Huorakoulu, osa 6

Vihdoin ehdin jatkamaan. Voilà!


”Loman” jälkeen elämä jatkui varsin normaaleissa merkeissä, jos elämääni enää voisi milloinkaan normaaliksi moittia. En kuitenkaan vaivautunut valittamaan, vaan tunsin suurta tyydytystä ja nautintoa löytäessäni oman roolini yhteiskunnassa. Myös Jaana oli silmiinpistävän onnellinen, eikä enää haaveillut rikkaasta miehestä saatikka lapsista. Päinvastoin, roolit olivat muuttuneet päälaelleen; nyt rikkaat miehet unelmoivat meistä ja meidän väsymättömistä seksuaalisista tarpeistamme, joita ei useampikaan mies kerralla saanut kunnolla lievennetyksi.

Loikoilin sohvalla perjantai-iltaa viettäen ja syrjäsilmällä televisiota vilkuillen, kun äitini istuutui huomaamatta viereeni. Moikkasin hajamielisesti, johon äitini vastasi tärkeällä työtehtävällä: ”Huomenna olisi tiedossa tapaaminen, johon sinun on käsketty osallistua. Asiakkaat ovat todella merkittäviä, kuten myös rahasumma suoritetusta työstä”. Kiinnostuin asian taustoista ja valitusta sanamuodosta, olinhan kuitenkin kohdellut jokaista asiakastani suurella pieteetillä ja huolella. Minulle pienenä, nöyränä ja ennen kaikkea kaikki mahdolliset seksuaaliset perversiot huomioon ottavana huorana jokainen asiakas oli yhtä tärkeä ja jokainen heistä ansaitsi myös kuninkaallisen kohtelun.

”Missä tapaaminen on? Mistä oikein on tarkemmin ottaen kysymys?”, tiedustelin. Sain kuulla läheisessä konferenssikeskuksessa olevan yksityiset juhlat, joihin oli kutsuttuna reilusti silmäätekeviä ja noin muutoinkin tärkeitä henkilöitä. Heidän vaatimuksensa olivat vielä hämärän peitossa, mutta saisin kyllä paikanpäällä täydelliset ohjeet kuinka toimia. Homma kuulosti sen verran mielenkiintoiselta ja jopa hienolta, että oletin oitis päätyväni jonkinasteiseksi yläluokan luksushuoraksi, joka saisi helpon työn seurustellessaan herrasmiesten kassa ja ehkä imiessä muutamalta pahimmat paineet pois kabinetin puolella. Jokunen saattaisi haluta panna tiukkaa peppuanikin, mutta siihenhän minut ja reikäni oli viime aikoina koulutettu. Huominen osoittaisi kuitenkin erehdykseni suuruuden.

Suuntasin reippaasti jo aamupäivästä saamieni ohjeiden mukaan sovitulle paikalle, ja menin sisään takaovesta. Juhlat pidettiin todellakin kaupungin konferenssikeskuksessa, jota ei aivan pieniin juhliin yleensä edes vuokrattukaan. Tämä lisäsi harhaluulojani tulevasta, mutta tässä vaiheessa en asiaan osannut sen kummemmin suhtautua. Etenin sisällä olevaan suureen saliin, jossa minun piti ilmoittautua ”yleisenä, pantavaksi valmiina pikkuhuorana”, kuten ohjeet kuuluivat.

Sali oli kuitenkin pimeä, enkä nähnyt oikeastaan muuta kuin seinien ääriviivat. Oltuani hetken jo hämilläni syttyi yläpuolellani eräänlainen spottivalo valaisten ainoastaan noin metrin minua ympäröivästä lattiasta; olin sanamukaisesti valokeilassa. Samassa kaiutinjärjestelmä suolsi ilmoille miesäänen: ”Tervetuloa, huora. Olet vaiti, etkä sano saati kysy mitään. Jos sinulta jotain kysytään, vastaat nöyränä ”kyllä, herra”. Ymmärrätkö ohjeesi?” Olin edelleen hieman säikähtäneen oloinen, joten vastaus pakeni huuliltani hiljaisena muminana. Minua patistettiin vastaamaan kovemmin. ”Kyllä, herra, ymmärrän ohjeeni. Minä olen yleinen, pantavaksi…”, yritin korjata toimintaani, mutta se vain sai virheeni kertaantumaan. ”Et siis tottele, senkin pikkupillu. Noh, kohta sinut saadaan kuriin ja järjestykseen”, ääni totesi ja sanojen välistä saatoin lukea ivallisen, perverssin mielenlaadun askartelevan suunnitelmia minun rankaisemiseksi.

