Ihmetys

"Ihmeiden oppikurssin mukaan sairaudet ovat alunperin pakenemista ja ihmisen egon puolustuskeino, jolla se yrittää välttää kohtaamasta todellisuutta. Todelliseen paranemiseen liittyy Ihmeiden oppikurssin mukaan aina ensisijaisesti henkinen ja hengellinen paraneminen, jonka seurauksena sitten tulee toissijainen, eli fyysinen paraneminen."

Tämä on se oikea parannusjärjestys joka on myös Raamatun mukainen. Joka rikkomuksensa tunnustaa ja hylkää se saa armon sanoo Raamattukin.

Tässä kohdassa on Sunikin oikeassa kun varoittaa valhehengistä. Jos ihminen ei halua tehdä parannusta siitä synnistä joka sairauden on aiheuttanut - eli siitä egon puolustuskeinosta jota on käytetty todellisuutta ja totuutta vastaan, jos acimlaisittain asiasta puhutaan - niin hän ehkä kääntyy kaikenlaisten parantajen puoleen.
Nämä parantajat saattavat esiintyä Jeesuksen nimissä ja tehdä parantumistempun sekä antaa ihania uskonnollisia tunteita. Ihmisen ruumis on parantunut hän on kokenut kokemuksia ja tuntenut tuntemuksia muttei tullut sielultaan terveeksi. Raamattun mukaan Jeesus vastaa tällaisille näin:

"22. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.'
23. Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'"

Vääryyden teko on siinä että yritetään ottaa pois synnin seuraukset mutta ei syntiä. Laitetaan laastari haavan päälle vaikkei sitä ole ensin puhdistettu. Silloin kun oikea Jeesus on parantajana näin ei menetellä. Jeesus ei riko Jumalan lakeja vaan toimii niiden kanssa sopusoinnussa:

"If I [Jesus] intervened between your thoughts and their results, I would be tampering with a basic law of cause and effect; the most fundamental law there is. "

Mutta kun synti on tunnustettu ja siitä on luovuttu niin sitten voi Jeesus poistaa synnin seurauksetKIN eli tehdä sairaan ruumiin terveeksi. Koska kun sairaudella ei ole perustana sitä ylläpitävää syntiä ei sairauttakaan voi olla.

Ymmärrättekö miten parantuminen liittyy anteeksiantamukseen? Kun ihminen kokee jotain epämieluisaa niin hänellä on kiusaus syyttää siitä lähimmäisiään tai jopa saatanaa. Tässä vaiheessa hän ei vielä ole tunnustanut että tämän epämieluisan asian (esim. sairauden) syy on hänessä ITSESSÄÄN. Kun hän tunnustaa tämän syyn omanaan niin se on sama kuin että hän ei enää väitä että syy on jonkun toisen. Tämä on anteeksiantamista. Ja kun hän ei syytä ketään niin nyt rauha saa vallita hänen ja kaikkien muiden välillä. Ei ole mitään mikä hänet erottaisi nyt veljistään eli nyt on eheytyminen tapahtunut.

Tällä tavalla anteeksiantamus kytkee kaikki ihmiset yhteen eli kaikki ovat Kristuksessa yhtä kun mitään säröä heidän välillään ei ole.

a ci m lai nen kirjoitti:

"Ihmeiden oppikurssin mukaan sairaudet ovat alunperin pakenemista ja ihmisen egon puolustuskeino, jolla se yrittää välttää kohtaamasta todellisuutta. Todelliseen paranemiseen liittyy Ihmeiden oppikurssin mukaan aina ensisijaisesti henkinen ja hengellinen paraneminen, jonka seurauksena sitten tulee toissijainen, eli fyysinen paraneminen."

Tämä on se oikea parannusjärjestys joka on myös Raamatun mukainen. Joka rikkomuksensa tunnustaa ja hylkää se saa armon sanoo Raamattukin.

