Aika useasti on saanut lukea eläintenmyyntipalstoilta ilmoituksen, jossa lukee aikalailla näin:
"Annetaan/myydään koira, syystä, että ei tule toimeen UUDEN koiramme kanssa?
Hmm...pistää vihaksi,itse olen kanssa ottamassa toista koiraa, mutta jos ensimmäinen koirani ei hyväksy uutta tulokasta, niin kyllä se niin on, että se TULOKAS lähtee, EIKÄ "vanha" koirani.
Miksi näin, että "vanha" koira annetaan pois!
Kyllä sopii olla jo ilman elukkaa jos tolleen menettelee!
"Annetaan/myydään koira, syystä, että ei tule toimeen UUDEN koiramme kanssa?
Hmm...pistää vihaksi,itse olen kanssa ottamassa toista koiraa, mutta jos ensimmäinen koirani ei hyväksy uutta tulokasta, niin kyllä se niin on, että se TULOKAS lähtee, EIKÄ "vanha" koirani.
Miksi näin, että "vanha" koira annetaan pois!
Kyllä sopii olla jo ilman elukkaa jos tolleen menettelee!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos minäkin otan uuden ukon ja vanha ei sitä hyväksy samaan huusholliin, niin vanha lähtee vaikka kierrätyskeskukseen.
Katsos uusi on aina uusi ja vanhassa voi olla jo vikoja.
On se kyllä niin väärin!!
Sitä paitsi eihän pennun otto muutenkaan ole tuosta noin tapahtuva asia vaan asiaa mietitään monelta kannalta! etenkin "vanhan" koiran! Jos koira otetaan vaan sen takia että kun kaipaa vaihtelua elämäänsä ja kun vanhakoira on jo vanha niin jotakin on kyllä pielessä ja pahasti!!!
Olisin kyllä täysin valmis toimimaan hankkeessa jossa koulutetaan tulevia koiran omistajia ja annettaisiin "ajokortti" kurssin suorittamisesta!
Muuten ei saisi hankkia koiraa ollenkaan:) hieman jyrkkä mielipide mutta kun pistää vihaksi tuo hmm.otanpa koiran ku muutakaan en keksi jutut!!!
olen minäkin. Jos sitä nyt siksi voi nimittää mutta kuitenkin. Aivan oikeaa asiaa ajat.
tiedän, mutta pakko saada sanoa...
Miten siis voi olla mahdollista, että kuka vaan saa tehdä lapsia?
Siis ihan oikeita ihmislapsia, joista on vastuu sata vuotta, ja yhteiskunnalle (huonosti kasvatetuista) valtavasti kustannuksia??
Eikö meidän tulisi ensin saada aikaan jonkinlainen seula, jonka läpi tulee päästä, jos haluaa ihmislapsen??
Sen jälkeen vasta voitaisiin alkaa miettiä, kenellä on oikeus ostaa koira, tai hevonen.
Tai oikeastaan, ruohonjuuritasoltahan senkin on varmaan lähdettävä: ensimmäisenä tulee hankkia jyrsijän- ja matelijanpito-oikeudet.
Sitten voidaan siirtyä nisäkkäiden tasolle.
Tämä ei ole pelkästään huulenheittoa, olen ajatellut tuota lastenhankkimista ihan tosissani.
Pistä toimeksi vaan.
Tuo kurssi ennen koiran hankkimista olisi kyllä todella hyvä idea. VArsinkin, jos mukaan saisi Kennelliiton ja rotujärjestöt. Kurssihan voisi olla vapaaehtoinen, mutta antaisi perusvalmiudet ja tiedot siitä, mitä koiran hankkiminen TODELLA tarkoittaa. Siellä voitaisiin myös käydä läpi niitä yleisimpiä kysymyksiä, joita tälläkin palstalla esitetäään esim. koiran terveydestä, sopivan rodun valitsemisesta, koiran kouluttamisesta, ruokinnasta jne. Kaikille nuo eivät ole itsestäänselviä asioita, eivätkä kaikki koirakirjat vastaa kysymyksiin tyhjentävästi, eikä uusi koiranomistaja osaa kaikkea edes kysyäkäään... Kurssin järjestäjä myöntäisi kurssitodistuksen ja kun sana leviäisi, kasvattajat osaisivat vaatia tuota todistusta koiran ostajilta.
Aina tietysti löytyy niitä kasvattajia, jotka myyvät kenelle tahansa ja aina löytyy niitä koiran ostajia, jotka hankkivat koiran vilpittömässä mielessä, mutta eivät lopulta jaksakaan koiran aiheuttamaa vaivaa... Ja tietysti tuhansia muita ihmiskohtaloita, joiden vuoksi koira joutuu sijaiskärsijän rooliin. Mutta tuo kurssi palvelisi myös koiran hankkimista suunnittelevia ja saattaisi kuitenkin auttaa edes muutamaa koiraa päätymään vastuuttoman omistajan sijasta rakastavaan ja PITKÄJÄNNITTEISEEN kotiin.:)
Itse olen antanut vanhan koiran pois kun ei tullut toimeen nuoremman kanssa.