Ääni käski minun riisuuntua. Tein sen tällä kertaa nopeasti kuin osoittaakseni, että olen luottamuksen arvoinen. Ennen kaikkea halusin varmistaa maineeni hyvänä huorana, kutsutaan sitä nyt vaikka sitten huoranylpeydeksi. ”Erinomaista. Nyt suuntaat oikealla sijaitsevan oven takana olevaan huoneeseen, jossa orjat valmistavat sinut asianmukaiseen kuntoon”, uudet käskyni kuuluivat. Askelsin alastomana kohti ovea miettien samalla miehen käyttämää ilmaisua. Orjat? Keitä ihmeessä he olivat, olihan orjajärjestelmä romutettu jo aikaa sitten eettisesti ja moraalisesti arveluttavana, kuten yhteiskuntaopin feministiopettajattaremme Eeva oli palavasti opettanut? Tiesin vastauksen odottavan viereisessä huoneessa.

Avasin oven rohkeasti ja astuin huoneeseen. Minut tavoitti uskomaton näky; kaksi täysin karvattomaksi ajeltua naista nahkaisissa korseteissa ja saappaissa, yllään mustat sukat ja käsineet sekä välineenään ratsastuspiiskat. Ja kun sanon karvaton, niin sitä myös todella tarkoitan; heiltä oli ajeltu niin alapää kuin hiuksetkin. Eikä shokkihoitoni päättynyt suinkaan tähän. Tunnistin toisen naisista juuri Eevaksi, tuoksi radikaaliksi feministiopettajaksi, joka oli ollut meidän kilttien tyttöoppilaiden silmissä eräänlainen miehisen vallan ja sosiaalisten etuisuuksien symboli ja vastavoima. ”Sisään vain, huora. Tänään sinusta tehdään orja. Aivan, sinut nöyryytetään täysin, sinulta riistetään ihmisarvo, ja jopa huoran roolissa nauttimasi vapaus ja oikeus tulla taloudellisesti hyvitetyksi”, Eeva suorastaan sähisi matalalla, miesmäisellä äänellään.

Tämä alkoi olla jopa näin kokeneelle pikkuhuoralle liikaa. Mitä orjuus käytännössä merkitsisi? Olivatko vanhempani tästä tietoisia vai olivatko he jopa tämän kaiken takana? Mieleni täynnä kysymyksiä minut riistettiin polvilleni ja päälleni alettiin sovittaa samanlaista orjanasua kuin mitä Eevalla sekä hänen orjatarkollegallaan oli. Pukeutuminen kesti melkoisen tovin, olihan eritoten nahkainen korsetti jäykkyytensä takia hieman hankala saada päälle. Lisäksi se puristi vyötäröäni aika lailla, korostaen lantiotani ja arvatenkin takapuoltani. Rintani suorastaan pursusivat ulos korsetin kiristyessä, roikkuen kiinteinä nahkaisella alustallaan. ”Hiukset saat pitää, harmi kyllä, olethan ainakin näillä näkymin vain vuokralla”, Eevan ystävätär harmitteli. ”Pillu on sentään kauniisti ajeltu, vaikka lävistyksiä ei olekaan”, Eeva lisäsi oman panoksensa arvioon.

Tosiaan, nyt huomasin naisten häpyhuulten olevan lävistetyt. Molemmilla oli myös vartalollaan tatuointeja. Kiinnitin huomioni valtikantapaiseen kuvaan, joka oli kummallakin orjattarista suoraan häpyhuulten yläpuolella. Oliko se kenties jonkinlainen symboli? Jos oli, niin mitä se edusti? Se arvoitus jäi kuitenkin tällä kertaa vaille vastausta. En myöskään koskaan saanut tietää toisen naisen nimeä, koska orjilla ei kuulemma ollut oikeutta nimeen; he olivat omaisuutta, hyväksikäytettävää materiaa, jotka olivat luotuja miellyttämään ja toimimaan ohjeiden mukaisesti. Se olisi siis minunkin maailmani tulevan illan aikana.

Saatuaan minut mieleiseensä kuntoon ulkoasun puolesta, minulle laitettiin nahkainen liina silmieni peitoksi. Minunlaisellani uudella orjalla ei kuulemma ollut kerrassaan mitään mahdollisuutta edes nähdä hyväksikäyttäjiäni, siinä määrin alhaista arvoa nautin jopa näiden alistettujen naisten silmissä. ”Sisään, orja! Esittäydy!”, minua käskettiin saapuessani ilmeisesti takaisin salin puolelle. ”Olen yleinen, pantavaksi valmis huora”, sanoin rohkeasti, koska sehän oli ollut ohje pääpiirteissään. Vastaukseni sai kuitenkin käskijäni sivaltamaan ratsupiiskalla pakaroilleni. ”Saatanan huora. Olet orja, et nauti enää mitään arvoa kenenkään silmissä. Esittäydy uudelleen”, miesääni tivasi.

