Täällä on paljon ollut kysymyksiä pennun puremiseen liityen, mutta en ole silti saanut niistä paljoakaan apua.
Eli kysymykseni on, että onko kenellekään ollut koiraa, joka ei tee muuta kuin puree? Minulla on 5kk pentu ja se ei lopeta puremista ei niin millään! Muuten ihana koira, mutta tuo pureminen on todella rasittavaa. Olemme kokeilleet niskasta kiinni ottamista, komentamista Ei-sanalla, huomioimattomuutta, lelun antamista, murisemista yms.. Ja niistä ei ole apua. Olisi niin kiva silittää ja halia koiraamme, mutta ei se onnistu, kun pentu vaan puree. Siis se ei ole vihaista puremista vaan leikkimistä, mutta se kyllä sattuu! Auttakaa nyt hyvät ihmiset... Onko jonkinlainen kuonokoppa ainoa vaihtoehto?
Eli kysymykseni on, että onko kenellekään ollut koiraa, joka ei tee muuta kuin puree? Minulla on 5kk pentu ja se ei lopeta puremista ei niin millään! Muuten ihana koira, mutta tuo pureminen on todella rasittavaa. Olemme kokeilleet niskasta kiinni ottamista, komentamista Ei-sanalla, huomioimattomuutta, lelun antamista, murisemista yms.. Ja niistä ei ole apua. Olisi niin kiva silittää ja halia koiraamme, mutta ei se onnistu, kun pentu vaan puree. Siis se ei ole vihaista puremista vaan leikkimistä, mutta se kyllä sattuu! Auttakaa nyt hyvät ihmiset... Onko jonkinlainen kuonokoppa ainoa vaihtoehto?
Vastaukset 8
Vanhimmat
moi,ajattelin että saako koirasi riittävästi muita aktiviteetteja? esim, koulutusta leikin varjolla, ulkona juoksemista yms muuta puuhailua ja minkä rotuinen koira sinulla on ?
Käymme koirakoulussa, ja harjoittelemme päivittäin kotona. Käymme 1-2 kertaa lenkillä päivässä ja koira saa juoksennelle pihassa, mutta yksin se ei pahemmin pihassa viihdy. Sisällä on leluja, luita ja kyllä se niillä välillä kiltisti leikkii. Mutta aloitan kyllä muitakin harrastuksia sen kanssa sitten vähän isompana, kuten agilityn ja ehkä verijäljen, mutta ei niitäkään ihan vielä voi aloittaa.
Yksi hyvä tapa jota olen sillä käyttänyt liian energisyyden purkuun, on suljettu maitotölkki, jossa on sisällä jokin makupala. Sitä se repii auki pitkän aikaa.. Mutta olisiko muita hyviä ehdotuksia?
Voiko olla mahdollista, ettei koirasi ole tajunnut mitä siltä vaadit/et salli?
Vaikuttaisi vähän siltä, ettei ole johdonmukaisesti vaadittu ja tehty asiaa todella selväksi. Valitse nyt jokin noista keinoista, ja käytä sitä vähän pidempään, älä vaihda tyyliäsi vähän väliä. Sille on nyt saatava tajuntaan, mitä laumanjoht. vaatii. Koira on jo siinä iässä, että nyt alkaa olemaan viimeiset ajat puuttua tehokkasti siihen puremiseen.
Voi myös olla, että puuttumisesi asiaan ei ole ollut oikea aikaista.
Aina kun pentu yritti purra ensin sanottiin tiukasti ei ja jos yritti uudestaan laitettiin pariksi minuutiksi yksin eri huoneeseen ja sanottiin taas tiukasti että ei saa purra. kun pentu päästettiin takaisin muiden luo sitä sitten hieman rapsuteltiin, huomasi ettei olla enää vihaisia. Muutaman kerran jälkeen pentu tajusi jo pelkästä ei sanasta ettei saa purra. Kovemmat keinot esim. niskasta kiini ottaminen ei tehonnut meillä ollenkaan.
Meillä tehtiin niin, että aina kun koira näykkäs, niin kiljaistiin niin, että koira ymmärsi, että sattuu. Samalla pitää kuitenkin näyttää, ettei kiljaise pelosta, koska silloin koira saattaa luulla saaneensa pienen yliotteen. Kokeile: kiljaise kun pentu puree ja vaikka koitat olla sen näköinen ja oloinen kuin sattuisi, ja samalla ilmaiset sille tyytymättömyytesi vaikka tuijottamalla sitä silmiin hieman "julman" näköisenä:-)
Miellä on tehonnut jo aika hyvin se että puremisleikki on aivan oma leikkinsä, ja sitä saa harrastaa vain kun otettaan hanskat käteen muuten jos puree ja näykkii meistä kuuluu auts,(sekä kielto sana ja pieni murahdus) jolloin pentu rupeaa nuolemaan sitä kohtaa mistä näykännyt.
Tätä hanska leikkiä on hieman vesitänyt välillä se että vieraat ihmiset eivät usko ettei purema leikkiin saa lähteä ollenkaan mukaan vaan oikein tyrkyttävät kättään purtavaksi.
Ainakin joillain pennun hillitön pureminen on johtunut nälästä, kun ruokaa on annettu enemmän, (ohjeista huolimatta) on myös pureminen loppunut, nälkä puremisen kyllä huomaa, se on aivan erilaista, kuin muu nakertelu.
Ei koira nälkäänsä pure ihmistä. Ellei sitten tosissaan ota kiinni ja yritä palaa. Vaihto puruluuhun kuulostaisi järkeenkäyvämmältä.
Meillä on aika hyvin tehonnut myös tuo muutamien kiljaisu-metodi. Se tehoaa parhaiten, kun sen aloittaa heti pennun tultua, sillä silloin sillä on vielä muistissa laumakäyttäytyminen. Tonen pentukin ulahtaa, kun siihen sattuu liikaa. Tuon ikäisellä pureminen alkaa olla jo hallinnan yrittämistä? Sille on tehtävä arvovalta johdonmukaisesti selväksi.