Syystä, että halusin itselleni nuoren koiran, jonka kanssa harrastaa. Jos olisin nuoren antanut pois ja hankkinut taas uuden nuoren koiran, olisi kenties sama ollut taas edessä - eli nuori pois koska vanha ei tule enää toimeen.
Toisekseen, omalla kohdallani vanhalle oli huomattavasti helpompi löytää koti, itseasiassa se asuu ihan lähisukulaisella. Nuorelle kodin löytäminen olisi ollut vaikeampaa, kukaan tuttu ei olisi lut valmis ottamana itselleen nuorta kookasta palveluskoiraa jolla koulutus on täysin kesken.
Koirienkni kannalta mukavampi tmä vaihtoehto, sillä pystyin jatkamaan nuoren koulutusta ja vanha pääsi kotiin, missä se on ainoana koirana.
Jos olisin luopunut nuoresta, olisin joutunut pitämään näitä tappelupukareita samassa asunnossa ties kuinka pitkään jotta olisin löytänyt nuorelle sopivan kodin.
asia ei ole aina niin mustavalkoinen kun ihmiset tuppaa ne näkemään.
Mutta kaiketi olen nyt todella itsekäs kun haluan että minulla on koira, jonka kanssa pääsen harrastamaan. Itsekkyyttähän on myös se, että annan vanhan koiran sellaiseen kotiin, missä se elää taatusti onnellisempana kun minun luonani - vaikka olisikin ainoa koira minulla.
Meinasitko antaa sitten tämän uudenkin koiran pois kun se tulee tarpeeksi vanhaksi eikä jaksa enää harrastaa?
Että otat taas nuoremman tilalle?
Ihme touhua..
nii-in, kyllä jotenkin munkin korvaan kalskahtaa tuo faktan kirjoitus. Minulle koirani on ainakin ensisijaisesti perheenjäsen eikä mikään harrastusväline jonka voi tarpeettomana ja liian vanhana heittää pois. Kukin tyylillään...
JOS koira tulee hyvin juttuun nuorempien harrastuskoirieni kanssa niin silloin vanha saa olla meillä elämänsä loppuun asti. Mutta, jos se on agressiivinen nuoria koiria kohtaan niin mielestäni on parempi luopua siitä. Itsekäs kun olen, niin hlauan että minulla on koira, jonka kanssa voin harrastaa aktiivisesti ja luonnollisesti aktiiviharrastaminen ei onnistu vanhan koiran kanssa.
Olenko sanonut että koira olisi minulle harrastusväline? En, sillä koira on minulle perheenjäsen ja harrastuskaveri. En halua aiheittaa vanhalle koiralle tarpeetonta painetta sillä, että sen täytyy käyttäytyä nuorempaansa kohtaan agressiivisesti. Enkä myöskään halua kokeilla saman vanhuksen kanssa että osuisiko kohdalle sellainen nuori koira, minkä kanssa se tulisi juttuun. Siinähän kävisi sitten niin, että kierrättäisin nuoria koiria ties kuinka monta yksilöä, olisiko se fiksumpaa? Kuten sanottu, haluan kuitenkin että minulla on se nuori harrastuskaveri joten jos vanhus ei nuorempiaan siedä, annan mielummin nuoren sellaiseen kotiin, missä se saa olla ainoa koira.
Tälläkin hetkellä vanhukseni asuu maalla isossa omakotitalossa jossa on ainoana koirana, emännän silmäteränä, lapsenlapsien kaveri. Koira on onnellinen selvästi, se ei ekan viikon jälkeen edes yrittänyt lähteä meidän peräämme - niin nopeasti se leimautui uutee emäntäänsä.
Kumma juttu kun näisät harrastuskoirajutuista jaksetaan vaanhodta mutta se ei haittaa vaikka oman koiran kasvattaja antaa vanhat, jalostuksen kelpaamattomat yksilöt pois.... ai niin mutta sehän onkin eri asia teidän mielestänne.....
montaa mieltä.
Aika monet ilmoitukset olen minä kahlannut läpi, enkä ole vielä kertaakaan törmännyt ilmoitukseen jossa sanottaisi että koira annetaan pois koska ei tule toimeen uuden kanssa....usein kyllä nähnyt että uudesta joutuu luopumaan tästä syystä, kuten kävi meillekkin. Kaksi aiempaa alistivat uutta niin että oli pakko luopua koiran oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
kun annetaan/myydään joku kani,marsu,rottia tms jyrsijä nii lukee heti perään että HÄKKIÄ EI OLE ANTAA MUKAAN käsittämätöntä missä nämä eläimet sitten ovat eläneet jos ei ole antaaa kotia mukaan.liekö taka-ajatuksena se että kun saadaan entinen (jonka häkki nyt jää tyhjäksi) tieltä niin voidaan ottaa uusi napero tilalle ja kun se kasvaa niin vaihdetaan taas uuteen.mikään pysy vauvana ikuisesti..
Kokeillaan vain saada enemmän rahaa, jos sitten niistä varusteista maksettaisiinkin jokuinen roponen lisää.
Tällainen on ihminen. Ahne.