Onkohan kukaan koskaan miettinyt samaa kuin minä... (ei lapsia vielä...;)
Kun vanhemmat antavat lapsilleen nimiä, niin joskus törmää nimiin, joissa on paljon r ja s-kirjaimia. Tyyliin "Seppo Verneri Korkeakoski" tai "Siiri Annastiina Salomaa". Eikö tässä ole se riski, että lapsella on r- tai s-vika? (Toki muitakin puhevikoja on, joku ei osaa sano t-kirjainta tmv. mutta tuo r&s lienevät yleisimmät "viat"...?) Tiedän nimittäin ihmisen, joka ei vieläkään (aikuinen ja puheterapiassa ikänsä juossut...) osaa sanoa s:ää. Se jotenkin syö ihmisen uskottavuutta jos "sössöttää ässää" tai "päristelee ärrää", ja erityisesti jos molemmat em. kirjaimista tuottavat ongelmia... Eikö olisi helpompaa antaa lapselle "varmuuden vuoksi" esim. toiseksi nimeksi jokin helposti lausuttava nimi, vaikkapa "Seppo Eemeli Korkeakoski" tai "Siiri Emilia Salomaa", niin lapsenkaan ei tarvitsisi ujostella nimeään, jos sen lausuminen ongelmallista. Tarkoitan että lapsi voisi ottaa 2. nimen kutsumanimekseen... Tiedän ihmisiä jotka osaavat vältellä esim. s-kirjaimen lausumista, koska kokevat että esim. työelämässä "uskottavuus kärsii", jos kaikki muistavat vain sinä "ässä-vikaisena akkana/ukkona":( Valitettavaahan tuollainen käytös on, mutta eiköhän lähes jokainen joskus ole sortunut kiinnittämään huomiota ja jopa irvailemaan jonkun puheviasta...
Ja tämä ei ole mitään haukkumista tmv. ketään kohtaan, ihan silkkaa UTELIAISUUTTANI kysyn asiaa, kun olen jo kauan miettinyt, että jos joskus lapsia saan, haluan antaa heille ns. "neutraalin" nimen, joko 1. tai 2. (3.?) nimeksi!:)
Kun vanhemmat antavat lapsilleen nimiä, niin joskus törmää nimiin, joissa on paljon r ja s-kirjaimia. Tyyliin "Seppo Verneri Korkeakoski" tai "Siiri Annastiina Salomaa". Eikö tässä ole se riski, että lapsella on r- tai s-vika? (Toki muitakin puhevikoja on, joku ei osaa sano t-kirjainta tmv. mutta tuo r&s lienevät yleisimmät "viat"...?) Tiedän nimittäin ihmisen, joka ei vieläkään (aikuinen ja puheterapiassa ikänsä juossut...) osaa sanoa s:ää. Se jotenkin syö ihmisen uskottavuutta jos "sössöttää ässää" tai "päristelee ärrää", ja erityisesti jos molemmat em. kirjaimista tuottavat ongelmia... Eikö olisi helpompaa antaa lapselle "varmuuden vuoksi" esim. toiseksi nimeksi jokin helposti lausuttava nimi, vaikkapa "Seppo Eemeli Korkeakoski" tai "Siiri Emilia Salomaa", niin lapsenkaan ei tarvitsisi ujostella nimeään, jos sen lausuminen ongelmallista. Tarkoitan että lapsi voisi ottaa 2. nimen kutsumanimekseen... Tiedän ihmisiä jotka osaavat vältellä esim. s-kirjaimen lausumista, koska kokevat että esim. työelämässä "uskottavuus kärsii", jos kaikki muistavat vain sinä "ässä-vikaisena akkana/ukkona":( Valitettavaahan tuollainen käytös on, mutta eiköhän lähes jokainen joskus ole sortunut kiinnittämään huomiota ja jopa irvailemaan jonkun puheviasta...
Ja tämä ei ole mitään haukkumista tmv. ketään kohtaan, ihan silkkaa UTELIAISUUTTANI kysyn asiaa, kun olen jo kauan miettinyt, että jos joskus lapsia saan, haluan antaa heille ns. "neutraalin" nimen, joko 1. tai 2. (3.?) nimeksi!:)
Vastaukset 4
Vanhimmat
lapsen puheenkehitys häiriintyy. Tulee ärrä- ja ässä-vikaa. Todennäköisyys tälle on kuitenkin suhteellisen pieni.
Nimeä antaessa on hyvä pohtia erilaisia tekijöitä nimeen liittyen, miksei tätäkin. Itse en ole pitänyt sitä tärkeänä.
Puhevikoja voidaan korjata/korjataankin paljon, kun ongelma saadaan kiinni ajoissa ja lasta autetaan oikeassa ääntämisessä (>puheterapia).
Kiusaajia ja vähättelijöitä tapaavat nekin ihmiset, joilla ei ole puhevikaa. Puhevikainen voi vaikuttaa ja menestyä siinä, missä muutkin: onneksi puheen selkeys ei ole asia, jolla ihmisen arvo punnitaan. Maamme presidentti sössöttää, meillä on ollut useamman eri hallituksen ministerinä puhevikainen. Kummankaan ei ole tarvinnut vaihtaa nimeään ollakseen vakuuttavampi.
Jos alkaa varomaan erinäisiä kirjaimia lapsen nimessä puhevian pelossa, niin lapsi jää nimettömäksi. Puhevikoja kun sattuu olemaan huomattavasti enemmän kuin r- ja s- viat.
Omalla pojallani on nimessään monta k-kirjainta, ei yhtään ärrää tai ässää. Kuinkas ollakkaan, lapsi ei myöhemmin löydetyn suulakihalkion johdosta tule ikinä oppimaan k-kirjainta....
aikoinani olisin nimennyt tyttäreni Siiriksi mutta otin asian puheeksi ystäväni kanssa jonka silloin 4-vuotiaalla tyttärellä oli R-vika. tyttö sanoi että "siili (siis siiri) on kaunis nimi". Siiri tuli sitten toiseksi nimeksi ja R-kirjaimen oppi sanomaan pari vuotiaana..
...ei ole ärrää tai ässää juuri tuon syyn takia. Enkä antanut omalle lapsellenikaan nimeä, jossa on r tai s. Sukunimi tosin alkaa ässällä, mutta siihen ei oikein voinut vaikuttaa...