Onko hirveä asia jos lapsi sijoitetaan nuoriso/tai pienperhekotiin, kun voimat on loppu?
Minulla kun on sellainen tunne että paikka jossa on useampi aikuinen jaksaa paremmin kestää ja asettaa rajat kuin loppuunpoltettu yh-äiti?
Teenkö hirveän väärin jos haluan luopua lapsestani???
On niin paha olla.
Tämä on jatkoa edelliseen apua keskusteluun.
Ja tämä päivä soskussa käynteineen, isän raivoamiset haukkumiset, tytön ylimielisyys ja kaikki...on ollut yhtä helvetin esikartanoa.
En ymmärrä miksi edes olen elossa, kun en osaa muuta kuin pilata toisten elämän ja itsellä ei sellaista enää ole.
Minulla kun on sellainen tunne että paikka jossa on useampi aikuinen jaksaa paremmin kestää ja asettaa rajat kuin loppuunpoltettu yh-äiti?
Teenkö hirveän väärin jos haluan luopua lapsestani???
On niin paha olla.
Tämä on jatkoa edelliseen apua keskusteluun.
Ja tämä päivä soskussa käynteineen, isän raivoamiset haukkumiset, tytön ylimielisyys ja kaikki...on ollut yhtä helvetin esikartanoa.
En ymmärrä miksi edes olen elossa, kun en osaa muuta kuin pilata toisten elämän ja itsellä ei sellaista enää ole.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tilanteesi ei todellakaan ole helppo. Tiedän kokemuskesta!
EI ole hirveä eikä huono asia, jos nuori sijoitetaan oman käytöksensä takia. Äidin voimavarat ovat rajalliset, joten miksi yrittää jaksaa jatkaa, jos tulosta ei kuitenkaan tule. Todennäköisesti asiat alkavat sujua tyttösi kohdalla paremmin, kun pieni pysäytys tehdään. Murrosikäisillä kun on hullu kuvitelma, että ovat voittamattomia. Joskus on parasta tehdä rajumpi pysäytys, niin että nuori itsekin tajuaa viimeisen pisteen tulleen. Säännöt ne on murkullakin!
Jos päädyt nuoren sijoitukseen, niin teet sen yhtä paljon tyttäresi, kuin itsesikin takia! Hyvä äiti myöntää omien voimavarojen ehtyneen, ja hakee apua! Eikä sijoittaminen mikään lopullinen ero ole. Meillä poika on pienryhmäkodissa, ja tapaamme vähintään kerran viikossa, soittelemme vaikka päivittäin jos asiaa on. Vuoden päästä katsotaan taas tilannetta, tuleeko kotiin vai jatkaako siellä. Ainakin meillä tämä sijoitus oli hyvä ratkaisu ja poikakin sen ymmärsi miksi sinne joutui.
Voimia sinulle, kuulet varmasti muunkinlaisia kommentteja, mutta tuskin kukaan niistä arvostelijoista on elänyt mahdottoman murkun kanssa niinkuin sinä. Toivottavasti sait tukea sossuilta, koska heidän pitäisi ymmärtää hätäsi.
Kyllä sinä se olet, joka vuosien päästä saa tyttäreltäsi kiitosta toiminnastasi. Kyllä hän myöhemmin ymmärtää kaiken, vaikkei nyt ymmärräkään!
Meinaavat ensin kokeilla isän luona, eikö ole kummallista että mies joka on tuomittu alaikäiseen kohdistuneesta siveysrikoksesta saa silti yhteishuoltajuuden koska uhri ei ole oma lapsi??
Nyt on löytänyt nämä venäläiset naiset joita vaihtaa aina tarpeen mukaan ja alko on kuvioissa, mutta sinne ne nyt meinaa lapsen laittaa.
Kuka tässä ajattelee lapsen parasta?? Totta ne sitten tätä pedofiilia tukee lapsen kasvatuksessa paremmin kuin minua tämän 15 vuoden aikana. Tyttö itse ei halua muuttaa sinne mutta kun isä on valmis ottamaan luokseen niin se on ensimmäinen vaihtoehto.
Ei jaksa ymmärtää...
