Vaikka välillä epäilin, luotin silti sun sanoihin
ja vaikka joskus mä itkin, silti sua mä rakastin.
Olin tyhmä kun tein niin, uskoin sun moniin valheisiin.
Sun takias meitä kahta ei enää oo,
vaikka turha tässä on enää ketään ruveta syyttämään.
ja vaikka joskus mä itkin, silti sua mä rakastin.
Olin tyhmä kun tein niin, uskoin sun moniin valheisiin.
Sun takias meitä kahta ei enää oo,
vaikka turha tässä on enää ketään ruveta syyttämään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Motiivi jää hiukan hämäräksi. Onko jäähyväisruno vai mikä? Rakkausrunoksi vähän tyly.
Mutta ainesta on, hiomalla hyvä tulee.
En itse asiassa tiedä. Kirjoitin tuon silloin kun olin aika murtunut yhden pojan takia, ja silloin sanat vaan tuli pihalle.