Vaimoni on syönyt muutamassa vuodessa itsensä aivan uusiin mittoihin. Kärttää seksiä,ei todella kiinnosta.
Ennen kaikki oli ok.
Minut saa tuomita mutta virtahevon kanssa en naimisiin mennyt.
Ennen kaikki oli ok.
Minut saa tuomita mutta virtahevon kanssa en naimisiin mennyt.
Vastaukset 12
Vanhimmat
toki kaltaisellasi adoniksella on naisia vino pino odottamassa vuoroaan?
???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
puhunut asiasta vaimosi kanssa? asian voi esittää hienovaraisesti ja jos se ei tehoa, niin sitten täytyy ottaa "virtahepo" kunnolla "puhutteluun". sun pitää mun mielestä kertoa asias niinkuin se mielestäs on. eli kertoo suoraan miks seksi ei suju/haluta. vaimo voi aluks loukkaantua aika pahasti, mut toivottavasti puheistasi jää jotain itämään.
sun pitää kertoa, et sä tiedät, (toivottavasti) et laihtuminen on vaikeeta, mut et sä oot kaikin puolin tukena.
yks mikä ainakin mua auttoi on pienet "kannusimet" esim. jokaisesta 5 kg:n painonpudotuksesta. sen tätyy olla jotain sellaista, josta vaimosi todella pitää (ei ruokaa tai herkkuja). jos hän pitää esim. kodin sisustamisesta, niin hän voisi ostaa jotain kivaa vaikkapa ihanista lahjatavara/sistuspuodeista. se ei tuu yhtään sen kalliimmaks, kun kaikki se raha, joka herkkuihin menee.
t: 40 kg pudottanut
Oma kokemus jos lihoo valtavasti taitaa olla ne halut mennyt jo vaimollasi. Mitä lihavempi sen huonommin jaksaa seksiä "kärttää" koska ei sitä enää yksinkertaisesti välitä seksistä eikä ole halujakaan, en tiedä sitten miten muilla, mutta itselläni oli halut täysin kuollut kun ylipainoapainoa oli kertynyt yli 50kg, tosin mieheni oli silloin yhtä viriili ja halukas kuten nyttenki.
jokaisella saa olla omat mielipiteensä mikä on seksikästä/kaunista. Itse olen samaa mieltä läskit/seksistä, ei sitten satu yhtään MINULLE yksiin.Minä pidän itseni hoikkana sekä oman seksimielenkiinnon vuoksi ja mieheni vuoksi. Saman vaadin myös mieheltäni, ei pätkääkään kiinnosta pelehtiä miehen kanssa jonka alle murskaantuu tai ihramaha lotisee!Karkeasti sanottu, jokainen kyllä vanhenee, mutta lihoaminen on tasan itsestä kiinni!
No ei se hiirikään heinäkuorman alle kuole.Että sillai niin.
Sano naisellesi lempeästi että lihavuutesi alkaa olla epäseksistä.
Puhukaa ja jutelkaa asiasta. Jos nainesi ottaa vinkistä vaarin ja alkaa dieetille niin kaikki on hyvin.
Kannusta naistasi uusissa elämäntavoissa.
Toisaalta ero voi olla paikallaan jos naisesi pitää edelleen suklaata sinua parempana. Sitten asialle ei voi mitään.
mitä eroa on sinkulla ja naimisissa olevalla naisella....
sinkku katsoo ensin jääkaappiin ja menee sitten sänkyyn, naimisissa oleva katsoo ensin sänkyyn ja meneekin sitten jääkaapille......
jätä ihmeessä sun vaimo, meillä lihavilla on aina ottajia, joku kiva uusi joka jaksaa sängyssä ja on mukava:)))
Meillä on käynyt samoin...minua ei kiinnosta seksi mieheni kanssa, koska mieheni paino on nousssut 25-30kg vuodessa kahdessa. En mennyt naimisiin lihavan miehen kanssa ja sitä paitsi en ole koskaan nähnyt lihavassa miehessä mitään seksikästä. Itse olen hoikka kuntoilua harrastava ennen avioliittoa ja nykyäänkin, vaikka olen lapsien äiti ja ikää 40v. Olen koettanut kannustaa miestäni hyötyliikuntaan, ostanut hänelle kevyttuotteita ja olen ollut myös patistamatta, ettei siitä tulisi miehelleni paineita. Minusta jokainen on vastuussa myös siitä, että on seksuaalisesti haluttava. Tähän kuuluu mm. ei hirveästi ylipainoa tai alipainoa. KOHTUULLISESTI tietenkin puhtaus hampaat, intiimihygienia ja pitää huolen, ettei haise koko ajan hielle sekä suht´ siisti vaatetus. Tämä oli mielipiteeni, kiitos kun sain esittää sen:).
