Kenellä on tietoa? Millä talotehtailla on ns. muovittomia taloja?
Tällaisia ovat ainakin Honkatalojen ekopuutalot ja Rantasalmen ekorexit. Onko muita?
Tällaisia ovat ainakin Honkatalojen ekopuutalot ja Rantasalmen ekorexit. Onko muita?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Mutta tätä "hengitys" keskustelua ei taida kannattaa käynnistää enää. Se kun on todettu niin moneen kertaan ettei toimi enää nykytaloissa.
Olkoon vaikka typerä päähänpisto tai harhakuva, mutta silti minua kiinnostaa muoviton. Onko siis tietoa?
jotain irti. Muuten taitaa olla että haluavat talotehtaat ja toimittajat pidättäytyä vastuukeskusteluista jotka olisivat niissä edessä.
Ekoeristeitä käyttää monikin talotehdas, tarkistin juuri, mutta suurin osa käyttää höyrynsulkumuovia ja harvat paperia...
Eikä myöskään rakenteisiin saa päästä kosteutta siksi se muovi.
ovat mm. Kastelli ja Herrala.
Ovatkohan jotakin pienempiä toimittajia, kun em. kirjoittaja ei tunne?
Liekö muitakin, niiltä kahdelta minä kysyin ja olisivat kyllä toimittaneet.
Muovittomuudesta ei ole sanaakaan Kastellin tai Herralan sivuilla... Kastellin rakenneleikkauksessa näkyy olevan se höyrynsulkumuovi...
Nettisivuiltakin tietoa:
http://www.herrala-talot.fi/acpages/page.asp?action=NaytaValikko&SivuID=3776&paavalikkoID=&alivalikkoID=3776
Luultavasti löytyy viellä tilauksessa/sopimuksessa maininta jossa myyjä/tehdas sanoutuvat irti rakennevastuusta kosteusvaurioiden osalta, mikäli käytetään höyrysulutonta rakennetta.
Täysin muoviton talo lienee likipitäen mahdottomuus nykypäivänä. Kyllä sitä muovia väkisin jossakin taloosi tulee.
Koneellinen ilmanvaihto lämmönhyödyntämisellä on melko pakko nykyisten rakmakkien mukaan olla. Aivan varmasti siinä ilmanvaihtokoneessa taloosi tulee muovia jos ei muuten. Ilmanvaihtokanavat ehkä teippaat, jälleen muovia.
Viemäriputket lähes 100% nykypäivänä muovia.
Vesijohtoputketkin yleensä muovia, vaikka kuparia vielä löytyy. Pintoihin jos laitat, niin vältyt suojaputkelta (muovia sekin), mutta talojohto laitokselta taitaa tuoda sekin muovia taloosi. Samoin sen suojaputki.
Monissa lattiamateriaaleissa on muovia, jos ei muuta, niin muovilakana parketin pinnassa.
Seinät maalataan lateksilla, sekään ei ole mitään muuta kuin muovin dispersiota veden kanssa.
Vaikka kaiken muun onnistuisit rimpulemaan muovista vapaaksi, niin viimeistään sähköjohdoissa tökkää. Paperieristeet eivät ole kelvanneet enää vuosikymmeniin sähköjohtoihin ja ainakaan minun tiedossani ei ole muita kuin muovieristeisiä ok-taloasennuksiin soveltuvia johtoja. Jotain kumipäällysteisiä voisit tietysti vedellä, mutta kalliiksi tulee. Vaan mistäpä taiot täysin muovittomat kytkimet ja pistorasiat?
Hyväksy vain tosiasiat ja pistä muovia taloon. Hyvä siitä tulee nykysysteemeillä. Satsaa ilmanvaihtoon ja laita sinnekin muovista kanavat, niin hyvä tulee.
jättää nämä muut keskustelut rauhaan. Jotenkin tuntuu että luiskahti suoraan yli ymmärryksesi.
Ajattelin säästää hermojanne tänään, mutta kun kerran sitä oikein pyydetään, niin laitetaan.
Rähinä päälle. Rällällällläläläääää`!!!
Totta. Ihmiset luulevat, että talolla on keuhkot. Vaikka kyse on kusteuden sitomisesta ja luovuttamisesta. Ja koska ilman taloon pitää tulla hallitusti putkia pitkin (siis se, mitä me hengitämme) pitää muun osan olla mahdollisimn tiivis. Helppoa. : )
Joku vois jopa rinnastaa ihmiskehoon.
