Sanotaan, että työ ei metsästä lopu. Oman kokemukseni mukaan tämä pitääkin paikkansa.Hoitamaton taimikko tai kiireellistä harvennusta vaativa nuori kasvatusmetsä on edelleenkin hyvin yleinen näky metsissämme.
Kuitenkin mainittuihin kohteiden hoitoon on saatavissa ilmaista rahaa KEMERA-tuen muodossa.
Esim. nuoren metsän hoidon tuki on 252e/ha ( jos metsätaloussuunnitelma), muutoin 210e/ha tapauksissa joissa työ teetetään vieraalla palkkatyöna. Tuki kattaa raivauksesta aiheutuneet kulut ja kertyvästä myyntipuuusta saatavat tulot jäävät metsänomistajalle.
Tapaan työssäni usein metsänomistajia, joilla on esimerkissä mainitun kaltaisia kohteita. Kun sitten esitän hoitotöiden suorittamista periaatteella metsä hoidetaan kuntoon KEMERA tuella, kustannuksia ei tule, tuloja tulee jonkin verran, niin saa usein kielteisen vastauksen. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ. Tukimäärärahat myönnetään vuosittain valtion budjetissa, eikä ole ollenkaan varmaa, onko niitä käytettävissä esim. viiden vuoden kuluttua.
KEMERA-tukea myönnetään nuoren metsän hoidon, taimikon hoidon ja energiapuun korjuun lisäksi eräissä tapauksissa metsän uudistamiseen ja kantokäsittelyyn.
Tarkempaa tietoa saa mm. metsänhoitoyhdistyksiltä, ainakin suurimmilta puunostajilta ja metsäkeskuksilta
Kuitenkin mainittuihin kohteiden hoitoon on saatavissa ilmaista rahaa KEMERA-tuen muodossa.
Esim. nuoren metsän hoidon tuki on 252e/ha ( jos metsätaloussuunnitelma), muutoin 210e/ha tapauksissa joissa työ teetetään vieraalla palkkatyöna. Tuki kattaa raivauksesta aiheutuneet kulut ja kertyvästä myyntipuuusta saatavat tulot jäävät metsänomistajalle.
Tapaan työssäni usein metsänomistajia, joilla on esimerkissä mainitun kaltaisia kohteita. Kun sitten esitän hoitotöiden suorittamista periaatteella metsä hoidetaan kuntoon KEMERA tuella, kustannuksia ei tule, tuloja tulee jonkin verran, niin saa usein kielteisen vastauksen. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ. Tukimäärärahat myönnetään vuosittain valtion budjetissa, eikä ole ollenkaan varmaa, onko niitä käytettävissä esim. viiden vuoden kuluttua.
KEMERA-tukea myönnetään nuoren metsän hoidon, taimikon hoidon ja energiapuun korjuun lisäksi eräissä tapauksissa metsän uudistamiseen ja kantokäsittelyyn.
Tarkempaa tietoa saa mm. metsänhoitoyhdistyksiltä, ainakin suurimmilta puunostajilta ja metsäkeskuksilta
Vastaukset 18
Vanhimmat
Erikoistahan tuo on, jos kohde todella on sellainen, että tukirahat riittäisivät kunnostukseen. Mistähän päin Suomea lukusi ovat, kun esim. Pohjois-Pirkassa mhy:n työnä nuoren metsän hoidosta maksetaan tukea 210,50 ja taimikonhoidosta 126,50. Vanhentunut metsäsuunnitelma alentaa vielä em. lukuja 10%. Jäljelle jäävällä summalla ei kummoistakaan kohdetta vielä tehdä ilman että metsänomistajallekin koituu kustannuksia. Kunnon risukkoon kun menet, niin siinä kuluu monta päivää yhdellä hehtaarilla.
No se luvuista. Itse olen hoitanut metsiäni ilman kemeroitakin. Saattaahan tietysti olla, että joku haluaa pitää metsikkönsä luonnonreservaattina. Sallittakoon se hänelle. Sitten voi olla perikunnan metsiä, joissa ei päästä sopuun mistään toimenpiteestä. Nämä lienevät kuitenkin pieni vähemmistö. En oikein ymmärrä, miksi omistajat eivät metsiään hoida edes tuella, eivätkö tiedosta omistuksensa arvoa? Näköjään vielä olisi sijaa valistuksellakin.
Lukuni ovat Etelä-pohjanmaalta ja edustamani organisaatio hoitaa KEMERA-tukeen oikeutetutujen kohteiden raivaukset kiinteällä hinnalla joka ei missän kohteessa ylitä KEMERA-tuen määrää
Et viitsisi ihan mainostaa, mistä organisaatiosta on kyse? Mhy:stä ei tuollaista tarjousta saa, hinta on 300-500 eur/ha josta vähennetään kemera.
