oon siis 16-vuotias tyttö ja haluisin hirveesti saada omann, pienen ja ihanan vauvan...mut taidan kyl olla ihan hullu ku näin nuorena haluun??....jos tääl on jotai teiniäitei niin kertokaa et millast se on kun on vauva????....
teinimimmi
haluun lapsen...
161508
0Äänestä
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ensin koulut loppuun.. sitten opiskelemaan ja sitten vasta joskus lapsia.. Ahistaa tollaset teiniraskaudet jo sen takia, että yhteiskuntahan teidät elättää. Mikä kiire sulla sitäpaitsi on.. miksei voi ensin elää nuoruutta loppuun??
aika useesti kuule vanhemmat elättävät molemmat, teiniäidin ja pikkuisen, sillä vanhemmathan kuitenkin joutuvat elättämään lapsensa 18-vuotiaiksi ...
Vanhemmillä on velvollisuus elättää oma lapsensa.Ei myös sen äpärää.
Kyl oikeesti kannattaa hankkia baby! Mä oon siis 15w. Se on niin ihanaa kun saa helliä omaa pienokaista.. Kyllä se on ihan helppo hoitaa lasta opiskelun ohella, eikä siihen tarvitse edes isää. Kyllä se luonnistuu!
Hyvää lapsenhankinta kesää!!
Oletko yhtään ajatellut tätä ihanaa "babyasi", kun väität, ettei lapsen hellimiseen edes isää tarvita? Entä oletko miettinyt, mitä sitten tapahtuu, kun lapsesi kasvaa eikä olekaan enää ihana hellittävä, vaan parkuva uhmaikäinen tai kakaramainen teini (kuten kirjoituksesi perusteella vaikutat olevan)?
Itselläni oli myös vauvakuume sinun ikäisenäsi, ehkä jo aikaisemminkin. Ymmärsin kuitenkin että kouluja on ensin käytävä ja vasta sitten katsottava elämää eteen päin. Nyt olen 20 ja minulla on ammatti, hyvä työpaikka, avopuoliso ja olen raskaana. Minusta odottaminen kannatti...olenhan nyt paljon viisaampi ja "valmiimpi".
Näitä 15-vuotiaiden haaveita, kun lukee tällä palstalla, saada oma vauva hoivaansa, ei voi uskoa todeksi.
En ikinä haluaisi, että 15-v lapseni, joka asuu vielä kotona, haaveilisi jostain tuollaisesta. Alaikäisenä lapsen on kysyttävä vanhempiensa mielipidettä tärkeisiin asioihin ja lapsen tekeminen, jos joku on tärkeä asia. Minulla on 16 vuotias veli, joka ei saanut värjätä hiuksiaan mustiksi, koska äiti kielsi. Hän ei myöskään ole vielä sitä ekaa kertaa kokenut, onneksi.
Jos kerran hoivaamisvietti on niin suuri, ottakaa koira tai kissa ja silitelkää sitä, mutta taas vain jos vanhemmat sallivat! Ehkä kyseessä on vain vanhempia vastaan kapinoiminen tulemalla teini-iässä raskaaksi. Tyyliin; tapahtuneellehan eivät vanhemmatkaan voi enää mitään, se oli mun oma päätökseni (ja salli mun lisästä, helvetin epäkypsä päätös).
Jokainen miettii vauvoja tuon ikäisestä lähtien. Itsellänikin asia ollut mielessä 14-vuotiaasta saakka, mutta en aijo tehdä lapsia ennen ammattia. Mutta tuo on aivan järkyttävää mitä ajattelet veljestäsi, "hyvä vaan ettei poikuutta ole menettänyt ja hyvä ettei saanut hiuksia värjätä". Huhuh. 16-vuotiaana asuin itsenäisesti omassa asunnossa, kävin töissä ja lukiota samaan aikaan ja päätin kaikista asioistani. Vanhempani ovat todella välittäviä, ne eivät vaan satu olemaan tyranneja ja uskoo sen että pärjään yksin, ja todellakin pärjään. Mutta nyt asun avoliitossa 22-vuotiaan kihlattuni kanssa ja kaikki menee hyvin elämässäni koska vanhempani eivät pidä minua teininä ja kohtelee sen mukaisesti.
Älytön kuri josta veljesi (ja sinä?) olette kärsineet on kamalaa. Ei edes hiuksia saa värjätä! Ei ihme että joku kapinoisikin tuollaista paskaa vastaan.
Heitteille jättämisellä on näköjään sinun kohdallasi uusi merkitys, saat muuttaa jo lapsena pois kotoa ja tehdä mitä tahdot. Mieti asiaa: välittävätkö vanhempasi sinusta todella, kun halusivat sinusta jo 16 vuotiaana eroon???