Hengitys tapahtuu sieraimien ja suun kautta. (IVK)
Vesi johdetaan sisään hallitusti suun kautta ja ja viemäröidään ulos. (tulovesi, viemäri)
Iho pitää enimmän kosteuden ihmisen sisällä ja rajoittaa kaasujen sekoittumista ulkopuolen ja sisäpuolen välillä. (kuten talon ulkovaippa)
Kun ihon päälle lisätään eristävää kerrosta, ihminen ei palele. (lämmöneriste)
Jos eristävän kerroksen pintakerros tuulen pitävä, ihminen ei palele edes tuulella.
(eristekerros oltava ulospäin harveneva, koska iho läpäisee jonkin verran vesihöyryä)
-raksaaja(sh)
todellinen syy on se, että valmistusprosessit suunniteltu muovikalvotaloja silmällä pitäen. Erilaisen rakenteen toteutus vaatisi mahdollisesti kokonaan uuden tuotantolinjan. Eräs 30 vuottaa alalla ollut kirvesmies (pystyttänyt paljon hirsitaloja) totesi minulle rakentavansa itselleen seuraavaksi lautatalon, jossa muovin sijaan tervapaperi. Minulla kivitalo, jossa höyrynsulkumuovi ainoastaan yläpohjassa. Sekin harmittaa ja valitsisin pitkäikäisemmän toteutuksen jos voisin.
Alkup. kysymykseesi ei ole tietoa, mutta jatka taistoa talotehtaiden massa-ajattelua vastaan. 60-70 -luvuilla rakennettiin paljon, nyt purkukuntoista, betonielementtitaloja ja silloinkaan ei ollut kuin yksi totuus.
Rakenna hirsitalo niin ei tarvitse muovia.
Jämerä-kivitalo. Yläpohjakin kivestä, ei ole höyrynsulkua sielläkään...
Harkkotalot ovat myrkyllisiä. Kaikenlaisia liima-aineita liukenee huoneilmaan harkoista. Ei kiitos.
Kipsilevystä irtoavat formaldehydit ja arseenipitoiset liimahöyryt lisäävät syöpäriskiä höyrynsulkumuovin pinnassa elävästä mikrobikasvustosta puhumattakaan. Lapsiani en päästä moisiin edes synttäreille!
Kyllä se muovi sinne seinään tarvitaan tämän päivän elementti ja pre-cut taloissa. Sitä varten on olemassa koneellinen ilmastointi jottei kosteus keräänny huoneilmaan ja rakenteisiin. Jos muovin jättää pois näistä elementti ja pre-cut mökeistä niin rakenteet muuttuvat oleellisesti huonompaan suuntaan. Sitten ne eivät täyttäisi tämän päivän rakennusmääräyksiä. Ne talotehtaat jotka sitä muovia ei rakenteisiin laita niin ovat ratkaisseet asian toisella tavalla. Mutta edelleen niissäkin taloissa tarvitaan koneellinen ilmastointi. Ei se muovi mikään pyhä perkele ole joka näitä mökkien homehtumisia aiheuttaa. Vaan väärät rakennustavat ja ilmastoinnin puute on suurin syy.
käsittääkseni höyrynsulun saa jättää pois, kun se korvataan vastaavasti ilmansululla. Kriteerinä kosteuden kulussa seinän rakenteen läpi on tuo C2 määräysten 1:5 sääntö. Kylmän puolen rakenteen vesihöyrynvastuksen tulee olla viides osa sisäpuolen ilmansulun vesihöyryn vastuksesta. Sellaisessa rakenteessa höyrynsulkua ei tarvita määräysten mukaan.
Lämmöneristeen materiaalin olisi kuitenkin hyvä tarkistaa silloin sopivan ilmansululliseen
rakenteeseen ja rakenteen pitää tietenkin toimia kokonaisuutena.
Koneellinen ilmanvaihto lienee molemmissa "pakollinen", siitä olen samaa mieltä. (Sen taitaa myöntää itse talotohtori Kailakin)
Varsinaiset rakeenteesta johtuvat ongelmat kosteusvaurioina syntyvät kuitenkin yleensä höyrynsulun tai ilmansulun aukoista, jolloin ilmavuodosta kondensoiva vesi saattaa jäädä rakenteeseen.
Toinen asia on toimiiko tuo ilmansulullinen rakenne halutusti ja onko siitä hyötyä.
Sisäpinnan materiaalit pitäisi valita silloin myös "hengittäviksi". Käytännössä maalaukset, tapetoinnit tms. tekevät lisävastusta vesihöyryn diffuusioon, jolloin rakenne toimii jotakuinkin kuin höyrynsulullinen rakenne.
