittää, että
1.- vaihto-ehdon muovi Ei varmana ole enää edes ehjä!!!
2.- vaihto-ehdon pinnoitettu teräslevy on todennäköisesti täysin kunnossa!!!
Jos minulla olisi valta, niin kieltäisin koko muovi-kalvon käytön rakentamisessa!!!
Ps. Ihmettelit ehkä sitä, miksi tuon eriste-elementin koko on esim. 600 mm x 2400 mm?
Se johtuu siitä, että jos sattuu käymään vahinko, että joku esim. poraa reiän eriste-elementin teräslevyyn, niin silloinhan kosteus ym. pääsee vapaasti eristeeseen, joka vettyy ajanmyötä. Kun elementti on noinkin pieni, niin koko kostunutta seinää ei tarvitse uusia, vaan riittää, kun esim. yksi elementti uusitaan!!!
.
Mielestäni ainoa järkevä ratkaisu tehtäessä kappale-tavarasta - Runko.
Tekisin taloni rungon siten, että toteuttaisin kylmäseinä-elementeistä >esim.!!!< 600mmx2400mm (poly-uretaani) suojattuna joka puolelta pinnoitetulla teräslevyllä (pinnoitettu pelti) elementeistä tulisi runko siten, että elementit liitettäisiin toisiinsa ilman erillistä koolausta:
1.Ilmastoidusti toteutettu ulkovuoraus.
2.Molemmin puolin diffuusiosuojattu eriste-elementti (ks. yllä).
3.Ilmastoidusti toteutettu sisäverhous tarvittaessa (keittiökalusteet jne.).
Pitkällä aikavälillä varmasti paras ratkaisu!!!
...
Yläpohja:
Tekisin taloni ylä-pohjan siten, että eristeen molemmin puolin tulee diffuusio-suojattu pinnoitettu teräslevy!
...
Vesikatto:
Tekisin taloni vesikaton siten, että >esim!!!< kattopellin alta PITÄÄ löytyä aluskate! Enkä millään ilveellä hyväksyisi kattotiili-ratkaisuja, koska en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi katolle pitää ängetä tonni-tolkulla tavaraa, kun talvella sieltä löytyy kyllä ihan riittävästi painoa!!!
...
Lämmitys/Ilmastointi:
Tekisin lämmityksen/Ilmastoinnin siten, että talooni tulisi lievästi ylipaineinen lämmitys/ilmastointi toteutettuna siten, että >esim.!!!< jalkalistojen kautta huoneisiin puhallettais lämmitettyä ja suodatettua (suodatuksessa ois helppo päästä allergia-suodatukseen asti!) ilmaa huoneisiin.
...
Kosteat-tilat (huom. erillinen tila):
Tekisin kosteat-tilat, VC, Sauna-pesuhuone varasto yms. sellaiset tilat ns. reppuna taloni kylkeen, erillisellä maanvaraisella laatalla, rungon ollessa joka puolelta diffuusio-suojattua esim. pinnoitettua-teräslevyä, ulko-vuorauksen ilmastoidusti >esim!!!< paneelilla. Ei kuitenkaan niin, kuin ennenvanhaan 50jm.n etäisyydelle talosta palovaaran takia, vaan välittömästi taloni yhteyteen! Runsaan kosteuden vuoksi toteuttaisin näissä tiloissa lievästi alipaineisen ilmastoinnin.
...
Kodinkoneiden huomioiminen:
Tekisin veden-poisto mahdollisuuden toteutettuna kuiva-lattia -kaivolla niissä kohdin;
1.Johon tulee kodinkone, jolle tuodaan vesipiste (pyykinpesukone, astianpesukone, jne.),
2.Ja niille kodinkoneille, joissa muodostuu vettä (jääkaapit, pakastimet, kylmiöt jne.)!
Kun ennakoi edelliset, niin ei tule myöhemmin yllätyksiä!
