Aamun avaukset vievät aikaa jokaisena koulupäivänä.. Tai ne ovat aika, josta lapsi ja kouluyhteisö voi myös saada jotain..
Opettajien lisäksi monissa kouluissa ulkopuolisena tahona aamun avauksia pitää vain seurakunnan pappi tai lehtori tms. kirkollinen työntekijä..
Uskonnollisten vierailijoiden osuutta voisi vähentää ja tilalle pyytää paikkakunnan tai alueen järjestöistä edustajia... Jos ulkopuolisen pitämä aamun avaus on koulussa kerran viikossa, ev. lut. seurakunnan - ja välillä muidenkin uskontokuntien - osuudeksi riittäisi kerran kuussa..
Muina ulkopuolisina aamun avauksen voisivat olla esim.
- luonto-, luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt
- kansainvälisen toiminnan ja kasvatuksen järjestöt (YK-liitto, ystävyysseura, rauhanjärjestö..)
- kulttuurijärjestöt, harrastajaryhmät
- liikuntajärjestöt, -seurat
- ammatilliset järjestöt (on niillä nuorisotoimintaakin)
- ym.?
Vaikka useimmilla järjestöillä ei olekaan palkkapappeja pilvin pimein (toisin kuin eräällä), niistä varmaan löytyisi vapaaehtoisia vierailijoita koulun aamuun. Ainakin isommilla paikkakunnilla tarjokkaita varmaan löytyisi sen verran, että yksi järjestö ei pääsisi/joutuisi aamun avausta pitämään kuin ehkä kerran-pari lukukaudessa.
Näin kuulijoiden kannalta tulisi monipuolisuutta ja vaihtelua, ja monessa tapauksessa myös jotain uutta antia, sisältöä, sillä kyllähän hyvin valmistautunut pystyy sanomaan 3-4 minuutissakin jotain kivaa ja hyödyllistä!?
Mitä mieltä olette? voisiko tämmöistä viestiä viedä rehtorille ja johtokunnalle ja sinne peruskoulun yläluokkienkin puolelle..
Edellä esitetty tukisi myös uuttaa peruskoulun opetussuunnitelmaa, jossa on aikaisempaa painokkaammin esille kasvatus aktiiviseen kansalaisuuteen... Koulun ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta pitää lisätä..
Ainoa henkireikä ympäristöön ei todellakaan saisi olla ev.lut. papin vierailu kerran viikossa!?
Koulun ja kirkon suhde on muutenkin ylikorostunut kun sitä alkaa vertaamaan muuhun yhteiskuntaan ja ns. kolmanteen sektoriin ja sen monipuolisuuteen..
Kunta voisi järjestää jonkunlaisen palaverin ja koulutuksen kiinnostuneille järjestöille. On toki tarpeen varmistaa ja tehdä tiettäväksi, minkälainen aamun avaus voi ja saisi olla.. Erityisesti pitää tähdentää, että aikaa ilmeisesti on vain 3-4 tai korkeintaan 5 minuuttia musiikkeineen, jotta vierailijat osaavat valmistautua.
Opettajien lisäksi monissa kouluissa ulkopuolisena tahona aamun avauksia pitää vain seurakunnan pappi tai lehtori tms. kirkollinen työntekijä..
Uskonnollisten vierailijoiden osuutta voisi vähentää ja tilalle pyytää paikkakunnan tai alueen järjestöistä edustajia... Jos ulkopuolisen pitämä aamun avaus on koulussa kerran viikossa, ev. lut. seurakunnan - ja välillä muidenkin uskontokuntien - osuudeksi riittäisi kerran kuussa..
Muina ulkopuolisina aamun avauksen voisivat olla esim.
- luonto-, luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt
- kansainvälisen toiminnan ja kasvatuksen järjestöt (YK-liitto, ystävyysseura, rauhanjärjestö..)
- kulttuurijärjestöt, harrastajaryhmät
- liikuntajärjestöt, -seurat
- ammatilliset järjestöt (on niillä nuorisotoimintaakin)
- ym.?