Tässä kohdassa on Sunikin oikeassa kun varoittaa valhehengistä. Jos ihminen ei halua tehdä parannusta siitä synnistä joka sairauden on aiheuttanut - eli siitä egon puolustuskeinosta jota on käytetty todellisuutta ja totuutta vastaan, jos acimlaisittain asiasta puhutaan - niin hän ehkä kääntyy kaikenlaisten parantajen puoleen.
Nämä parantajat saattavat esiintyä Jeesuksen nimissä ja tehdä parantumistempun sekä antaa ihania uskonnollisia tunteita. Ihmisen ruumis on parantunut hän on kokenut kokemuksia ja tuntenut tuntemuksia muttei tullut sielultaan terveeksi. Raamattun mukaan Jeesus vastaa tällaisille näin:

"22. Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.'
23. Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'"

Vääryyden teko on siinä että yritetään ottaa pois synnin seuraukset mutta ei syntiä. Laitetaan laastari haavan päälle vaikkei sitä ole ensin puhdistettu. Silloin kun oikea Jeesus on parantajana näin ei menetellä. Jeesus ei riko Jumalan lakeja vaan toimii niiden kanssa sopusoinnussa:

"If I [Jesus] intervened between your thoughts and their results, I would be tampering with a basic law of cause and effect; the most fundamental law there is. "

Mutta kun synti on tunnustettu ja siitä on luovuttu niin sitten voi Jeesus poistaa synnin seurauksetKIN eli tehdä sairaan ruumiin terveeksi. Koska kun sairaudella ei ole perustana sitä ylläpitävää syntiä ei sairauttakaan voi olla.

Ymmärrättekö miten parantuminen liittyy anteeksiantamukseen? Kun ihminen kokee jotain epämieluisaa niin hänellä on kiusaus syyttää siitä lähimmäisiään tai jopa saatanaa. Tässä vaiheessa hän ei vielä ole tunnustanut että tämän epämieluisan asian (esim. sairauden) syy on hänessä ITSESSÄÄN. Kun hän tunnustaa tämän syyn omanaan niin se on sama kuin että hän ei enää väitä että syy on jonkun toisen. Tämä on anteeksiantamista. Ja kun hän ei syytä ketään niin nyt rauha saa vallita hänen ja kaikkien muiden välillä. Ei ole mitään mikä hänet erottaisi nyt veljistään eli nyt on eheytyminen tapahtunut.

Tällä tavalla anteeksiantamus kytkee kaikki ihmiset yhteen eli kaikki ovat Kristuksessa yhtä kun mitään säröä heidän välillään ei ole.

Lue lisää

Olen samaa mieltä kanssasi tässä asiassa mistä kirjoitit.

Ihminen saa elämässään omien tekojensa mukaista palkkaa. Tiesi hän sen tai sitten ei.

"Minä annan teille kullekin tekojenne mukaan."(Ilm2:23)

Tuota laastarointia olen minäkin nähnyt jo kyllästymiseen asti kristillisissä piireissä. Harvoin sekään siellä toimii. Jotain siellä on vielä pahasti hukassa. Oikeita opettajia tässä maassa vielä tarvitaan. Ehkäpä uudet sukupolvet tulevat nämäkin asiat korjaamaan. "Ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi", sanan mukaan.

Aikoinaan luin Arthur Janovin kirjoja. Etenkin Huuto sisimmästä avasi silmäni näkemään, että parantuminen todellakin tapahtuu sisältä ulospäin. Totuuden kohtaaminen oman itsen suhteen on pelottavin ja tuskallisin asia minkä ihminen joutuu elämässään kohtaamaan, mutta myöskin kaikkein vapauttavin. Itsepetoksessa ei todellakaan ole helppoa kenenkään elää. Se tie kun johtaa vain yhteen suuntaan - yhä suurempaan harhaan ja pimeyteen. Valhetta kertyy valheen päälle ja sairaus saa yhä enemmän valheesta ravintoa kehon kustannuksella.