Tällä hetkellä asun 50-luvulla tehdyssä kerrostalossa jossa, jossa painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihto on olematonta ilman ikkunatuuletusta. Keväällä/syksyllä A4-paperiarkki pysyy hädin tuskin kiinni poistoilmaritilässä mikäli asunnon kaikki ikkunat ovat auki. Jos ikkunat ovat kiinni, ilmaa ei juuri vaihdu, kesästä puhumattakaan, vaikka ikkunoiden yläosassa olevat tuuletusräppänät ovat jatkuvasti auki. Poistoilmaventtiilin kohdalla tuntuu kädellä kokeiltuna vain hyvin vähäinen ilmavirtaus. Mikäli ikkunat ovat olleet kiinni koko päivän ajan, tullessani kotiin iltapäivällä ilma tuntuu tunkkaiselta. Onko tämä normaalia painovoimaiselle ilmanvaihdolle vai pitäisikö ilman vaihtua paremmin kun ulkoilman lämpötila on 0...10 astetta? Asunnossa on käynyt terveystarkastaja viime kesänä eikä hän ei havainnut mitään toiminnallista häiriötä ilmanvaihdossa.
Minulla on lieviä allergiaoireita, satunnaista aivastelua ja liman kertymistä kurkkuun. Nämä liittyvät mitä todennäköisimmin asunnossa oleskeluun, mutta voivat johtua myös alle vuosi sitten tehdystä pintaremontista (asunnossa on vielä lievää liisterin tuoksua).
Aiempi asuntoni oli 70-luvulla tehty kaksikerroksinen kerrostalo, jossa asuntoni oli myös ylimmässä kerroksessa. Kyseisessä talossa oli koneellinen poisto(huippuimuri) mutta tuolloinkaan A4 ei pysynyt kiinni poistoilmaventtiilissä ellei tuuletusikkuna ollut auki. Ikkunoiden ollessa kiinni asunnossa oli alipainetta, koska tuloilmalle ei ollut minkäänlaista venttiiliä. Tuossa asunnossa minulla olikin usein nenän tukkoisuutta iltaisin/aamuisin, uskon sen johtuvan korvausilman imemisestä rakenteista.
Nyt olen vaihtamassa jälleen asuntoa, ja pohdin mikä olisi hyvä ratkaisu ilmanvaihtoon allergian/astman kannalta. Allergialiiton ym. oppaat suosittelevat ensisijaisesti koneellista ilmanvaihtoa, mutta olen lukenut paljon myös painovoimaisen ilmanvaihdon puolestapuhuvia kirjoituksia. Pelkkä koneellinen poisto on monien mielestä ongelmallinen, koska tuloilman riittävyttä ei voida varmistaa, ja on olemassa vaara että tuloilma imetään rakenteista, kuten aiemmassa asunnossani varmaankin on tapahtunut. Vaihdoehdot joita tällä hetkellä harkitsen ovat kerrostalo, jossa painovoimainen ilmanvaihto, tai rivitalo jossa koneellinen tulo- ja poisto.
Jos sinulla on allergiaa/astmaa, kerro millaisessa asunnossa asut ja olet ennen asunut, ja miten hyvin ilmanvaihto on toiminut kyseisessä asunnossa allergiasi/astmasi kannalta ajatellen?
Minulla on lieviä allergiaoireita, satunnaista aivastelua ja liman kertymistä kurkkuun. Nämä liittyvät mitä todennäköisimmin asunnossa oleskeluun, mutta voivat johtua myös alle vuosi sitten tehdystä pintaremontista (asunnossa on vielä lievää liisterin tuoksua).
Aiempi asuntoni oli 70-luvulla tehty kaksikerroksinen kerrostalo, jossa asuntoni oli myös ylimmässä kerroksessa. Kyseisessä talossa oli koneellinen poisto(huippuimuri) mutta tuolloinkaan A4 ei pysynyt kiinni poistoilmaventtiilissä ellei tuuletusikkuna ollut auki. Ikkunoiden ollessa kiinni asunnossa oli alipainetta, koska tuloilmalle ei ollut minkäänlaista venttiiliä. Tuossa asunnossa minulla olikin usein nenän tukkoisuutta iltaisin/aamuisin, uskon sen johtuvan korvausilman imemisestä rakenteista.
Nyt olen vaihtamassa jälleen asuntoa, ja pohdin mikä olisi hyvä ratkaisu ilmanvaihtoon allergian/astman kannalta. Allergialiiton ym. oppaat suosittelevat ensisijaisesti koneellista ilmanvaihtoa, mutta olen lukenut paljon myös painovoimaisen ilmanvaihdon puolestapuhuvia kirjoituksia. Pelkkä koneellinen poisto on monien mielestä ongelmallinen, koska tuloilman riittävyttä ei voida varmistaa, ja on olemassa vaara että tuloilma imetään rakenteista, kuten aiemmassa asunnossani varmaankin on tapahtunut. Vaihdoehdot joita tällä hetkellä harkitsen ovat kerrostalo, jossa painovoimainen ilmanvaihto, tai rivitalo jossa koneellinen tulo- ja poisto.