”Olen orja, vailla ihmisarvoa oleva esine, joka on täysin käytettävissänne. Saatte tehdä minulla mitä parhaaksi katsotte. Kaikki reikäni ovat vapaina ja halukkaina”, sain sanottua. Tällä kertaa vastaus miellytti, sillä tunsin käsien puristelevan peppuani ja rintojani. Aina välillä sain läimäytyksen takapuolelleni tai kasvoilleni ikään kuin vahvistuksena ja muistutuksena siitä mikä asemani tässä kaikessa oli. Saatuaan tarpeeksi pelkästä katselusta miehet pakottivat minut polvilleni. Kuten arvata saattaa, eteeni ilmestyi välittömästi jäykkä elin, jota minun käskettiin imeä. Tein kuten käskettiin ja pyrin kohdistamaan toimintaan kaiken taitoni ja huomioni, sillä tämä oli eräänlainen testi kyvyistäni huorana ja kaupungin yleisenä pumppu-barbarana; olin halukkaasti jokaisen kyrvän kimpussa, joka vain eteeni tuli.

Suuhuni laukesi lukemattomia kaluja, enkä pysynyt enää laskuissa mukana. Kaikkien asianomaisten ilmeisesti saatua osansa väsymättömän suuni ja kuumien huulieni hyväilystä, minut käskettiin kontalleni lattialle. Mikään muu alusta ei kuulemma tullut kyseeseen, sillä olin alhainen orja, jolla ei ollut oikeutta edes istua. Lattia oli, kuten juhlasaleissa yleensä, kovaa parkettia, joten polveni olivat hetkessä arat ja punertuneet. Se ei kuitenkaan käskijöitäni hetkauttanut, vaan minua alettiin naida sumeilematta. ”Vai tällaiset reiät tällä orjalla on. Ei kovin häävit, mutta kyllä tuohon perseeseen lastinsa ennemmin laskee kuin käteensä vetää”, ensimmäinen mies saarnasi. Olin hieman hämmästynyt ja jopa järkyttynyt, sillä olivathan aikaisemmat miehet ja naisetkin olleet varsin tyytyväisiä palveluihini. En kuitenkaan ehtinyt harmitella kovin pitkään, sillä kyrpä toisensa jälkeen miehet työntyivät suoranaisella sarjatulella anukseeni.

Vastaanotin melkoisen erän spermaa suoleeni, joka nieli kaiken yhtä ahneesti kuin janoinen kasvi imee kuivuuden jälkeen ensimmäiset sadepisarat. Miehet puhuivat paniessaan törkeyksiä ja mollasivat minua huonoimmaksi orjaksi mitä he ovat koskaan nähneet. Epäilin puheiden olevan kuitenkin ainakin puoliksi valhetta, sillä kukaan ei ainakaan kieltäytynyt pepustani. Päinvastoin, jotkut miehet taisivat vetää paritkin varvit ennen kuin tulivat täysin tyydytetyiksi. Lopuksi minua vielä piiskattiin melko kipeästi pakaroille ja nännejäni puristeltiin voimalla. Kruununa toiminnalle peppuuni työnnettiin valtava dildo, joka oli kiinnitetty eräänlaiseen vyöhön. Näin dildo pysyi paikallaan ja reikäni olisi kuulemma aina valmiina panoa varten.

Odotin tehtäväni olevan jo ohi, mutta tämä osoittautui vääräksi luuloksi. Kaulaani laitettiin panta ja liekanaru, josta käsin minua voitiin kävelyttää kuin kapista rakkia. ”Tännepäin, orja. Nyt lähdetään pienelle ajelulle. Et ole vielä läheskään oppinut läksyjäsi”, eräs miehistä totesi. Pyrin pystyyn, mutta sain rangaistuksena piiskan sivalluksen. En saanut siis nousta jalkeille, vaan minun tuli kontata miehen perässä hänen haluamaansa suuntaan. Minua talutettiin ilmeisesti pakettiautolle, jonka takaosaan minut pakotettiin. ”Sinne vain, sinua odotellaankin klubilla. Tällä kertaa pääset nuolemaan pillujakin”, mies sanoi ja jätti minut epätietoisuuden ja hämmennyksen tilaan. Minne klubille olisimme menossa? Mitä perverssejä tehtäviä minua siellä odottikaan?