En jaksa uskoa että taimikonhoidon tai nuorenmetsänhoidon kustannukset voisi mennä yli 300 euron. Työnjohtokuluineenkaan...no arvonlisäveron voi laittaa tuohon päälle mutta senhän saa takaisin seuraavan vuoden verotuksessa. Niinkuin tietysti voi vähentää myös laskun muun osan jos on myyntiverotuksessa. Taimikonhoitohan on yleensä halvempaa ja tulee yleensä maksamaan metsänhoitoyhdistyksen teettämänä noin 200 euroa hehtaari...eri kohteet on toki eri hintaisia ja ero voi olla useita kymmeniä euroja. Nuorenmetsänkunnostuksissa kokonaiskustannus metsänhoitoyhdistyksen teettämänä jää sekin yleensä alle 300 euron/ha. Ja jälleen kohteiden välillä on eroja. Näistä kustannuksista vähennetään sitten tietenkin kemera-tuet. Mikäli kohteesta otetaan talteen kuitupuuta tai energiapuuta kannattavuus paranee huomattavasti.
En viitsi työantajaani tässä nimeltä mainita ja tarkennan sen verran, että teemme hoitotöitä noilla hinnoilla lähinnä vain vakioasiakkaillemme puukaupan yhteydessä.
Itä-Suomessa Mhy:n edustaja, että jokaisen puun välistä (noin 5m riukumettää)pitää hänen sopia 3m pitkän poikittaisen kepin kanssa kulkemaan, muuten et saa kemera tukia?
Samainen lohdutti, että lumituhoja voi tulla, mutta yleensä jää vähintään yksi- kaksi puuta pystyyn hehtaarille jos huonosti käy ja tämä on totta.
Nytpä hoitelen ilman tukia, mutta voin vähentää matkakulut vastaavasti.
Vai kolmenmetrin kepillä..Aika harvaksi vetää.Tai jos nostaa kepin pystyyn mahtuu tiheämmästäkin pusikosta.1,5-2 metriä puunväliin 5 metrin taimikossa on sopiva tiheys.Kemeran vaatima jäljelle jäävän puuston tiheys on 2000runkoa/ha ja tuhoriski alueilla max. 3000r/ha.Siis männyllä.Kuusella ja koivulla hieman vähemmän. Ei kemeratuet verovähennyksiin vaikuta mitenkään.Kyllä matkakulut voi vähentää vaikka kemerarahoitusta saakin.
Joku kaikkitietävähän täällä väitti, että vasta kemeratukien ylittämät kulut jää vähennettäväksi?
Mitenkä lie, kun on monenlaista tulkitsijaa?
Juu kyllä se keppiä halusi kuljettaa vaakasuorassa:)
MHY:n mies kertoi, että hän on menossa kolmas tai neljäs kerta jonkun isännän luokse mittaamaan puun välejä, muttei kerro, että missä on kapeampi rako, mutta väljää pitää olla? Kemerat ei muuten tipu?
Eiköhän tuo asia ole tullut jo selväksi, että harvinaisen v-mäinen tyyppi on kohdallesi sattunut. Mutta ei se tee Kemera-tuista sen huonompia.
Kaikki metsätalouteen liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia.
Koko kemera hommeli on mielestäni hieman pervo. On tietysti tosi kiva juttu kerätä kaikki tuet talteen mitä on saatavilla ja niin olen aina tehnytkin kun on mahdollista, mutta...
Katselkaas huviksenne miten työn ja paperi"työn" korvaukset menee? Käytännössä pienistä paperihommista revitään aivan hillittömät korvaukset verrattuna todelliseen työhön. Tuntuu myös hieman pöljältä systeemiltä, että sinulle maksetaan tukea siitä, että hoidat metsäomaisuuttasi riittävän huonosti. Ne jotka hoitavat metsiänsä kunnolla pääsevät hyvin harvoin nostelemaan näitä rahoja.
On se niin epäoikeudenmukaista, että ne metsänomistajat jotka antavat taimikot ensin olla hoitamatta ja sitten saavat tiheikkönsä hoitamiseen tukea. Ne metsänomistajat jotka hoitavat taimikot ajallaan eivät saa mitään tukea, koska poistettavan puuston määrä jää kerrallaan liian pieneksi.
Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi kaikille taimikkoaloille antaa kerran samanlainen tuki, silloin kun taimikko on määrätyn ikäisenä hoidettu kasvukuntoon.
