Meidän 5kk. kultsityttö tulee luokse lähes maata myöten. Se on hyvin oppivainen ja suht rauhallinen luonteeltaan. Sitä EI ole koskaan lyöty, eikä sitä toruta paljoa (joskus sanotaan tiukasti EI), mutta silti se tulee luokse AINA tosi alistuvasti. Eli kun tulee luokse, niin kääntää itsensä selälleen.
En pidä tästä. Koiran pitäisi minun mielestäni tulla iloisesti, häntä heiluen. Miten voisin lopettaa tämän tavan ennenkuin se mudostuu tavaksi?
Makupaloja olen antanut luokse tulemisesta kutsusta, mutta kun koira ei tule iloisesti, vaan tosi nöyrästi luokse. Mitä pitäis tehdä?
Auttaisko, jos en anna makupalaa alistuvasta tulosta vaan ainoastaan kun tulee luokse iloisesti?
Vaikuttaako sukupuoli ja luonne tähän? Olisiko mahdollista, että kova meteli ja äänet olisivat tehneet arasta koirasta varovaisen. (Meillä 3 pientä lasta.)
Koiraa ei ole pidetty leluna ja se leikkii paljon lasten kanssa. Ollaan aloitettu lenkkeily, mutta pieniä lenkkejä kerrallaan. Sisäsiistiksi oppinut melkein kokonaan. Joskus saattaa vielä tulla sisälle, mutta ei kylläkään osaa kutsua itseään ulos.
En keksi muuta kuin leikkejä ja syliä paljon nyt vielä tässä vaiheessa, jotta luottamus kasvaisi. Luoksetulo on aina ollut koiralle jotain kivaa. Ruoka, lenkki, leikki, makupala jne.
En pidä tästä. Koiran pitäisi minun mielestäni tulla iloisesti, häntä heiluen. Miten voisin lopettaa tämän tavan ennenkuin se mudostuu tavaksi?
Makupaloja olen antanut luokse tulemisesta kutsusta, mutta kun koira ei tule iloisesti, vaan tosi nöyrästi luokse. Mitä pitäis tehdä?
Auttaisko, jos en anna makupalaa alistuvasta tulosta vaan ainoastaan kun tulee luokse iloisesti?
Vaikuttaako sukupuoli ja luonne tähän? Olisiko mahdollista, että kova meteli ja äänet olisivat tehneet arasta koirasta varovaisen. (Meillä 3 pientä lasta.)
Koiraa ei ole pidetty leluna ja se leikkii paljon lasten kanssa. Ollaan aloitettu lenkkeily, mutta pieniä lenkkejä kerrallaan. Sisäsiistiksi oppinut melkein kokonaan. Joskus saattaa vielä tulla sisälle, mutta ei kylläkään osaa kutsua itseään ulos.
En keksi muuta kuin leikkejä ja syliä paljon nyt vielä tässä vaiheessa, jotta luottamus kasvaisi. Luoksetulo on aina ollut koiralle jotain kivaa. Ruoka, lenkki, leikki, makupala jne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pentusi kuulostaa olevan tosi alistuvainen.
Oletko ostanut koirasi Kennelrakennuksessa kasvaneena vai onko hän saanut elää kasvattajn luona luovutus ikään saakka samoissa tiloissa?
Ehkäpä koirasi potee turvattomuuden tunnetta eikä oikein tiedä onko hän lauman hyväksytty jäsen....
Ovatko lapsesi antaneet koiran nukkua ja touhuta myös omia juttuja? Onhan koirallasikin omat lelut myös pehmoleluja joita kultaiset rakastaa, ettei lapset aina vie siltä kaikkia poissa....?
Muistathan että koiraa joka alistuu kääntämällä vatsansa esille EI KOSKAAN SAA RANGAISTA MYÖSKÄÄN ÄÄNEN SÄVYLLÄ.
Yritä luoda koiraan teidän välistä ja itse luottamusta viettämällä mahdollisimman paljon aikaa kahdestaan, yksi hyvä keino on nukkua yöt koiran kanssa vaikkapa patjalla lattialla.
Vaihda kutsu sana kokonaan uuteen jota et koskaan ole käyttänyt ja TEE SIITÄ LUOKSE TULOSTA MAAILMAN HAUSKIN TAPAHTUMA! ja palkitse koira aina kun se tulee sinun luoksesi, mutta ei kumartumalla koiraan päin vaan vaikkapa menemällä kyykkyyn, koska koirasi selvästi jostain syystä pelkää tulle luoksesi ja rangaistuksen (kultsille riittää äänen sävykin)pelossa ei uskalla olla tulematta, koska haluaa miellyttää omistajaansa niinkuin kultaisen pitääkin.
Eli muuta kutsumis sanat, voit alkaa myös käyttää pilliä, älä toru koiraa, vietä aikaa vain ja ainoastaan yhdessä, kutsu koira myös iloisesti aina ruoka kupille...
Ja viimeisenä ohjeena ota yhteys kasvattajaan, koska yleensä kasvattaja tietää onko koiran vanhemmissa, sisaruksissa tai suvussa arkuutta, se kun valitettavasti on monesti perimässä ja emältä opittua.
Pehmoleluista ja muista leluista koira ei pahemmin piittaa. Kengät kylläkin on in. Ja lasten kanssa juokseminen ja peuhaaminen. Olen myös miettinyt, että onkohan koiramme luullut minun komentavan sille, kun olen komennellut lapsiamme. Hän kyllä on selvästikin arka. Myös uusi monipäinen lauma hämmensi häntä kovasti kun tuli. Nyt kyllä tottunut meihin kaikkiin.
Se on paljon ulkona vapaana päivät ja yöt sisällä. Nukkuu samassa huoneessa meidän kanssa. Todella kiltti koko perheen kotikoira, joka pääsee laumansa kanssa mettälle ja retkille. keväällä kelkkailemaan.
Siis muuten kyllä aktiivinen ja oppivainen. Vain liiallinen nöyryys haittaa minua, koska muut ihmiset huomaavat alistumisen ja saa minut noloksi. En halua, että koirani alistuu tällä tavoin.
Melu on voinut aiheuttaa alistumisen kun ottaa huomioon että koiralla on 20 kertaa parempi kuulo.Koira voi lopettaa alistumisen jos vietät sen kanssa paljon paljon paljon aikaa...ja paljon ei tarkoita vain lenkkejä vaan myös laikkejä...terapiaa kannattaa kokeilla koiralle.
minulla on myös sama ongelma. kultsini on jo 8 vuotias ja kun kutsun sitä luokseni jos vaikka meillä on vieraita niin se tulee luimistellen lähes maata myöten tosi nolon näköisenä ja käy selälleen. tosi nolo juttu ja sitä on moni ihmetellytkin.
muuten se on iloinen ja reipas mutta kun käsken sitä vaikka ulkona istumaan tai maahan niin jo menee taas nolon näköiseksi ja maahan käskyllä käy vaivoin juuri ja juuri maahan, vatsa tuskin osuu maahan ja taas päällään luimistelee eli painaa päätä alaspäin. en tiedä on äänessäni vikaa vai missä. koira on ollut aina tosi arka ja säikkynyt kovia ääniä. toisaalta se on kuitenkin hyvin luottavainen ja iloinen ihmisiä kohtaan jopa aivan vieraita.
Kultaisissa noutajissa on todella herkkiä yksilöitä, vähänkin kovemmin sanoo kuset tulee alle. Joten niiden kanssa on oltava oikein tarkkana.