Puhut aivan asiaa,mielestäni.Kun menin naimisiin olin sellainen 64kg:n hoikka rääppöö,häpesin ittiäni
kun olin laiha (pituus n.175cm).Akka moitti pillikintuksi no kun olen saanut "laululihasta" eli painan nykyään n.85kg oon itte tyytyväinen kun napa ei hakkaa selekärankaa mutta akka moittii sitäkin.
En niin piittaa hänen puheistaan,tuumasin joskus että mikses ottanu täyrellisempää, oma vikas.Samaan hengenvetoon sanoin hänelle että hänen kropassa ei ole mitää vikaa mutta mua vituttaa kun hän ei halua olla naisellisen näköinen vaan pukeutuu niinkuin venäläinen maatuska hän ei satsaa ittehensä vaikka kurvit on kohorallansa (synnyttänyt 4 poikaa,ei pömppömahaa) ei meikkaale ei osta mitään naisellista vaatetta ja pukeutuu poikkeuksitta aina housuasuihin. Nukkumaan mennessä eiku lisää flanellista erotiikan tappajaa päälle.No kun minä sitten tykkään ostaa ittelle vaatetta uutta tai vaikka kirpparilta hyvät farkut(en osta muuta vaatetta sieltä) niin jo taas moititahan ,jotta mitäkuule snoppailet jos olen ostanut vaikka valkoiset farkut. Mä joudun puolustautumaan että välitän ittestäni sen verran jo että tykkään näyttää siistiltä kun meen kylille. Oon 3:ssa sekakuorossa
ja saanut siellä itsevarmuutta ettei mua enää hetkauta mitä vaimoni nälvii.Tällaista avioliittoa
en haluaisi jatkaa mutta toinen ei halua erota,en
tiedä miksi hän on silti mustasukkainen.
Sanon suoraan etten ole täydellinen mutta olen
läpikäynyt elämäni komeroita ja vedellyt niitä luurankoja esille ja uskaltanut alkaa elää.
Kommentoikaa,please!!!
Totta joka sana.
ihmettelen asennettasi... itse olen solminut avioliittoni (kuten mieheni) rakkaudesta persoonaan, ihmiseen, yhteiseen elämänkatsomukseen ja arvomaailmaan. en todellakaan ole luvannut vihkivalassani rakastaa miestäni niin kauan kun vaaka näyttää _minun_ mielestäni oikeita lukemia, vaan olen luvannut rakastaa häntä "myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema meidät erottaa".
Tämä lienee sinulle nyt se vastoinkäyminen, kasvun paikka. avioliittoon kuuluu kaiken lisäksi myös seksi. taidat todellakin olla avioitunut täysin vääristä syistä, mikäli olet valmis luopumaan kaikesta muutaman lisäkilon vuoksi. olkoonkin niitä sitten vaikka 40.
Oikeista syistä avioitunut näkee tämänkin tilanteen myös omalta osaltaan. oletko sinä tehnyt omalta osaltasi varmasti kaiken, ettei näin olis käynyt? oletko se sinä, jonka geenit sallivat herkuttelun ilman näkyviä muutoksia? oletko se sinä joka et kannusta terveelliseen ruokavalioon ja suostu syömään muutakin kuin ranskalaisia ja makkaraa?
jos voit rehellisesti käsi sydämellä sanoa, ettei sinulla ole mitään osaa ei arpaa tilanteen kehittymiseen, olisiko syytä miettiä muita syitä, esim. lääketieteellisiä? nimittäin itselleni tuli parissa vuodessa 40 kiloa lisää. toki joskus herkuteltiinkin, mutta ei sen enempää kuin ennen painonnousua. aikani ihmeteltyäni tilasin ajan erikoislääkärille ja minulta löytyi aivolisäkkeen toimintahäiriö, joten omiin "virtahevon mittoihini" oli syynä hormonit. ehkä sinunkin vaimollasi?
sen sijaan että itket täällä menneesi naimisiin ulkokuoren kanssa ja sitä ei enää ole, voisitko kasvaa aikuiseksi vastuulliseksi aviomieheksi. miettiä miksi olet vihkivalasi vannonut ja sen mietiskelyn jälkeen etsiä ratkaisua yhdessä vaimosi kanssa.
Ellet koe tarvetta, on ainut oikea teko avioero. tällöin ainakin vaimosi saa mahdollisuuden oikeaan ihmissuhteeseen joka perustuu todellisiin arvoihin.