Mitenkähän mahtaa olla, kun omalla toiminnallaan, eli ojia levittäessään samalla tulee poistaneeksi muutaman rajamerkin, niin eikös tälläinen henkilö ole velvollinen hoitamaan ne takaisin?
Mutta miten siinä tapauksessa, kun vahingon aiheuttaja on jo kuollut vuosia sitten, ja tämä rajamerkkien katoaminen havaitaan vasta nyt?
Onko ko. tilan nykyinen omistaja vastuussa myös esi-isien tekemisistä?
Mutta miten siinä tapauksessa, kun vahingon aiheuttaja on jo kuollut vuosia sitten, ja tämä rajamerkkien katoaminen havaitaan vasta nyt?
Onko ko. tilan nykyinen omistaja vastuussa myös esi-isien tekemisistä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lähtökohta on se, että vahingonaiheuttaja maksaa. Tosin kuolleelta on aika paha mennä mitään enää perimään.
Joo eiköhän vaan ole paras että haet rajankäyntiä maanmittaustoimistolta ja maksat kulut (tai itseasiassa maksat kulut puoliksi naapurisi kanssa vaikka itse haitkin toimitusta). Kuolleelta on paha mitään nyhjästä, varsinkin kuolinpesä on jaettu. Sitpaitsi rajankäyntitoimituksessa ei ratkaista sitä kuka on syyllinen pyykkien katoamiseen niin että hänelle maksatettaisiin toimitus vaan homma menisi niin että sinä haet rajankäyntitoimituksen ja maksat kulut (yhdessä naapurisi kanssa, kuten edellä sanoin) ja sitten kun olet tuon laskun maksanut voit käräjäteitse yrittää saada tuota summaa perikunnalta joka voi olla vaikeaa, kuten todettua.
Eli unohda koko juttu ja hae se rajankäynti ja ole tyytyväinen ettei sinun tarvitse todennäköisesti kuin maksaa puolet kuluista.
Kiitti asiallisesta vastauksesta!
Näinhän se maalaisjärjelläkin ajatellen menee. Eikä niitä merkkejä tiemmä kukaan tahallaan ole poistanut.
Eli ymmärsinkö oikein, että rajankäynnin kustannuksiin on velvollisia osallistumaan kumpainenkin osapuoli, jos jompi kumpi nämä rajamerkit haluaa ja niitä maanmittaustoimistolta hakee?
Tosin mitään riitaa en aijo asiasta nostaa. Ollaan sitten vaikka ilman rajamerkkejä toistaiseksi.
Oikein ymmärsit. Myös naapurisi joutuu osallistumaan rajankäynni kustannuksiin vaikka vaan sinä toimitusta haet.
Rajankäynnin (kuten muidenkin kiinteistötoimitusten) osalta kustannukset jaetaan asianosaisten kesken heidän toimituksesta saaman hyödyn mukaan, riippumatta siitä kuka on toimituksen hakija.
Vakiintuneen käytännön mukaan rajankäynneissä rajan kummallakin puolella olevien naapuruksien katsotaan hyötyvän yhtälailla rajankäynnistä jos mitään erityistä ei ilmene. Vakiintunut käytäntö on että rajankäynnissä hyödyn mittana on käydyn rajan pituuksien suhde.
Jos rajankäynnissä on vain kaksi osapuolta (eli ns. käydään rajaa vain yhtä kiinteistöä vastaan) niin kustannukset menevät puoliksi. Jos rankäynnissä on useampi osapuoli niin yleensä hakija maksaa puolet kustannuksista ja naapurit maksavat toisen puolen samassa suhteessa kuin heidän osaltaan oli tarpeen käydä rajaa metreissä.
Tämä on siis vakiintunut käytäntö. Sinänsä päätöksen toimituskustannusten osittelusta tekee toimitusinsinööri toimituksen lopuksi ja hän voi jakaa kustannukset toisinkin jos katsoo että asianosaiset hyötyvät toimituksesta muulla tavalla.
Rajankäynnin hinta jos kadoksissa on vain yksi tai kaksi pyykkiä on karkeasti ottaen noin 1000 euroa.
Yleensä tässä kohdassa annan linkin maanmittauslaitoksen sivulle josta saa lisätietoja
mutta huomasin että maanmittauslaitoksen nettisivuilla, jossa muuten löytyy esitteitä eri maanmittaustoimituksista, ei ole mitään esitettä rajankäynnistä.
Joten jos siis haluat tietää tarkemmin rajankäynnistä, sen hakemisesta, siitä mitä siinä tapahtuu, kustannusten jaosta tai jostain muusta niin kysele tällä palstalla.
No niin, asia etenee, ja olemme naapurimme kanssa todenneet alkuperäisten rajapyykkien totaalisesti hävinneen. Noin niin kuin suurin piirtein tiedämme missä ne ovat sijainneet, ja olemme päässeet yhteisymmärrykseen paikoista mihin ne nyt haluttaisiin ihan virallisestikin. Alkuperäiset nämä paikat eivät täsmälleen ole, mutta nyt olisi käytettävissä helposti nähtävissä oleva suora linja, eli paikalle joskus syntyneen tien/uran reuna.
Kysymys kuuluu: Voimmeko me yhdessä näyttää rajankäyntitoimituksessa toimitusinsinöörille tarkan paikan, mihin me pyykit haluamme?
Rajankäynnin perusperiaate on että raja on käytävä entiseen paikkaansa.
KML 104.3 § kuitenkin sanotaan:
"Jos rajan paikkaa ei 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa voida täysin luotettavasti määrätä ja jos rajan molemmin puolin olevien kiinteistöjen saapuvilla olevat omistajat sopivat sellaisesta rajan paikasta, joka ei ole ristiriidassa rajan paikasta saadun selvityksen kanssa, määrätään raja asianosaisten sopimaan paikkaan."
Pykälän tarkoittamat 1 ja 2 momentin tapaukset tarkoittavat rajan määräämistä tapauksissa joissa raja on aiemmin lainvoimaisesti määrätty tai tapausta jossa sitä ei ole aiemmin lainvoimaisesti määrätty. Siten nuo 1 ja 2 momentti käsittäävät käytännössä kaikki rajankäyntitapaukset.
Eli voitte naapurinne kanssa sopia pyykin paikan ja jos se ei näytä kovin paljon poikkeavan karttojen tai maaston osoittamasta rajan paikasta se käydään siihen. On toimitusinsinöörin harkinnassa onko raja ja asianosaisten tekemä sopimus rajan paikasta sellainen että se voidaan em. pykälän perusteella ottaa huomioon mutta yleensä näin on asia.
Käytönnössä asianosasiten rajan paikasta tekemää sopimusta ei noudatta vain silloin kun on epäiltävissä että todellisuudessa halutaan luovuttaa maata pimeästi naapurusten kesken tai muuten näyttää siltä että osapuolet eivät ymmärrä mitä ovat tekemässä tai sovittu raja on selkeässä ristiriidassa kartan tai maaston kanssa.
Joskus kunta haluaa tulla mukaan rajankäyntiin ja vaatii kiinteistömääritystä. Tällöin raja laitetaan siihen mihin kunta sen haluaa. Rajankäynnit esim. kadonneiden/hävitettyjen rajamerkkien paikalleen saamiseksi eivät täten ole ihan yksinkertainen asia. Vaatimuksia rajamerrkien sijainnille voi esittää aika moni taho nojautuen esim. voimassa olevan kaavan toteutumiseen jne.
Olisit hoitanut asia vielä kun hän oli hengissä.
Jos taas olet Risikon ostanut hänen kuoleman jälkeen, korvausvelvollinen olet tietenkin itse.