Jos sinulla on allergiaa/astmaa, kerro millaisessa asunnossa asut ja olet ennen asunut, ja miten hyvin ilmanvaihto on toiminut kyseisessä asunnossa allergiasi/astmasi kannalta ajatellen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ensinnäkin, jos haluat vastauksen kumpi on parempi, painovoimainen vai koneellinen, vastaan tähän:
Jos vanhaan taloon on asennettu jälkeenpäin huippuimuri (painov. muutettu koneelliseksi), yleensä ne ei toimi. Jätetään lisä tuloilman tarve huomiotta ja korvausilmaventtiilit asentamatta. Painovoimainen (entinen) systeemi on tällöin parempi, jos se vetää edes hiukan. Lisäksi kannattaa hankkia vaikka kosteudenpoistin kylpyhuoneeseen ja ilmanpuhdistaja. Niitä myydään mm. ilmalinjassa.
Toisekseen, kyllä tulo- ja poistoilmakoneella varustettu laitos on paras, jos se toimii ja on mitoitettu oikein. Lisälaitteilla voi aina parantaa ja auttaa ilmaa. Ilman liikkeiden ja suunnitteluiden teko jääköön sitten suunnittelijoiden kontolle.
kosteudenpoistajat kylpyhuoneissa ovat huoneilmaaa ajatellen täysin tarpeettomia, kun miettii vähänkin ilman kulkusuuntaa.
Huippari ei vanhassa talossa aiheuta niin paljon ongelmia, koska vanhassa talossa rakenteista ei enää irtoa mitään haitallista kuten uudessa talossa käy ellei tuloilmalle ole riittävästi reittiä.
Pelkkä huipparin laittohan sinänsä on kuin ostaisi vain vasemman jalan saappaan.
homesienien muodostumista se lieventää se kosteudenpoistaja. Siitä on kyse (kosteuden imeytymisestä rakenteisiin) tässätapauksessa !! Ja huippariasiasta olen kyllä jotakuinkin samaa mieltä kanssasi.
Tuossa painovoimaisen iv:n vaihtamisessa koneelliseksi olet oikeassa.
Tästä käytännön esimerkki.
Oletetaan tyypillinen 70-luvun talo, jossa seinissä ja katossa on villat ja muovi, sekä painovoimainen iv. Ratkaisu saattaa toimia suht. hyvin. Myöhemmin tehdään pintaremonttia, otetaan lastulevyt pois ja laitetaan panelia tilalle. Tämän seurauksena muovi tulee täyteen reikiä (moni ei ymmärrä muovin tarkoitusta). Lämmin vesihöyry kulkeutuu reiistä rakenteisiin (erityisesti talvella), kondensoituen villan kylmälle ulkopinnalle. Villat homehtuvat. Nyt lisätään koneellinen iv ja asunto tehdään alipaineiseksi. Villoissa oleva home kulkeutuu muovin reikien kautta asuntoon. (Lisäksi 70-luvulla käytettiin yleisesti muovia, joka saattaa hajota omia aikojaan.)
Mielestäni mikään ei estä hankkimasta kosteuden poistajaa kylpyhuoneeseen, jos tuntuu, että kosteutta on liikaa.
Oma käsitykseni on myös, että suodattimilla varustettu koneellinen tulo- ja poisto -ilmanvaihto on allergiselle paras vaihtoehto.
kylpyhuoneessa ei vähennä kosteusrasitusta muualla talossa, siksi tuon kosteudenpoistajan mainostaminen on aivan väärä lähtökohta.
Ensin pitää varmistaa, että rakenteet(ml höyrysulut), ilmanvaihto ja painesuhteet ovat kunnossa. Ellei näin ole, mikään ei estä homehtumista.
Kylpyhuone on usein se kosteusvaurioalttein osa rakennusta. Lisäksi jotkut kuivattavat pyykkinsä kylpyhuoneessa. Ei tietenkään kph:n kuivuri paljon kuivata muuta asuntoa (no tietysti, jos on kovin pieni asunto ja kph:n ovi aina auki). Tuskin kuivurista haittaakaan on? Eihän kaikki ole kuitenkaan valmiita tekemään mitään noille varsinaisille ongelmille :-(
Meillä on koneellinen ilmanvaihto ja on säädetty hiljattain. Alipaine huoneissa ja allergiaoireita on todella paljon.
Hyvä, kun muistaa vaihtaa suodattimet. Tosin allergian hoidossa pitää aloittaa kodin "putsaaminen" esim. pölyimurin pitäisi olla hepa-suodattimella varustettu tai keskuspölyimuri. Sitä se "alipaine" teettää.
monille omakotitalon omistajille ainakin tuttu ilmiö on mittauttaa talon sisäilman laatu 2-3 päivää kestävissä mittauksissa, joissa fyysinen mittalaitteisto tuodaan taloon keskeiselle paikalle jne.. raportissa näkyy selkeästi kuinka talon sisäilma koostuu ja aiheuttaako mikään ainesosa allergeeneja tai myrkkyjä hengitysilmaan. testi maksannee nykypäivänä noin 400€ joka on ilmaista omaan terveyteen verrattuna, koneellinen poisto ei vaikuta tippaakaan huoneilman laatuun, ainoastaan huonosti suunniteltuun ilmanvaihtoon ja ilman vaihtuvuuteen.
Mikä on mittauksen tekninen nimi ja mikä taho niitä suorittaa?
tampereella ja helsingissä jokin ympäristöyksikkö joka tekee mm. radonmittaukset ja heillä on myös 'homemittarit'.