Sä et voi tehä mulle tätä,
lähtee hyvästejä jättämättä.
Mennä niin ku mitään ei olis tapahtunu,
jättää taakses niin ku et olis ikinä tuntenu.
Et käänny enää edes katsomaan mua, vaikka sä tiedät,
etten mä tuu ikinä unohtamaan sua.
lähtee hyvästejä jättämättä.
Mennä niin ku mitään ei olis tapahtunu,
jättää taakses niin ku et olis ikinä tuntenu.
Et käänny enää edes katsomaan mua, vaikka sä tiedät,
etten mä tuu ikinä unohtamaan sua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
yksi kysymys vain runon loogisuudesta. Miten ihminen voi tietää tällä hetkellä, ettei tule IKINÄ unohtamaan toista?
Vai oliko se tarkoitettu ymmärtämään niin, että hänestä tuntuu, ettei hän tule ikinä unohtamaan.
sekavia?
Itsestäni vain tuntuu, etten voi sanoa mistään asiasta sanaa IKINÄ... Eihän ihminen voi tietää etukäteen, kuinka paljon tulee muuttumaan ja unohtamaan asioita.
Et kirjoittanut liian sekavasti, tajusin täysin mitä tarkoitat. Kirjoitin tuon jutun siten, että ihminen ARVELEE ettei hän voi ikinä unohtaa, eli siis en kirjoittanut siten, että henkilö olisi tiennyt ettei ikinä unohda, tajusitko, vai kirjoitinko minä nyt liian sekavasti?