Vaikka useimmilla järjestöillä ei olekaan palkkapappeja pilvin pimein (toisin kuin eräällä), niistä varmaan löytyisi vapaaehtoisia vierailijoita koulun aamuun. Ainakin isommilla paikkakunnilla tarjokkaita varmaan löytyisi sen verran, että yksi järjestö ei pääsisi/joutuisi aamun avausta pitämään kuin ehkä kerran-pari lukukaudessa.
Näin kuulijoiden kannalta tulisi monipuolisuutta ja vaihtelua, ja monessa tapauksessa myös jotain uutta antia, sisältöä, sillä kyllähän hyvin valmistautunut pystyy sanomaan 3-4 minuutissakin jotain kivaa ja hyödyllistä!?
Mitä mieltä olette? voisiko tämmöistä viestiä viedä rehtorille ja johtokunnalle ja sinne peruskoulun yläluokkienkin puolelle..
Edellä esitetty tukisi myös uuttaa peruskoulun opetussuunnitelmaa, jossa on aikaisempaa painokkaammin esille kasvatus aktiiviseen kansalaisuuteen... Koulun ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta pitää lisätä..
Ainoa henkireikä ympäristöön ei todellakaan saisi olla ev.lut. papin vierailu kerran viikossa!?
Koulun ja kirkon suhde on muutenkin ylikorostunut kun sitä alkaa vertaamaan muuhun yhteiskuntaan ja ns. kolmanteen sektoriin ja sen monipuolisuuteen..
Kunta voisi järjestää jonkunlaisen palaverin ja koulutuksen kiinnostuneille järjestöille. On toki tarpeen varmistaa ja tehdä tiettäväksi, minkälainen aamun avaus voi ja saisi olla.. Erityisesti pitää tähdentää, että aikaa ilmeisesti on vain 3-4 tai korkeintaan 5 minuuttia musiikkeineen, jotta vierailijat osaavat valmistautua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä oli opettajainhuoneessa kirja, jossa oli päivänavauksia joka lähtöön. Sieltä sitten aamun onnettomin ope avasi sivun ja luki, mitä vastaan tuli. Aika koomisia juttuja joskus, kun ei ihan ominta asiaa osunut kohdalle.
Minä en suostunut viittaamaan uskontoon päin edes kintaalla, joten jouduin kirjoittamaan avaukseni ihan itse. En tykännyt hommasta, mutta mut opettajat ja oppilaat tuntuivat tykkäävän.
Ideasi ulkopuolisten pyytämisestä asialle on oikein hyvä. Esiintymisaika on vain niin lyhyt, että ei varmaan moni viitsi paikalle vaivautua.
Meillä olisi aika erottaa kirkko valtiosta ja siten myös kirkko koulusta, niinkuin ruotsissa.
Mielestäni aamun avausta ei tarvitisi pitää lainkaan. Pitäkööt halukkaat oppilaat tai opettaja milloin mistäkin aiheesta, milloin harrastuksistaan ja bilsan maikka pitäköön vaikka pikkulintujen talviruokinnasta ja oppilaat harrastuksistaan. Samalla oppisivat esiintymään isommankin porukan edessä ja vaikuttakoon myönteisesti vaikka johonkin arvosanaan jos pitää oikein hyvän esitelmän.
Lukioaikoina jokainen luokka sai vuoron pitää aamunavauksen. Itse olin mukana pitämässä aamunavausta teemasta "koulusota" (sellainen leikkimielinen juttu opettajien ja oppilaiden väleistä musiikkina 'Elo tää juoksuhaudoissa on meille käskynä vain kohtalon'). Saatiin siis vähän tuulettaa.
Ajatukseni olisi aamunavaus kerran viikossa oppilaiden toimesta. Ainakin yläasteella nuoret osaisivat hyvin tehdä tällaisia juttuja ja voisihan se olla joku mediakasvatusprojektikin. Uskonto voisi olla kuvassa mukana, jos oppilaat niin haluavat tai sitten opettajien pitämissä aamunavauksissa (jos niitä siis todella tarvittaisiin).
Perusidis olisi siis ottaa oppilaat mukaan - jonkun opettajan jorinoita ei todellakaan muisteta jälkikäteen.