Huomaa kyllä ettet itse ole paljoakaan elämää nähnyt. Minun äitinikin lähti maailmalle kun oli 16-vuotias. Ja minä kysyin vanhemmiltani mitä jos muuttaisin Lahteen kun lukioni on siellä, ja he tietävät että pärjään hyvin yksinkin kun olen kotityöt tehnyt 5-vuotiaasta lähtien. He rakastavat minua yli kaiken. Tämä on vain tämä tavallinen suomalainen luulo; lapsi ei elämässään pärjää ilman vanhempien jatkuvaa paapoamista. Muissa maissa sentään tiedetään että lapsillakin/teineilläkin on aivot. Säälin kovasti tytärtäsi kun on noin tyhmän äidin itselleen saanut. Harmi.
valitettavasti se pikkunen vauveli kasvaa ja vauhdilla. ei se ole semmoinen sylivauveli kun vuoden jos sitäkään ja sen jälkeen alkaakin se kovin urakka.. lapsen kasvatus ja tuo kannattaa ottaa huomioon ennen kun rupeaa lapsia tekemään. se lasten kasvatus ei totisesti tyttöseni ole mitään helppoa. sehän se onkin varmaan mukavaa saada lapsi nuorena ja viettää sitten loppuelämänsä kyllästyksiin asti tavallista perheelämää lasten hoitoa,pyykin pesua, ruuan laittoa, siivoamista jne.. arkea.. aivan kun sitä ei ehtisi myöhemminkin tehdä ja kyllästyä. koita vaikka hoidella muiden vauvoja jos sinä niistä kovasti tykkäät, se on kaikista mukavinta, eikä tarvitse tehdä välttämättä likaisinta hommaa.
itselläni on 3 lasta ja esikoiseni sain kun olin 28 vuotta ja usko pois että kyllästyksiin asti olen kerinnyt lapsia hoitamaan. eonhan lapset tosi ihaniakin mutta vaativat kyllä todella PALJON.
Kyllä haaveita saa olla. Minusta on täysin tervettä, että haaveilee lapsen tekemisestä tuossa iässä. Ei kaikki välttämättä tarkoita, että olisi sitä nyt tosissaan tekemässä. Nuori on kasvamassa naiseksi ja tottakai silloin tulee tuntemuksia ja haaveita omasta perheestä.
Muistan kyllä erittäin hyvin kun itsekin varmaan jo noin 15-16-vuotiaasta lähtien haaveilin omasta perheestä ja varsinkin siitä omasta lapsesta. Sillin ajattelin jopa, että olen vaan jonkun jätkän kanssa niin, että tulen raskaaksi ja sitten kasvatan lapsen itse. En tiedä mitä ajatuksia ne silloin olivat kun tahdoin kasvattaa lapsen ihan yksin. Nyt en ikimaailmassa semmoista ehdoin tahdoin tekisi. On tullut ikää ja ehkä sitä järkeäkin.
Nyt olen 22v., puolisoni 35v. ja enää on paketissa 2kpl pillereitä ja sitten en enää niitä syö. Lapsi on tervetullut meidän elämään jos on tullakseen. Nyt en ikimaailmassa tahtoisi kasvattaa tulevaa lastamme yksin, vaan tahdon todellakin, että mieheni on rinnallani. Rakastan häntä niin suunnattomasti ja hän minua. Lapsi olisi toiveidemme täyttymys.
Minä en yhtään pidä pahana, että sinäkin ajattelet lapsen tekemistä. Minusta se on täysin luonnollista ja tervettä. Toivon kuitenkin, että ajattelet asiaa monelta kantilta. Onko sinulla esim. vakituinen kumppani? Kasvattaako hän lapsen kanssasi? Haluatko vielä opiskella (senkin kerkee kyllä myöhemminkin)? Ja ennen kaikkea kuuntele omia tuntemuksia, oletko todella valmis suureen mullistukseen elämässäsi?
Ei minullakaan sen kummemmmin ole vakituista työtä tms. Aloitan ensi kuussa viimeisen opiskeluvuoteni. Miehelläni on vakituinen työ (onhan hän minua vanhempikin ja kerennyt koulunsa käymään ajat sitten ja olemaan työelämässä pitkään). Minä kerkeän kyllä vielä sitten töitäkin tekemään äitiysloman jälkeenkin. Ja jokainen hoitaa asiansa tyylillään, mitä sitä morkkaamaan toisen ajatuksia.