Anna kokeilla isän luona. Ei isä välttämättä omaan lapseensa kajoa ja jos tyttö on kerran äitinsä saanut totaalisesti uupumaan, niin eiköhän hän osaa itseänsä puolustaa. Voi olla, että tyttö tulee mielellään kotiin kuukauden isän luona asumisen jälkeen. Oikeastaan kannattaa sopia määräaika, esim. 3 kuukautta, jonka tyttö asuu isänsä luona ja jona aikana et sinä häntä kotiin ota muuten kuin viikonloppukäynneille, nekin esim. joka toinen viikonloppu. Useimmille riittää tämä ja sen jälkeen onkin hyvä tulla kotiin takaisin, kehräämään.
Jos sitten varsinaiseen sijoitukseen päätyt, niin pidä sijoitus avohuollon sijoituksena. Ne ovat määräaikaisia ja antavat nuorelle toivoa kotiin pääsystä. Huostaanotto sen sijaan on vaikea purkaa ja vaatimukset kotiin palaamiselle ovat paljon korkeammat kuin avohuollon sijoituksissa.
Vaikea on minunkin ymmärtää, mikä tuossa on ideana. Meillä ei edes keskusteltu vaihtoehdosta, että poika muuttaisi isänsä luo. Isä on kyllä kunnollinen, mutta todella lepsu. Eli mitään kuria tai sääntöjä hänen luonaa ei ole tarvinnut noudattaa, eikä olisi tarvinnut jatkossakaan. Meillä 16 v tytär asuu isällään ( 1,5 vuotta asunut) ja hän elää siellä täysin alivuokralaisen elämää. Onneksi on ruvennut jo ajattelemaan itse, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Toisaalta on tullut jopa kommentteja isän lepsuudesta!
Meillä huostaanoton perusteena oli minun väsyminen, ja pojan vallaton elämäntapa, joka vahingoittaa ja estää hänen normaalin henkisen ja fyysisen kehityksen. Mielestäni syyt olivat ihan selkeät meidän tapauksessa, jotka täyttivät huostaanoton kriteerit.
Toivon, että tyttäresi havahtuu nyt itse huomaamaan, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Toisaalta sinulta vaaditaan vielä voimia seurata asumista isänsä luona. Jaksa vielä seurata mitä siellä tapahtuu, ja yritä pitää tyttäreesi hyvät puhevälit. Tiedät kyllä koska sinun pitää taas puuttua asioihin. Älä oleta kenenkään muun niin tekevän! Äitihän on kuin naarasleijona joka taistelee pentujensa puolesta.
Yritä kaikesta huolimatta nauttia rauhallisista öistä. Lepoa ja rauhaa tarvitset nyt kaikkein eniten.
pitivät palaverin minulle ei ilmoitettu mitään, sain isältä kuulla että päätös on muuttaa hänen luokse.
Se sitten....
TOI EI KÄY PÄINSÄ!! Olethan sinä lapsesi huoltaja! Sinä olet myös vastuussa kaikista lasta koskevissa päätöksissä! Onko teillä yhteishuoltajuus lapsen isän kanssa?
Sun kannattaisi hankkia asianajaja, joka tosiaan huolehtis sun ja sun lapses asioista parhaiten.
Älä vaan luovuta, älä anna periksi, sitä en voi liikaa korostaa!!!!
Sijoitus ei ole hirveä asia. Lapsen paras on joskus sijoitus kodin ulkopuolelle. Hän on silti edelleen oma lapsesi.Rakkaus lapseen tekee joskus kipeää kun joutuu valitsemaan mikä on lapselle pitkällä tähtäimellä parasta. Et ole huono äiti.Älä suotta syytä itseäsi. Toivon,että Sinä saisit levätä. Tästäkin syystä sijoitus voisi olla hyvä asia. Levänneenä jaksat taas olla äiti lapsellesi. Ensin voisi kokeilla sijoitusta avohuollon tukitoimena. Kysele sossusta kaikkea mieltäsi askarruttavaa. Olen itse nähnyt,mikä helpotus monille vanhemmille on,kun tukea perheen ulkopuolelta esim. tukiperheen tai sijoituksen muodossa on löytynyt.Hyvä,että olet jaksanut lähteä etsimään apua. Toivon Sinulle voimia.