Saavuimme pitkähkön ajomatkan jälkeen hieman syrjäiselle rakennukselle, jonka sisältä kuului sensuelli musiikki. Minut kävelytettiin sisään ja äänet voimistuivat. ”Hyvät naiset ja herrat! Club Afrodite ylpeänä esittää: Teiniorja!”, kuulin järkytyksekseni oven takaa. Samassa ovet avautuivat ja minut suorastaan riuhdottiin sisään. Kuulin huokauksia ja huudahduksia, niin mies- kuin naisääntenkin. ”Tämäniltaisena bonuksena asiakkaille tarjoamme suihinoton kaupanpäälle”, paikan ilmeinen omistaja sanoi. Paikka paljastui strippiluolaksi, jossa oli tarjolla myös huoria ja nyt myös mitä ilmeisemmin orjia. Tehtäväni alkoi myös hiljalleen selventyä; minut ohjattiin pöydästä toiseen imemään paikalla olevien asiakkaiden kyrpiä ja pilluja. Olin vailla mahdollisuutta perääntyä, joten tottelin kiltisti. En tiennyt lankaan keiden munia ahmin tai keiden kaupungin naisten klitoriksia hyväilin kielelläni. Minulle se oli oikeastaan ihan sama, sillä tehtävänihän oli vain varmistaa asiakkaiden tyytyväisyys.

Saatuani kaikkien himot taltutettua konttasin ohjeiden mukaisesti ulko-ovelle. Siellä silmäni peittävä liina poistettiin. Samalla portsarina toimiva mies komensi minua painumaan tieheni. Yritin vastustella, sillä enhän voinut kävellä kotiin orjanasussa. Mitä ihmiset sanoisivat jos näkisivät minut dildo pepussa nahkaisessa korsetissa ja mustissa sukissa, vailla muita vaatekappaleita. Se ei kuitenkaan tuntunut miestä haittaavan, vaan hän heitti minut kylmästi kadulle. Tunnistin naapuruston jotenkuten, ja pyrin liikkumaan katseiden ulottumattomissa taivaltaessani kohti kotia. Olin häpeissäni ja täysin nöyryytetty.

Oltuani jo puolessa välissä kotimatkaa huomasin pienen matkan päässä ihmisiä, joita en kykenisi välttämään. Pienessä paniikissa hyppäsin viereisen aidan yli erään talon pihalle aikomuksenani odottaa kunnes ihmiset olisivat minut ohittaneet. Kurkin varovasti aidanraosta ja huomaamattani pyllistelin dildolla täytettyä peppuani talon ikkunaa kohti. Sillä oli melkoiset seuraukset. Ihmisten jo ollessa lähes ohitseni, tunsin kädet lanteillani. ”Mikäs huora täällä pyllistelee? Dildo pepussa? Taidat tykätä, kun sinua pannaan pyllyyn? Taidat olla melkoinen suihinottajakin?”, noin kolmekymppiseksi osoittautunut mies virkkoi. En saanut sanaa suustani, sillä tilannehan oli vähintään absurdi. ”Minä…Minä olen orja. Tai oikeammin huora. Minua saa panna kaikkiin reikiin, olen vain kolme kiimaista reikää”, sanoin, koska en halunnut olla epäluotettava tai puhua muutoinkaan totuuden vierestä.

”Vai sellainen sinä olet”, mies sanoi ja jatkoi: ”Tulepas sisälle, niin saat näyttää taitosi”. En voinut muutakaan kuin suostua. Astuimme asuntoon ja huomasin, ettei mies ollut yksin. Keskellä lattiaa näin Jaanan kolmen miehen pantavana, kahden odottaessa vuoroaan viereisellä sohvalla. Jaanaa pantiin kaikkiin reikiin, eikä hän hurmaltaan ensin edes huomannut minua. ”Hei… mitä sä täällä?”, hän sai kysyttyä, mutta hänen suuhunsa työntyvä elin sai lauseen loppumaan lyhyeen. ”Tämä huora tuli kuin taivaan lahjana. Nyt löytyy joka kaverille oma reikä”, mies vastasi puolestani ja käski minun asettumaan sohvalla olevan miehen päälle. Mies ohjautui sisääni ja toinen työntyi suuhuni. ”Katsotaanpa millainen peppu täältä oikein löytyy”, minut sisälle tuonut mies tokaisi ja poisti dildon reiästäni.

Pyllyni oli dildon jäljiltä avoin ja valmis, jonka mies hyväksikäyttikin muitta mutkitta. Miehet panivat kuin viimeistä päivää ja ensi kertaa koko päivän aikana valtavat nautinnon aallot ravistelivat vartaloani. Sain useamman orgasmin perättäin ennen miesten laukeamista. Rakastin tuota hetkeä. Miesten pitäessä taukoa nuolimme Jaanan kanssa toisillemme vielä muutamat orkut lisää. ”Haluaako joku vielä panna?”, kysyin miehiltä, jotka lesboshow oli saanutkin jo uudelleen juhlakuntoon. Näissä merkeissä loppuilta sitten vierähtikin.

Päästyäni Jaanan avustamana kotiini, vetäydyin väsyneenä petiini. Äitini kysyi miten keikka oli mennyt, johon ei ollut kuin yksi vastaus: loistavasti! Jäinkin innolla odottelemaan uutta kokemusta orjuudesta.