aiot toteuttaa eläkepäivien alettua?
(tai olet jo toteuttanut)
Onko elämässäsi jotain sellaista, mitä olet aina halunnut tehdä, muttet ole vielä onnistunut?
(tai olet jo toteuttanut)
Onko elämässäsi jotain sellaista, mitä olet aina halunnut tehdä, muttet ole vielä onnistunut?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sen ostin ja haaveeni toteutui.
Nyt se on myynnissä!
Hän osti Floridasta miehensä kanssa talon. He asuivat siellä ehkä 2-3 vuotta. Sitten he myivät sen ja muuttivat Suomeen. He sanoivat, että vanhan ihmisen on liian kallista elää USA:ssa, koska he tarvitsevat lääkärinhoitoa ja hammaslääkäriä. Eikä heidän tarvinnut Suomessa pelätä rikollisia eikä huumeväkivaltaa. -- Työtoverini vanhemmat, jotka olivat asuneet Floridassa yli 10 vuotta, muuttivat takaisin Suomeen samasta syystä.
Kaikki toiveeni ovat täyttyneet.
-omaisuus sileäksi,eurot piiloon ja sossun elätiksi.
olla pittää!
eläkkeellä, mies kolmisen vuotta.
Heti kun minä jäin pois työelämästä sovimme, että teemme Amerikan ja Kanadan matkan ja sitä suunnittelemme. Toteutuu luultavasti ensi kevät kesällä. Meillä on rapakon takana ystäviä, jotka ovat luvanneet näyttää paikkoja - olla oppaanamme kun kuljemme katselemassa kuinka Suuressa Lännessä eletään.
Mökin laajennus on toinen unelma ja minulla haaveenani painon pudotus. Vielä on englannin kielen petraaminen ja paljon pikkuhaaveita.
Mitään kovin vaarallista en uskalla suunnitella, kuten laskuvarjohyppyä, tai vuorikiipeilyä. Ikä asettaa rajoituksensa joissakin asioissa,mutta paljon kuitenkin tahtoisin vielä nähdä ja kokea.
Suurin toiveeni on, että en joutuisi jäämään yksin. Toive joka tuskin toteutuu, sillä aviopuolisot harvoin lähtevät täältä ajasta yhtáikaa.Päivä kerrallaan eläminen on kyllä myöskin mielenkiintoista, aina tapahtuu jotain hauskaa ja mielenkintoista, sekä tietenkin joskus ikäviäkin asioita.Lastensa elämässä mukana oleminen, tavalla tai toisella on niitä elämän parhaita, sekä joskus vaikeimpiakin asioita.
Älkää tehkö mitään pitkäntähtäimen suunnitelmia.
Olen kokenut ettei ole itsestään selvyyksiä.
Miehelläni oli vain kaksi tervettä päivää eläkkeellä ollessa .
Ja kuinka me odotimme näitä eläkepäiviä.
Nyt mummo on yksin.
Saisi rahaa niinpaljon,että velat pois.
Talovekaa kun on vähän vielä jäljellä,
mutta ei onneksi paljon enää.
Muita haaveita roppakaupalla tottakai.
Sairaseläkkeelle jäätyäni, myimme omakotitalon ja ostimme kerrostalo-osakkeen. Ihana olla vapaa pakkotöistä ja velkavankeudesta. Mieheni oli vuosia työttömänä, nykyisin hänellä on vain talvet työttömänä oloa. On niin paljon mitä voi tehdä, kun asuu vaatimattomammin.
Suunnittelimme asiamme vuosiksi eteenpäin. Talouden ja eläköitymisen suhteen n. 15 vuotta.
Töistä pois 50 - 52 vuotiaana, vaimo 45 - 47v.
Talous kunnossa, verotetuista palkkatuloista kasattuna. Olimme kaikki lomat matkoilla mutta aina aikataulu niskassa, pisin loma tosin 3kk.
Tarkoitus oli lähteä rinkan kanssa kiertämään palloa aloittaen Etelä-Amerikasta. Sinne Espanjan asunnoltamme ja paikallisia kulkuneuvoja käyttäen pikkuhiljaa pitkin mannerta pohjoiseen. Sen jälkeen tyynenmeren saaristoon, jne.
Olimme molemmat terveitä ja kohtalaisen hyväkuntoisia.
Kuitenkin, työelämästä vetäytymisvaiheessa, päätöksien jälkeen, ilmeni vaimollani parantumaton verisyöpä joka vaatii jatkuvaa lääkityksen säätöä ja minulta löytyi eturauhanen, verenpaine ja munuaiskasvain.
Jos nämä olisivat olleet arvattavissa, olisimme lopettaneet töissäkäynnin aikaisemmin.
Nyt juonitaan lasten perintöverojen minimointia.
Joten rinkka selässä ajan kanssa pallon kierto oli haaveena ja sellaiseksi myös jää. Pitkät lennotkin tympivät jo nykyään. Täysihoitoristeilyt ovat köyhä korvike.
Joten, toteuttakaa haaveenne heti kun pystytte älkääkä eläkö SITKU (sitten kun) periaatteella kuten me.
sitku ollaan vanhuksia, voidaan ratketa juomaan ja rellestämään, sitku ei ole enää mitään menetettävää.
No sehän oli leikkiä ja auttoi ehkä rajoittamaan ne viinilasilliset hyvin kohtuullisiksi.
Oikea juoppohan lupaa huomenna lopettaa, tänään vain vielä juo.
Me siis päätimme huomenna alottaa, kunhan nyt tänään pysytään kohtuudessa ja terveellisissä elintavoissa.
Mutta se isoisänsä prostata-syöpä iski sittenkin terveellisistä elämäntavoista ja kevyen leikkisästä asenteesta huolimatta. Lääkäri sanoi kyllä hänelle, että kun yleiskunto on noin loistava, hän voi sen voittaa. Mutta yli kymmenen vuoden jälkeen se suru sitten oikeastaan loppujen lopuksi yllättäen sitten tuli.
muutin maalle omakotitaloon ja karistin kapungin melskeet.