Nykyiset höyrynsulkumuovit kestävät 50-100 vuotta.
Oleellisempaa on kiinnittää huomiota tekniikkaan, jolla muovitat talosi. Älä käytä teippejä. Oikea tapa on limittää ja nipistää muovi laudalla, levyllä, rimalla jne. tiiviiksi.
Jos nyt oikein kovasti nuo muovit huolettavat (pelkäät niiden hapertuvan, vaikkei edes rakennusmuovit ole 30 vuodessa hapertuneet miksikään), niin käytä metallipohjaisia höyrynsulkuja. Ne ovat supertiivitä (tulee lämmin talo) ja kalliita, mutta eipä ainakaan hapertuminen haittaa.
Mitään järkeä ei ole käyttää epätiiviimpää höyrynsulkua. Ilmansulkupaperin läpi tapahtuva kaasudiffuusio on merkityksetöntä huoneilman laadun kannata. Huoneilman kosteuteen ne sellueristeet eivät vaikuta sitä eikä tätä. Käytännössä kun vetaiset kunnon vinyylitapetit tai lateksit seinään, niin se hengittävyys tippuu nollaan. Oli siellä seinässä mitä tahansa.
Selluvillaa materiaalina sinänsä kannatan, koska se antaa antaaksi monia rakennusvirheitä. Lisäksi se on halpaa. Se on se hyvä asia. Ei typerät ilmanlaatuargumentit, joille ei ole mitään katetta.
Silti käyttäisin ainakin seinissä ihan levyvillaa, koska se sallii rungon liikkua. Noissa ruiskutettavissa eristeissä kukaan ei ole tutkinut sitä, miten eriste myötää mukana jos runko liikkuu tai vaikkapa kutistuu. Jääkö pieniä rakoja? Levyvilla käytännössä ylimitoitetaan aukkoon sen sentin pari verran, joten se on aina tiivis rakenteita myöten. Sen sijaan yläpohjassa käyttäisin löysää selluvillaa, koska siellä se tulee oikeuksiinsa.
Kommentoin muuten äsken tuohon väittämään, että ilmansulullinen rakenne olisi vastoin rakennusmääräyskokoelmaa.
Mutta parit jutut:
-tietyt vanhat rakennusmuovit ovat hapertuneet, mutta nykyiset tyyppihyväksytyt ovat varmasti parempaa laatua, eiköhän ne ole tutkittu vanhentamalla niitä laboratorioissa.
-epäilen metallipohjaisen ja nyk. rakennusmuovin eroja käytännössä lämmönpitävyteen, molemmat lienevät pitäviä materiaalin läpäisevyyden suhteen, saumoista sekä varauksista ne ilmavuodot kuitenkin tulevat.
-selluvillaa pidän seinässä ruiskutettuna arvossaan, tarttuu kiinni kuin liimattuna, vaikka liikkeitä tulisi, niin selluvilla kestää muodonmuutoksensa koolauksen ja villan sauman aukeamatta
-lisäksi selluvillalla taitaa olla hiukan parempi ilmanpitävyys
-yläpohjassa selluvillan ongelma lienee muita suurempi painuminen? (korotuksella tietysti korjattavissa)
-paremmista puolista mainitsisin vielä kahden höyrynsulun rakenteen mahdottomuuden märkätiloissa ilmansulun
yhteydessä.
"Älä käytä teippejä. Oikea tapa on limittää ja nipistää muovi laudalla, levyllä, rimalla jne. tiiviiksi."
-itselleni kun tein, niin käytin rinnan kumpaakin tapaa.
"tietyt vanhat rakennusmuovit ovat hapertuneet, mutta nykyiset tyyppihyväksytyt ovat varmasti parempaa laatua, eiköhän ne ole tutkittu vanhentamalla niitä laboratorioissa"
Tuo on sarjasta urbaanilegendoja ja "vaihtoautosta löytyi irtonainen verinen käsi takapenkiltä" juttuja. Ei ole koskaan tapahtunut todellisuudessa siis.
Voin olla väärässäkin, vaikka epäilen että en ole, mutta omani ja muiden rakentamisen kuntotutkijoiden uran aikana ei ole tullut vastaan esim. 70-luvun rakennusmuovista tehtyä taloa, jossa muovit seinän sisällä olisivat hapertuneet.
