lukekaa

voi.... siis ei ketään? oletko aivan varma? katoitko kunnolla?

moips!
On vaikeeta sanoo, et mikä auttais, koska en ole samassa tilassa kuin sinä, mutta toivottavasti ei haittaa, jos yritän.
On helppoa olla jälkivisas ja tässä nyt slitellä, että tee näin ja näin, vaikka oot itsekin varmaan jo kokeillut. Annan kuitenkin sen neuvon, että unohda se, mikä on takanasi ja suuntaa katseesi eteenpäin. Jumalakin opettaa sitä. Unohda eilinen ja katso huomista. Se, että sinua kiusataan ei tarkoita, ettet voisi muuttua, parantaa itsetuntoasi ja jatkaa elämää. Keskity opiskeluun, älä tuhlaa aikaasi mietiskelyihin ja itsesääliin (JOS sitä harrastat). Aina, kun alat miettimään ikäviä, ota niskastasi kiinni ja keskity johonkin muuhun. Tee läksyt. Kun keskityt kouluun, et mieti niin paljon yksinäisyyttäsi, etkä sure asioita. Aloita ehkä jokin kiva harrastus? Se vie ajatukset myös pois huonoista asioista. Kun alat menestymään koulussa, itsetuntosi kohoaa ja voit edes hieman paremmin ja saa hyvän ammatin -> ei stressiä työelämässä -> onnellisuus ja rauhallisuus.

Sitten ystävistä. Jos nostat hieman nokkaasi, et liikaa siis, mutta vähän, ja ajattelet, että olet hyvä (et toki ääneen). Puhut ihmisille. Et valita vaan puhut järkeviä. (En tarkoita, että valittaisit, mutta jos satut tekemään niin). Näytä muille ihmisille esimerkkiä. Jos olet heille avoin ja mukava, hyväksyt kaikki, et hauku yms. eli NÄYTÄ ESIMERKKIÄ. Tuo ei toimi heti seuraavana päivänä, mutta ajan myötä.
Eli tämän tekstin pointti oli: aloita alusta, katsomatta taakse.

Toivottavasti tästä oli apua. Katso vaikka vielä yksi toinen kirjoitukseni. Sen nimi on TÄREÄÄ ja se on alhaalla.

Hauskoja päiviä ja onnistumisia! Pyri täydellisyyteen, mutta älä ole sitä.

mullakin on sama juttu... tosin veljeni ei ole tappanu itteensä mut yks mun kaveri tappo ittensä :/ mulla on ollut kaikkee pahaa muutenkin, enemmänkin pahaa kuin sinulla mutta silti olen vaan tässä =) itsari on käynyt mielessä mutta en silti sanoisi että olisin joku teini! en todellakaan... enää en haluaisi ajatella itsaria enkä oikeastaan ajattelekaan... tällä hetkellä menee ihan hyvin, vois tietenkin mennä paremminkin, mutta ihan ok... toivottavasti sinäkin jaksat ja tietenkin kaikki muutkin joita masentaa jne...

elikkä olen sitä mieltä että tosiaan kannattaa mennä eteenpäin. vanhaa ei saa muutettua ja siitä voi vain oppia ja muuttaa se positiiviseksi.
aattele niin mitä olet oppinut kiesattuna olosta. miten se on herkistäny sinua, miten se on näyttänyt ihmisten pahuuden. kuinka olet oppinut että heikot tekee niin,,,,
ylipäätään vaikka on kuinka vaikeaa, silti kannatta/pitää yrittää nähdä se toinen puoli. jos ei heti, niin jälkiviisaana.

kaikki asiat maailmassa on tarkoitettu niin että ihminen oppii jotain, kaikesta. kukaan ei ole valmis. aivot käy alikierroksilla joten sinne mahtuu oppeja.
vain ymmärtämällä itteensä, sitä omaa itteensä mikä on syvällä voi tajuta että voi heivata menneet. ja jos on jokin asia "päällä", yrittäää oppia ja käyttää sitä sisäistä voimaa ja älyä mikä meissä on, jokaisessa.

kiesaaja on raukka, ja sen maailma romuttuu kun kiusattu näyttää älykkyytensä. sanoo suoraan kysyen mikä mussa mättää? vaatii vastauksen ja jos siihen ei osaa vastata peusteellisesti ja vaikka osaa, niin sanoo että senkun kiusaat mutta minä en voi itelleni mitään, olen tälläinen.
minä olen minä ja sinä olet sinä ja minä yritän ymmärtää sinua. toi tekee pahaa!!!!!!
se että esim. lihavaa kiusataan, on kiusaajan omaa pelkoa tulla samanlaiseksi. ne ovat säälimättömiä ihmisiä jotka kontrolloivat omaa syömisiään, ettei heidän oma pelko toteudu.
vain kiusaamalla muuta he pystyvät kontrolloimaan omaa elämää, joka muuten olisi tylsää ja se hajoaisi.
kateuteen ja kiusaamiseen liittyy aina pelko, raukkuus ja kontrollin menettämisen puute.

jos ymmärtää oman sisäisen merkityksen, silloin ei tarvitse tuhota muiden elämää.

jumalan auttavan voiman odottaminen voi olla pitkä. tai nopea?
ensimmäiseksi kannattaa tosiaan etsiä vastausta itsestä, mitä ja missä haluaa muutosta? mitä voi tehdä itse ja missä tarttee apua? mikä on realistista? ja tärkein, kuinka haluaa muutoksen? mitä on itse valmis elämänsä eteen tekemään konkreettisesti?

jumala ei tipu ja auta. se voi antaa voimaa kun uskoo että jossain on ehkä jokin, se on kylläkin vastuun siirtämistä muille.
totuus on että oma sisäinen voima on tärkein, ilman itseä ei ole mitään ja ilman mitään ei ole elämää.
kiitos