.........................................................................
Kun maksajana olemme me tavalliset rehelliset kansalaiset, niin on pidettävä mielessä se, että joka maksaa, myöskin sanelee sen mitenkä toteutetaan!
Kun käyt lukemassa esim. tuossa:
"suomi24>keskustelu>koti & rakentaminen>kosteusvauriot (aloitussivulla)" - niin kummasti valaisee asioita!
Hyvää syksyn jatkoa!
Pikavilkaisun jälkeen... ylipaineisessa talossasi ilma poistuisi elementtien saumoista kostuttaen uretaanin ja kostunut uretaani ei kuivu jne jne...
Kantsii lukea kokonaan, ni löytyy vastaukset kommenttiisi!
" Kun maksajana olemme me tavalliset rehelliset kansalaiset, niin on pidettävä mielessä se, että joka maksaa, myöskin sanelee sen mitenkä toteutetaan! "
Suomen lainsäädäntö (maankäyttö- ja rakennuslaki) velvoittaa, että rakentamismääräyksiä on noudatettava. Rakentamismääräyskokoelman velvoittavia määräyksiä ja suosituksia noudattamalla ei tarvitse olla huolissaan homevaurioista varsinkin, jos myös rakennusta ylläpidetään huoltokirjan ohjeiden mukaan. Myös huoltokirja on pakollinen kaikissa uusissa asuinrakennuksissa.
että kosteusvaurioista ja hommeista saajaan nauttia edelleen!!! Toimii muuten perkeleen hyvin: 1´200´000.n rakennuskannasta 700´000-rakennusta kosteusvaurioituneita, niistä 100´000-hommeessa!!!
Toimii tosi järkevästi ja tehokkaasti!!! VOI VITTU MITÄ HÖLÖMÖYTTÄ!!!
Ehkä et tiedä, että rakentamismääräyskokoelma on uusittu viime vuosina ja siihen on sisällytetty yksityiskohtaisia määräyksiä. Esim. edellinen C2 ei ollut paljon sen tarkempi kuin, että on rakennettava siten, ettei kosteutta siirry haitallisessa määrin ympäröiviin rakenteisiin. Vertaa sitä nykyiseen C2:een. Samoin maankäyttö- ja rakennuslakikin on tältä vuosituhannelta.
Se, että uudisrakennuksissakin esiintyy rakennusvirheitä ei johdu rakentamismääräyksistä, vaan siitä, että kukaan ei riittävästi valvo niiden noudattamista eivätkä rakennusliikkeet joudu käytännössä vastuuseen virheistä.
Siis rakentamismääräyksiä noudattamalla pääsee hyvään lopputulokseen. Rakennuslupakaan ei heltiä , ellei hakemuksessa ole noudatettu näitä määräyksiä.
Toistan vielä:
1´200´000.n rakennuksen kannasta 700´000.ssa kosteusvaurio, 100´000-hommeessa!!!
Tosi hyvät ja tärkeät määräkset!!!
Toki voijaahan me odottaa teijän hällyytysrajjaa, että 1´200´000-kosteusvaurioista, joista 200´000-hommeessa!!! Sehän ei oo vasta, ku 100%!!!
Näitä 700.000 kosteusvauriotunutta rakennusta ei ole rakennettu 2000-luvulla eli uusien, voimassaolevien rakentamismääräysten ja maankäyttö- ja rakennuslain aikana. Uudisrakentamisen osalta viittaan edelliseen viestiini.
aiheesta olisi mielenkiintoista lukea lisää.
Mitä pitää tehdä että harkkotalon rungon saa homehtumaan?
Onko jossain esimerkkejä?
Tutkimusta joka moista osoittaisi?
Lue Paljastus-Miten rakentaisin taloni alla-olevasta linkistä! Tämän jälkeen EN ujuta jippoja mihinkään kirjoituksiin!!!
Hyvää syksyn jatkoa!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000011098579