Kun on lapsi miettii että elämä on rajaton, se on ikuinen... tietty, jos olet 5 vuotias, on seuraavat 5 vuotta tulevaisuudesta koko eletty elämäsi, enemmänkin koska elämäsi alusta sinulla ei ole muistikuvia. Jos oletamme että elämme 80-vuotiaaksi, olisit 5-vuotiaana elänyt siitä 1/16 osan, eli 45 -vuotiaana se merkitsisi että 675 vuotta on vielä jäljellä...
No niin Kari, asiaan. Uskoisin olemme suurin osa kokeneet erilaisia asioita ja ajatelleet olemassaoloamme ja sen tarkoitusta. Mikä siinä on olennaista? lapset tietty , se että meistä jää jälki tulevaisuuteen. Onko muuta ja onko tuo jälkikasvu elämässä olennaista. Kun katsoo maailmanmenoa, näyttää kuitenkin siltä että raha, menestys ja maine olisi vielä tärkeämpää?
Pohditteko tällaisia asioita, minun mielestäni ehyen elämän edellytys on saada ajattelu järjestykseen, saada selvyys asioihin. Voi olla että olisi helpompaa jäädä sille tasolle että tyytyisi vain pintaan ja markkinahumuun? Onko kohtalotovereita?
Onko miesten ja naisten ajattelussa ja pohdinnoissa tällaisissa asioissa muuten eroa? Onko niin että miehet miettii tällaisia ja naiset ei, tai päinvastoin? Riittääkö naisille pinta tai miehille kalja?
No niin Kari, asiaan. Uskoisin olemme suurin osa kokeneet erilaisia asioita ja ajatelleet olemassaoloamme ja sen tarkoitusta. Mikä siinä on olennaista? lapset tietty , se että meistä jää jälki tulevaisuuteen. Onko muuta ja onko tuo jälkikasvu elämässä olennaista. Kun katsoo maailmanmenoa, näyttää kuitenkin siltä että raha, menestys ja maine olisi vielä tärkeämpää?
Pohditteko tällaisia asioita, minun mielestäni ehyen elämän edellytys on saada ajattelu järjestykseen, saada selvyys asioihin. Voi olla että olisi helpompaa jäädä sille tasolle että tyytyisi vain pintaan ja markkinahumuun? Onko kohtalotovereita?
Onko miesten ja naisten ajattelussa ja pohdinnoissa tällaisissa asioissa muuten eroa? Onko niin että miehet miettii tällaisia ja naiset ei, tai päinvastoin? Riittääkö naisille pinta tai miehille kalja?
Vastaukset 21
Vanhimmat
mikä elämässä on olennaista.siinä on hyvä kysymys.ihminen on luotu iankaikkisuus olennoksi ja siksi hänellä on kuolematon sielu joka panee ihmisen kyselemään elämän tarkoitusta.kun on rauha jumalan kanssa on asiat niin hyvin kun ne voi olla täällä ajassa.etsikää ensin jumalan valtakunta niin sen ohella teille kaikki annetaan.jumala kuulee rukouksen jos se totinen on,eli jos ihminen synnin hädässä rukoilee.
Mistäköhän tuli mieleen
noin helppoa...
Eivät nuo kuulu ainakaan minulle tärkeisiin asioihin.
Lapset tietysti ovat mulle tosi tärkeitä.
Erilaiset kokemukset ja tieto siitä että ei jätä jälkeensä vain tylsää elämätöntä elämää.
Pelkästään elämä miljoonine virheineen ja hyvine hetkineen riittää minulle.
Ei tärkeätä ole se tavara mitä jätän jälkeeni vaan jaetut kokemukset iloineen ja suruineen.
Vaikeasta sairaudesta kuntoutuneena en enää mieti tai suunnittele pitkällä tähtäimellä
Tuo jälkikasvujuttu muuten,ei kaikille ole itsestään selvää lapset,joko ei voi saada tai ei haluakaan tehdä lapsia tähän nykymaailmaan,jotenkin edelleenkin katsotaan kieroon pareja joilla ei ole lapsia ikäänkuin heissä olisi jotain vikaa!
