mitä mä teen ku isä sanoo mulle suoraan että häpee mua ja se ei enään halua kuulua mun elämään. pitäiskö vaan unohtaa se ihminen?
mitä tehdä?
kysyjä kaukaa
6746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
miksi isäsi häpeää sinua?
oletko tehnyt jotain rikollista? murhannut, tapellut jatkuvasti, ryöstänyt, varastanut?
käytätkö ylenmäärin ja jatkuvasti alkoholia, huumeita?
oletkokeskeyttänyt koulusi ja liukunut puistojengeihin?
onko isäsi häpeään mitään perinteistä syytä hävetä?
vai häpeääkö isä jotain ulkopuolista pikkuseikkaa?
pukeutumistasi? hiuksiasi? eikö koulumenestyksesi riitä? valitsitko ammattiopinnot korkeakoulun sijaan?
vastaus riippuu täysin siitä mistä isäsi häpeä johtuu.
jos häpeän aiheittaa käytöksesi epäsosiaalisuus, voit miettiä kannattaisiko suuntaa muuttaa ja palata yhteiskuntakelpoisten piiriin.
jos taas häpeä on isäsi omanarvon puutetta, häpeää ulkomuodon tai ns. alemman koulutustason valinnasta, niin ongelma on isäsi. pidä oma profiilisi korkealla, ole kohtelias tavatessanne mutta älä tyrkytä itseäsi, älä kerjää huomiota äläkä alennu hylkäämään isääsi. vaikka hän uhkaileekin sinua hylkäämisellä, niin älä alennu samaan.
tietääkseni minä olen tavallinen tyttö, koulussa olen keskiverto oppilas (keskiarvo reilusti yli 8) pukeudun tavallisesti ja kavereitakin on, joten en poikkea juurikaan muista ikäisistäni tytöistä. alkoholia en käytä, tupakkaa poltan, mutta isä ei siitä tiedä ja isäni polttaa itsekkin tupakkaa ja käyttää alkoholia, joten ei voi johtua siitäkään.
missä tilanteessa hän sen ilkeyden sinulle sanoi?
ja missä mielentilassa? humalassa? kiihtyneenä?
parhaimmatkin erehtyvät riidellessä sanomaan mitä eivät tarkoita, mutta jos isä aivan tyynesti, tyynellä mielellä sanoo häpeävänsä lastaan, on siinä jotain pahasti väärin.
voitko kysyä perusteluja: miksi sanoit silloin häpeäväsi minua? mitä tarkoitit sillä?
jos ei kunnon vastausta tule, niin kyllä kai sinun on oman itsesi takia pientä välimatkaa otettava ja kasvatettava kovaa kuorta, ettei isäsi pahemmin pääse sinua satuttamaan.
hän sanoi sen minulle ihan normaalisti kun autossa istuimme (joten ei ollut kännissä koska autoakin ajoi) emme olleet pitäneet yhteyttä varmaan puoleen vuoteen sitä ennen ja nyt välit on taas aika tulehtuneet. ei meillä perjaatteessa mitään riitaa autossa silloin ollut, puhuimme vaan asioita niinkuin ihmiset yleensä ja sitte se vaan yhtäkkiä töksäytti asian päin naamaa. en mä oo pystyny kysyyn tarkottiko se sitä oikeesti ku ei todellakaan olla läheisiä toisillemme, eikä muutenkaan paljo soitella tai nähdä.
oikeuttaako mikään noista isää sanomaan että häivy elämästäni ? vaikka olisit vankilatuomion istunut ?
ei mun mielestä, sitä täällä itsekkin kyselen ku en tiä mitä sen äijän päässä oikein liikkuu, vai liikkuuko kenties yhtään mitään...?