Toivotan sinulle oikein aurinkoista kesää ja onnea elämään. Mutta toivon myös, että ajattelet asiaa tarkoin ja joka kantilta. Niin mekin teimme mieheni kanssa yhdessä, puntaroimme asian hyvin tarkkaan ennen päätöstä pillereiden lopettamisesta, puhuimme asiasta vuoden verran ja tulimme siihen tulokseen, että tämä on meille paras aika saada lapsia. Joku muu olisi ehkä tehnyt toisin, mutta me teemme näin ja meille se on paras vaihtoehto.
Olen haaveillut pitkään jo kuinka olisi ihanaa hoitaa lasta ja kaikkea. Mutta silti, kun minulla ei ole sitä kumppania ja olen hiukan varovainen asioiden suhteen (menneitten takia) mutta silti haluisin sen oman ihanan pienen perheen. Mutta kuitenkin tarvitsen miehen ja työpaikan (vakituisen)...Lapset saisivat tulla elämääni koska vain. = ) Olen muuten 16 vuotias että saman ikäisiä ollaan jo. Joten odottele vielä ei ne lapsetkaan mitään "herkkua" ole jota "hoitaa" (ajan takaa karkin ostamista) samallalailla kuin karkin ostamista eli sitä voisi ostaa silloin kuin huvittaa, kun lapsi tehdään siitä ollaan vastuussa koko sen eliniän ajan(ainakin niin kauan kunnes on aikuinen) eli en usko että meidän ikäiset ovat vielä valmiita siihen. Jokainen tottakai ajallaan, ja niin kuin opettajamme sanoi , jokaisen "vartalo" on erilainen ja jokainen tekee asiat silloin kun on sopiva aika. Mutta mielestäni 16- vuotias ei ole valmis. Itsekin on vielä "lapsi" saahan sitä onneksi haaveilla. Suosittelen että odotat vielä...
(okei okei meni vaikeaksi mutta silti, lapsesta on vastuussa todella, todella monta vuotta.) onnea kuitenkin jatkossa = )
hei! olen nuori mies tummahko ja minä voisin auttaa sinua mielelläni tulemaan raskaaksi. niin saisit oman vauvan. olen jo muutamia auttanut tulemaan raskaaksi. kirjoita jos haluat. on kolme vaihto ehtoa tulla raskaaksi.
Olen 15 vuotias ja 22 viikolla raskaana. Laskettu aikani on 21 marraskuuta. Ehkäisyä käytettiin, mutta tämä "vahinko" ei ollut mitenkään kamala pettymys eikä katastrofi. Poikaystäväni asuu kilsan päässä ja hän on halukas auttamaan ja tukemaan mua. Mulla on omat vanhemmat tukenani. En halunnut tehdä aborttia, vaan pitää lapseni, eikä äitinikään vastustanut ajatusta. Äitini lupasi että saan jäädä kotia asumaan lapsen kanssa ja hän voi auttaa mua lapsen hoidossa ja myös joissain kustannuksissa, mitkä ovat mulle mahdottomia maksaa. Olisin voinut mennä ensikotiinkin, mutta äitini halusi että jään. Mulla on sisko, joka on vuoden vanha. Eli hänestä siis tulee lapseni täti.. saan äidiltäni siskoni vaunut, vaatteita, ja muita tarvikkeita, mitä hän ei enää tarvitse. Eli niillä pääsen alkuun kätevästi. Kävin juuri peruskouluni loppuun ja ajattelin kouluttautua terveydenhoitajaksi, kun lapseni on vuoden vanha, että voin laittaa hänet päiväkotiin.
Mä olen tosi onnellinen elämääni, eikä mun tulevaisuus ole pilalla, vaikka joudun tätä koulutustani vuodella (tai parilla) siirtämään.
Tykkään hirveesti lapsista, ja olen hoitanut siskoani ja muiden tuttavien lapsia tosi paljon ja osaan varmasti myös omani hoitaa. Joten tässä muille teiniäideille tsemppiä.. älkää ihmeessä tehkö aborttia jonkun muun tahdosta, vaan tehkää niin kuin itsestä on paras. Jotkut ihmiset sanoo, että teiniäitien lapset elävät valtion varoilla.. sossun tuilla tms. Niin elää moni muukin tässä maassa. mm. työttömät, opiskeliat, juopot , vangit.. rikolliset (ai että mieluummin pummit ja spurgut, kun pieni lapsi) No itse tulen taatusti maksamaan kaiken jonain päivänä takaisin, kun menen töihin. Sitäpaitsi tuloton äiti saa paljon vähemmän mitään apuja, kun töissä käyvä.. äitiyslomalla oleva.
Vuoden päästä oot jo 17.
Kantsii vaan kahtoa poikaystävä joka tahtoo kans lapsen, ei kuitenkaan mitään paljoa sua vanhempaa.