Ostimme asunnon vuonna 1993. Mielestämme hinta oli kohtuullinen, emmekä halunneet elättää vuokraisännän ihraista läskipersettä yhtään enempää. Tulihan siinä tuhnuteltua kolmisen vuotta ja maksettua tavallaan ylimääräistä.
Tosin asuntojen hinnat romahtivat pk-seudulla noin 60% alaspäin..teimme ostovaiheessa satojen tuhansien eurojen tilin.
Asuimme asunnossamme aivan näihin päiviin asti. Yhtiövastike mokoma alkoi kasvaa, kun lähestyvää putkiremonttia varten piti alkaa kerätä rahaa. Lisäksi ulkoseinäremonttikin oli kuulemma edessä ja hissikin pitäisi korjata ajanmukaiseksi.
Vaimo heitti sitten jossain vaiheessa ajatuksen ilmaan. Mitä jos asuisimme vuokralla vuoden päivät ja kuittaisimme perheelle kunnon rahat? Ajatus tuntui aluksi lähes likaiselta: asummehan nyt jo aikaa sitten maksetussa omistusasunnossa. Miksi muuttaisimme vuokralle ja ryhtyisimme tuhnuttelemaan ihraperseisen vuokranantajan läävässä?
Ajatus jäi kuitenkin kytemään. Edellisessä kuplassa säästetyillä rahoilla ostimme kesämökin ja hienon veneen sen pihaan. Autokin vaihdettiin tuliterään. Mitä jos tekisimme taas tilin, kun tyhmiä tuulipukuja näyttää jälleen riittävän näytöillä tungokseksi asti.
Ja ei kun sanoista tekoihin. Asunto myyntiin ja hirveä hintalappu ilmoitukseen. Ja hokkus pokkus, meni toisella näytöllä tiputettuamme keksimästämme hinnasta muutaman prossan pois. Pakko tunnustaa, että hinta oli aivan tähtitieteellinen.. mutta ei siitä sen enempää.
Nyt sitten tuhnuttelemme ihramahaisen vuokraisännän asunnossa ja maksamme halpaa vuokraa. Asunto oli helppo löytää ja nykyään voi vuokralainenkin vaatia laatua. Romahduksen jälkeen ostamme oman, pari huonetta isomman asunnon ja kaupanteon jälkeen vien vaimon wienerinleikkeelle. Ja minä maksan!
Tosin asuntojen hinnat romahtivat pk-seudulla noin 60% alaspäin..teimme ostovaiheessa satojen tuhansien eurojen tilin.
Asuimme asunnossamme aivan näihin päiviin asti. Yhtiövastike mokoma alkoi kasvaa, kun lähestyvää putkiremonttia varten piti alkaa kerätä rahaa. Lisäksi ulkoseinäremonttikin oli kuulemma edessä ja hissikin pitäisi korjata ajanmukaiseksi.
Vaimo heitti sitten jossain vaiheessa ajatuksen ilmaan. Mitä jos asuisimme vuokralla vuoden päivät ja kuittaisimme perheelle kunnon rahat? Ajatus tuntui aluksi lähes likaiselta: asummehan nyt jo aikaa sitten maksetussa omistusasunnossa. Miksi muuttaisimme vuokralle ja ryhtyisimme tuhnuttelemaan ihraperseisen vuokranantajan läävässä?
Ajatus jäi kuitenkin kytemään. Edellisessä kuplassa säästetyillä rahoilla ostimme kesämökin ja hienon veneen sen pihaan. Autokin vaihdettiin tuliterään. Mitä jos tekisimme taas tilin, kun tyhmiä tuulipukuja näyttää jälleen riittävän näytöillä tungokseksi asti.
Ja ei kun sanoista tekoihin. Asunto myyntiin ja hirveä hintalappu ilmoitukseen. Ja hokkus pokkus, meni toisella näytöllä tiputettuamme keksimästämme hinnasta muutaman prossan pois. Pakko tunnustaa, että hinta oli aivan tähtitieteellinen.. mutta ei siitä sen enempää.
Nyt sitten tuhnuttelemme ihramahaisen vuokraisännän asunnossa ja maksamme halpaa vuokraa. Asunto oli helppo löytää ja nykyään voi vuokralainenkin vaatia laatua. Romahduksen jälkeen ostamme oman, pari huonetta isomman asunnon ja kaupanteon jälkeen vien vaimon wienerinleikkeelle. Ja minä maksan!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja juuri oikealla hetkellä.
Oma velaton asunto myyty 5 vuotta sitten "oikealla hetkellä", siitä lähtienhän hinnat ovat tulleet koko ajan alaspäin, se ei vain näy tilastoissa eikä pyyntihinnoissa.
Olisi ollut vielä parempi muuttaa vaikka sinne hankittuun kesämökkiin tai veneeseen asumaan?
Olisitte tehneet vielä isomman tilin.
Olisitte myös saaneet syödä enempi noita wienerleikkeitänne :-)
Miksi muuten pitää säästellä asunnossa, mutta tuhlata rahat heti autoon tms.?
Ei se ole mitään "säästelyä" vaan tienaamista.
Se on sitten eria asia mihin kukin tienaamansa rahat laittaa. Itse ostan useamman asunnon romahduksen jälkeen.
R..KAA YKSIÖSSÄS