Tärkeää on kokea olevansa hyödyksi ja iloksi muille. Tärkeää on tehdä työtä, jossa pääsee käyttämään osaamisensa koko kapasiteettia ja josta jää jäljelle pysyvä lopputulos. Tärkeintä on tuntea Jumala.
"Ikävän karkoitus" itseltä ja muilta omilla hyvillä teoilla?
On nykyisyys. Tulevaisuudesta voi kyllä haaveilla mutta voihan sitä kompastua vaikka roskia viedessään ja taittaa niskansa. Kuoleman jälkeen ei ole enää mitään.
Hautaan ei mahdu muuta kuin kalma. Omaisuus menee kaiketi valtiolle ja kunnalle tai kelle menneneekään, se ei varsinaisesti ole sitten enää mun asia.
Jäljelle jää merkintä väestörekisterissä ja ehkä joku muisto jonkun mieleen jotka nekin häviävät ihmisten kuoltua. Sitäpaitsi ihmisrodun elinkaarta ei tiedä kukaan.
Loppujen lopuksi yksittäisen ihmisen elämä ei ole juurikaan merkityksellinen tapahtuma maailmankaikkeuden historiassa.
Nätti päivä. Sama leikata nurmikko vielä kerran ennen talvea. Se tuo tekemisen iloa ja on tällä hetkellä tärkeä asia.
=DW=
elämä jatkuu taivaassa,jos vaellamme jumalan tahdon mukaan täällä maan päällä.siksi elämä on jo nyt niin ihanaa,kun tietää mitä on odotettavissa kun kuolee.
Ajattelet yksi yhteen samoja aatoksia kuin itse. Moni juttusi täällä on kuin omista aatoksistani... hauskaa.
Merkityksellistä ei tietty ole yleensä mikään koska ihmiskunnalla ei todellakaan liene merkitystä, yksi kokeilu muiden joukossa. Ihmiskunnan sisällä on tietty jälkikasvulla merkitystä, jos niistä miljardeista joku olisikin merkityksellinen ja ihmiskunnalle tulisi merkitys.
Uskonto on huumetta kansalle, sen voi unohtaa. Tuottakaamme siis toisille iloa ja olkaamme onnellisia.
Ai niin, tää kirjoitus perustui olettamukselle nykyisistä aistimaailmoistamme ja nykytietämykselle maailmasta. Ehkäpä luulemme että maapallo on pannukakku ja todellisuudellemme nauretaan tulevaisuudessa, erittäin todennäköistä jos vain pysymme elossa ihmiskuntana, joka ei ole niin todennäköistä.
Ai niin :-)
Uskomatonta,ajatteletko edelleenkin noin; et ihmiskunta on vain jokin kokeilu muiden joukossa, jolla ei ole muka mitään merkitystä?? ;)
Elämän tarkoitus on seuraus valinnoista....siitähän on paljon käyty täällä keskustelua joten ei siitä enempää nyt;)
Iloista ja onnellista syksyä kaikille!
itse elämä ja elämän säilyttäminen kaikessa muodossa. Me jotka täällä tänään elämme olemme vastuussa siitä että täällä voidaan elää tulevaisuudessakin. Kukaan ei halua lapsien ja lastenlapsien kärsivän täällä maan päällä.
Tuonpuoleisesta ei sitten tiedä, mutta useimmat uskonnot yrittävät saada ihmisiä elämään ns. siivosti ja moraalisesti oikein tämän maallisen vaelluksensa. Tämän pallon pitäminen meille kaikille hyvänä paikkana on varmaan yksi olennainen asia pikku ihmisen elämässä.