Eipä taida olla yhtään sellaista taimikkoa mitä ei olisi tarvinnut jossakin vaiheessa raivata, useaan kertaan.
Veljeni, puhut viisauden sanoja. Toteutusselvityksen laadinnasta maksettava korvaus on todella suhteeton. Jos ajatellaan, että työn toteuttaja on piirtänyt kartan ja määritellyt kemera-kelpoisuuden, niin paperien teko ei kauan kestä. Kerrotaan, että jotkut (kieron luonteenlaadun omaavat)ovat paloitelleet suuren, tukeen oikeutetun hankkeen useaksi pienemmäksi ja näin maksimoineet papereiden täytöstä saatavan korvauksen
Oikeaa asiaa..
Sitten vasta korvaus, kun metsä on harvennettu useamman kerran ja kuntoon, vain parhaat puut kasvamaan, jolloin laatukin tulisi huomioida.
Koskisi lähinnä omistaja metsänsähoitajaa.
Laskeskelin tossa, että viimeaikaiset toteutusilmoitukseni nuorenmettänhoidosta ovat kooltaan keskimäärin himpun alle 4 ha. Ja toteutustuki on ollut keskimäärin 30 ekee ha.
Aikaa menee paperitöihin hankkeen koosta riippumatta vähintään 1 h / hanke kaikkine postittamisineen ja selvityksineen. Ja maastossa ja matkoihin menee vähintään tohon 4 hehtaariin 2 h aikaa. Kohteet kun ei läheskää aina ole tienvarressa. Sitäpaitsi tuki tulee vain rahoituskelpoiselle osalle. Lisäksi kilometrikulut ja mahdolliset muut päivärahat tms. Eli varovaisesti arvioiden kuluja työnantajalle ko. hommasta tulee näillä palkoilla noin 20 ekee tunnilta lisäksi kilometrit ja muut kulut. Puhumattakaan siitä, että samoja papereita joutuu myös toimistonhoitajat pyörittelemään. Niin, ettei se mikään rahasampo ole. Toki on myös joskus harvoin helppoja ja tienvarsikohteita, jotka näkee melkein autonikkunasta, mutta useimmiten ei.
Ei lyö leiville, mutta on osa mhy:n palvelua.
Pitää paikkansa mitä kirjoitit, silloin kun esim. metsänomistaja on tehnyt työn.
Tarkoitin tilannetta, jossa omaan organisaatioomme kuuluva yrittäjä tai metsuri on tehnyt työn ja siinä ohessa selvittänyt kemera kelpoisuuden ynnä piirtänyt kartan.
Kun saan nuo tiedot eteeni ( myyjän osoitteet ym,) niin itse hakemuksen täyttäminen ei ole iso työ
Vai ei lyö paperihommat mhy;n miehelle leiville.
jos saat kemeratukea 4 ha tarkistamisesta 120e ja käytät kaikkiaan 3 tuntia aikaa,kulujen ollessa mhy;lle n.60e jää vielä 60e plussan puolelle.
kilometrikorvaukset ovat täällä päin max.20e.
Päivärahaa maksetaan tietääkseni vain jos olet yli 6 tuntia liikenteessä.Tämän lisäksi koko touhuun käytetään mhy-maksuja.Esim.jos olisin metsäpalveluyrittäjänä tekisin mieluusti 120e puolen päivän keikasta.Tulee rahat pikkasen helpommin kuin raivaamalla taimikkoa.
Ja sitten on nämä tyypit kun eivät vaivaudu edes tarkistamaan kohdetta.Ymmärrettävää tosin jos tietää tekijän ja tämän työjäljen.Mutta kaiken kaikkiaan kyllä kemerapaperihommat ovat toteutusilmoituksen täyttäjälle hyvä homma.Turha sitä on kiistää.
Periaatteessa ihan hyvä homma kyllä. Mutta oikaisen asiaa sen verran että kemera-toteutusten teko ei yleensä ole metsänhoitomaksulla kustannettavia töitä. Metsänhoitomaksulla katetaan yhdistyksissä mm. neuvonta, puunmyyntisuunnitelmien teko sekä hallinnolliset tehtävät.. tosin jokainen metsänhoitoyhdistys päättää oman yhdistyksensä alueella metsänhoitomaksulla kustannettavat työt.
Koko kemera-tuki on kallis renki ja tyhmä isäntä. Tuet metsässä ovat pois lopulta metsänomistajan pussista. Tuet kun alentavat puun hintaa, mutta nostavat ostettavan metsämaan arvoa. Tuet ovat todellinen syy metsätilojen pirstaloitumiseen.