Ei siis peee, oon yrittänyt tappaa tuota lohikäärmettä koko viikonlopun Dragons Lair (Tomb Raider 2)kentässä. Kerran sain jo sen kaadettua granaatinheittimellä, mutta eiköhän se noussut taas pystyyn ja poltti Laran. Lara parka ei ehtinyt vesialtaaseen.
Kertokaapas joku, mitä pitää tehdä, että tuo hirviö kuolisi lopullisesti? Ja onkos tuo viimeinen "kohtaus" Tomb Raider 2 pelissä?
Kertokaapas joku, mitä pitää tehdä, että tuo hirviö kuolisi lopullisesti? Ja onkos tuo viimeinen "kohtaus" Tomb Raider 2 pelissä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Muistellaanpa siis, mistä Tomb Raider 2:n tarina kertoo. Marco Bartolihan tavoitteli mahtavan lohikäärmeen voimia iskemällä tikarin rintaansa. Eli kuinka perua toteutunut taika..? Sinun on nyt poistettava jotain Bartoli-lohikäärmeeltä jotakin, mikä ei hänelle kuulu. ;-)
Älä huoli jos panokset loppuvat, pistooleilla saat lohikäärmeen taltutettua. Sitten vain nopeasti etsit lohikäärmeen heikon kohdan mahapuolelta, painat ctrl (PC) tai x (PS) verestyneen tikarin kohdalla. Sitten vain pakenet paikalta..
Ison salin vieressä on muistaakseni hieman pienempi sali ja siinä pilari jonka taakse voi suojautua tuliselta "hönkäykseltä".Sieltä voi sitten loikkia sopivasti sivuttain paukuttelemassa lohikäärmeen hengiltä ja heti perään on juostava kaatuneen elukan vatsapuolelle ja vedettävä tikari sen mahasta pois.
Molemmista oli apua. Sain kukistettua tuon lohikäärmeen ja siihenhän peli sitten pian loppuikin. Hyvä peli, joka ainakin näin vanhemmalle Lara fanille antoi paljon monenlaista tehtävää. Seuraavaksi on sitten tuo kolmos osa. Taitaa olla vähän vaikeampi vai?
Itsellänikin kesti joskus hetken aikaa ennenkö tajusin mitä lohikäärmeen kanssa piti tehdä. Ihmettelin vain kun se heräsi aina henkiin uudestaan ja uudestaan..Hyvä kun selvisi. :)
Tomb Raider 3 on mielestäni yksi parhaimmista. Kiehtova juoni, jännittävät maisemat ja lumoava musiikki.^^
Eikä Kolmonen päästä ensikertalaista suinkaan helpolla. Puzzlet on hankalampi ratkaista, yhä useammin tehtävät ovt ajastettuja ja labyrintteja riittää. Kolmonen on siitä hauska, että saa itse valita osittain matkansa kulun (kaikki paikat täytyy tietystä käydä koluamassa, mutta järjestyksen saa päättää itse). Eri kohteet vaihtelevat tunnelmaltaan täydellisesti. Aloitetaan Intian viidakoista ja sen jälkeen voi valita haluaako aloittaa Nevadasta, Lontoosta vai Tyynenmeren saarilta. Lopuksi päästään Antarktikselle.
Tehtävänä on kerätä jokaisesta kohteesta meteoriittikivi ja yrittää pysäyttää Tri Willard, tuo hullu mutantteja rakastava tiedemies.
Ja vaikeusasteeltaan Kolmosta on mainostettu hankalimmaksi kaikista Tombeista. ;)
sillo joskus ku pelasin tr3:sta, nii jumituin ekaan kenttään =D piti kattoo läpipeluuoppaasta että mitäs nyt
Oon nyt tässä pelaillut kolmosta jonkin aikaa, mutta vieläkään en ole tuota eka viidakkokenttää selvittänyt. Oon kuitenkin huomannut sen, että joka yrityksellä kenttä tulee tutummaksi niin, että sen oppii jo ulkoa. Joskus jo alkaa epäillä, että onko pelintekijä tehnyt jonkun virheen, kun ratkaisua ei tunnu löytyvän. Mutta sitten yhtäkkiä huomaakin jonkun piilossaolleen kahvan ja voi sitä iloa, kun taas peli etenee! Senhän takia nämä Tomb Raider pelit ovatkin niin palkitsevia (ei ainoastaan Laran hahmon takia), koska ne viimeiseen asti kysyvät taitoa ja älyä. Helpolla ei tämä kolmososa todellakaan tunnu pelaajaa päästävän.
Kun oon saanut läpi tämän kolmos osan, niin tuossa on vielä nelos ja viitos CD-levy odottamassa. Kuutonen kuulemma ei ole sitä oikeaa Tomb Raideria?
Juuri sen takia Tomb Raiderit ovatkin niin loputtoman kiehtovia. Pelkällä ympäriinsä ryntäilemisellä ei kovinkaan pitkälle pärjää. Se, että Tomb Raiderit haastavat raidaajan ajattelemaan, on yksi niistä tärkeistä asioista minkä vuoksi raidaaminen on palkitsevaa ja mielenkiintoista!^^ Monesti on tullut olo, että etenemään ei kertakaikkiaan pääse ja että kaikki keinot on jo mietitty ja kokeiltu turhautumiseen asti..Mutta sitten lopulta ratkaisu löytyy ja voi sitä riemun tunnetta! :D
Sinnikkyyttä se vaatii. Kyllä sieltä viidakosta selviää vaikka sekava se on, kieltämättä. Itsekin jäin sinne pitkäksi aikaa jumiin esimmäisellä kerralla.
Uskon, että raidaaminen kehittää loogista ajattelukykyä ja ongelmanratkaisukykyä. Sekä kärsivällisyyttä! ;D
Neljäs Tomb Raider eli The Last Revelation vaatii kaikkein eniten suunnistuskykyä ja hyvää muistia, sillä siellä siirrytään alueelta tai kentästä toiselle ja taas takaisin ja ristiin rastiin toimittamassa erilaisia tehtäviä ja palataan hakemaan ja yhdistelemään esineitä. Paikoin puzzlet ovat todellakin puhtaasti aivotyöskentelyä vaativia.
AoD:ssa kaikki on toisin. Kaikki suunnilleen selitetään valmiiksi. Etsimisen ja keksimisen riemu katoaa. Samalla kun tehtävät ovat yksinkertaisia, Laran liikkeet ovat uskomattoman jähmeitä ja hankalia hallita. Ne ovat eräitä niitä monista syistä, miksi en useinkaan laske Angel of Darknessia lainkaan samaan kastiin "oikeiden" Tombien kanssa.