Kumpa kaikki ajattelisivat noin. Useimmille se oma itse on niin tärkeä. Kuka on muuten kykenevä päättämään kenen elämä on tärkeää ja säilyttämisen ja varjelemisen arvoinen? Entäpä kasvit ja eläimet... olemmeko me ihmiset kaiken yläpuolella? Olemmeko tarkoitus, vahinko vai välivaihe?
Kaikkien uskontojen moraalista en tiedä, naisen osa ainakin on monissa aika heikko...
...elämässä on olennaista nimittäin eläminen.
Vaikeempaa kun luulisi, monet vaan ajelehtii täällä...
Tuohon ei ole mitään lisättävää.
kellujia on sossun luukulla tuhansittain ;DD
Mitenkäs sitä elämää eletää?
"Tupakkaa poltellaan ja kiroillaan"
Hersyvät naurut sait kuule aikaan :DD
Ensinnäkin yleispätevien ohjeiden antaminen on aika työlästä, jokaisen elämä on ainutlaatuinen ja vaatis syvempää perehtymistä.
Mutta ehkä muutama pointti löytyy. Omasta elämästä ja hyvinvoinnista pitää ottaa vastuu. Vastuussa ei ole kurja lapsuus (eli vanhemmat), eikä jumala (herran haltuun) eikä kukaan muukaan ulkopuolinen. Ihminen ei oo sattumien vanki, olosuhteiden uhri eikä tahdoton sätkynukke, vaan aktiivinen, pystyvä ja voimakas. Ihminen voi muokata omaa elämää ja sen mielekkyyttä lähes loputtomiin.
Jos heittää materialismin ja pinnallisuuden kierrätykseen voi heti paljon paremmin. Miten ihana puhdas luonto (varsinkin meillä suomalaisilla) on ja miten paljon sieltä saa voimaa. Osta yksi kukka kaupasta, tai poimi se niityltä ja tutki sitä, suurennuslasilla, tarkkaan, tutki kauan. Miten ihana se on. Helppoa ja halpaa terapiaa ;)) Kun antaa anteeksi niille, jotka on tehny pahoja, rakastaa lämpimästi läheisiään ja osoittaa sen joka päivä, kun osaa iloita loputtomasta määrästä pieniä ihania asioita, voi tuntea elävänsä. Enemmän kuin ennen.
Nyt ei oikeen irtoo tekstiä sori...
ovat niitä edellisen kirjoittajan tarkoittamia ajelehtijoita. Taisit lukaista sen vähän hätäisesti.
sellaista kuin pinnallisuuteen tyytyvä? Kyllä ne kriisit tuppaa tulemaan kuitenkin. Ettei peräti silloin varsinkin.
Minulle olennaista elämässä on miten selviää kriiseistä, koska ne tuovat sen henkisen kasvun. On myös helpompaa selvitä niistä kun ajattelee että mitäs mun nyt pitää oppia, tästä kriisistä.
Ihmiset tuntuvat usein/joskus unohtavan sen ,että kukaan ei elä ikuisesti ja myös sen että elämä on kaari jolla alku keskikohta ja loppu.Itseäni ainakin lohduttaa se tieto että kuolema on viimeisenä vapauttamassa minut tästä maallisesta taaperruksesta.
Olisin valmis antamaan oma/vapaaehtoiseen kivuttoman kunniallisen lähdön niille jotka niin haluavat ankaran sairauden tai elämän uuvuttamina.
Mielestäni suurempaa ihmisrääkkäystä on esimerkiksi ruokinnan lopettaminen ja hiivuttamalla ihmisen surmaaminen kuin lääkkeillä autettu lähtö.
Jos lääkärit eivät tätä halua tehdä niin koulutetaan sitten ihmiset erikseen vain tähän tehtävään.
turha tuska ei tee ketään jalommaksi ja elämä jonka sisältö on kipu,tuska ei ole elämisen arvoista.
jos ihmiset tekevät elintestamentteja voisihan tällaisen testamnetin tehdä samalla ihmisen ollessa täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja nimenomaan vapaaehtoisuuteen perustuvana.