Sen kun annat tytön muuttaa isänsä luo. Tosi hyvä juttu. Jos olet aivan kuitti ja likka vaan jatkanut käytöstään niin oiva tilaisuus sinunkin saada hetken lepohetki. Ja mitä mainiointa jos tyttäresi ei viihdy isänsä luona. Älä pura sopimusta vaan anna tytön "kärsiä" isänsä luona. Paras rangaistus, ettei saa itse päättää koska palaa sinun luoksesi asumaan. Tiukkana vaan, kyllä nuo penskat kuriin saadaan. Ja se sijoitus on toinen hyvä vaihtoehto. Jos ei tuon ikäiselle säännöt pure niin siellä puree.
suunniltani, miksi he antoivat tytön päättää, onko alaikäiseen lapseen sekaantunut mies turvallinen isä?
En kuitenkaan ota takaisin kotiin valintansa on tehnyt ja tiedän että olen parhaani yrittänyt siinä onnistumatta.
Kuulostaa varsin oudolta kyllä tuo että isä on sekaantunut alaikäiseen.... Ja vielä jos sossu tietää asiasta. Tekis mieli sanoa että ne vastuun sitten asiasta myös kantavat, vaikka tyttö on sinun lapsesi. Aika ongelmallinen kasvuympäristö kyllä on lapselle, mutta onneksi tyttö on jo noin vanha että toivottavasti sanoisi jos jotain tapahtuisi?? Nyt relaat ja annat itsellesi aikaa ja lepoa kaiken tuon rumban jälkeen. Toivotaan vaan että tyttö pärjää siellä isänsä luona. Muista olla kovana jos tyttö alkaa vaatimaan asioita toisin. Sinä näytät nyt että olet vahva aikuinen ja sinua ei pikkulikat määräile. Anna vaan likan kärventyä niin ottaa joskus ehkä vastuuta myös omasta elämästään eikä kaikki aina pyöri hänen ympärillään.
Todennäköisesti tyttösi käytöksellään ja tiedostamatta halunnut rajoja asetettavaksi, mutta jatkanut vaan ei-toivottua käytöstä kun rajoja ei ole asetettu. Kaikki ratkaisut mitä teet, teet rakkaudesta häneen, olivatpa ne mielyttäviä tai ei-mielyttäviä asioita.
Isä oli tänään ilmoittanut soskuun ettei voi pitää tyttöä, vaikka vielä eilen ilmoitettiin että on tukihenkilöt (mitä minä en saanut vaikka vuoden ajan olen pyytänyt) ja isompi asunto hankittu. Tosi nopeaa toimintaa!
Ja nyt lapsi sijoitetaan perhekotiin. Hyvä asia pääsee sinne rauhoittumaan ja saa apua!
Minä saan levätä ja voimme katsoa sitten muutaman kuukauden päästä tilannetta uudestaan.
On niin helpottunut olo kun tietää lapsen olevan turvassa ja jää nyt aikaa itselle voi kerätä voimia takaisin.
Lepoa nyt tarvitsetkin, ja paljon enemmän kuin kuvitteletkaan. Ihminen on silleen hauskasti rakennettu, että jaksaa vaikka kuinka kauan äärirajoilla, kun on pakko. Ja kun antaa itselleen luvan levätä ja jännitykset laukeaa, niin sitten sitä vasta väsynyt onkin.
Toivon teille jatkossa kaikkea hyvää, anna asioiden nyt hoitua rauhassa! Ei se murrosikä-helvetti ikuisesti kestä, ja lopulta sinulla on fiksu ja aikuistuva tytär taas kotona.
Perhekodissa tyttö varmaan on turvassa. Muutaman kuukauden aikana varmaan ehdit akut taas ladata. Muista hemmotella itseäsi. Tyttö on sieltä päästyänsä mitä luultavammin kuin toinen ihminen. Monelle nuorelle riittää jo kiireellinen huostaanottokin rauhoittamaan tilanteen eli sijoitus 14-30 päivää.
Kiitos teille kaikille tuesta, ymmärtämisestä ja myötäelämisestä.
Kiitos oikein paljon ja Hyvää syksyn jatkoa ja kaikea muutakin mukavaa elämäänne.
Rakkaudella!
yx äiti