Hapertuneita muovia on varmaankin ollut olemassa jossain, mutta syynä lienee ollut se, että on
esim:
- käytetty vuorivillarullien kääreenä olleita muovia "höyrynsulkuna"
- käytetty mitä lie käteen sattunut muovikassia "höyrynsulkuna"
- jätetty muovi UV-valolle alttiiksi (sitä se ei kestä nykyäänkään pl. kasvihuonemuovit jonkin verran)
- pistetty muovi paikkaan johon se ei kuulu, esim. saunan kattoon (sinne kuuluu alumiini)
Mutta jos muovi on ollut seinän sisässä, valolta suojassa 30 vuotta, niin ei se minun havaintojeni mukaan ole miksikään vielä mennyt. Olettaen, että se on ollut edes jotakuinkin asiallista laatua 70-luvulta.
Nykyään on tietysti nämä SFS-leimatut laadut. Niiden kestävyys on varmasti 100 vuotta, vaikkei valmistaja tietenkään lähde sellaisia lupailemaan.
Metallikalvoon perustuvat diffuusiosuojat ovat vielä SFS-höyrynsulustakin kertaluokkaa tiivimpiä. Käytetään esim. käännetyissä katoissa, joissa fusku täytyy olla täysin minimaalista.
Selluvillan liikkumista en ole nähnyt todennettavan missään tutkimuksissa, oletko sinä? Pelkän mutun perusteella en asiaan luottaisi. Tutkijan koulutuksen saanut luottaa periaateessa vain tieteelliseen tietoon, ei arvailuihin.
Mihin sinulla on märkätiloissa tulossa kahdenkertainen höyrynsulku? Kuulostaa huonolta suunnittelulta. Sitäpaitsi, märkätilathan tehdään kiviaineesta ja eristetään vähintään XPS:llä. Muunlainen rakennustapa on älvärikansan harrastamaa humpuukia.
"itselleni kun tein, niin käytin rinnan kumpaakin tapaa. "
Onnea vaan. Sellaista teippiä en ole vielä nähnytkään, josta ei liimasta haihtuisi liuottimet eetteriin ajan kanssa. Sen jälkeen se teippi irtoaa pelkällä röyhtäisyllä. Ainoa oikea tapa korjata PE-muovia on hitsaus, jos ei limitää voi.
voin kertoa, että nykyisissä PE-rakennusmuovikalvoissa on varsin hyvä hapettumisenkesto sekä erinomainen UV-suoja.
Hapettumisaikaa testataan jokaisesta valmistuneesta tuotantoerästä ja näiltäosin asia on kunnossa. PE-kalvo kestää taatusti, kiinnitystapa on varmasti se heikoin lenkki tässä ketjussa.
Limitys ja yhteenpuristus lienee varmin keino.
Aika painavaa asiaa on tässä tutkimuksessa sen puolesta, että muovitonta (höyrysulkumuovitonta) taloa kannattaa harkita...
http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/ajankohtaista/ekovilla_heng_rak_opas.pdf
(Tietysti varauksella kannattaa suhtautua, kun on ekovillan sivuilla tuo tutkimus...)
Kaupallista ropakandaa ei viittis lukea.
" PE-rakennusmuovikalvoissa on varsin hyvä hapettumisenkesto sekä erinomainen UV-suoja."
Omassa pihapiirissä olen huomannut että ainakin 10v kestää suorassa auringonpaisteessa, esimerkiksi vesikatteena halkovajassa.
-raksaaja(sh)
Esim. Kero Hisitalot OY
muovitontalo.fi
Haluan varoittaa kaikkia, älkää ikinä tilatko kero-taloilta/ muovitontalo mitään! Tämä ei ole vitsi!
Mitä haluat Kero-taloista varoittaa? Onko sinulla huonoja kokemuksia niiden laadusta? Tai tiedätkö jotain muuta?
Löytyy muovittomia runkoja kyllä, mutta kyllä muovilla paikkansa on esim. maanalaisissa rakenteissa. Paras talo tulee kun tekee seinät yksiaineisesta materiaalista kuten hirrestä, kevytbetonista tai kennotiiliharkosta, jotka eivät tarvitse lisäeristystä... katon kun eristää puukuitueristeellä, ei tarvita höyrynsulkumuovia. Katon voi myös tehdä kivitalossa ontelo- tai kevytbetonielementeistä, jolloin ei myöskään tarvita muovia yläpohjaan.
>Löytyy muovittomia runkoja kyllä, mutta kyllä muovilla paikkansa on esim. maanalaisissa rakenteissa.
Rakentamisessa käytetty muovi sitoo fossiilista hiiltä pitkäkestoisesti.
Lisäksi se pääsääntöisesti on tehokas käytönaikaisen energian säästäjä, siksi ekologinen.
Höyrynsulkuna se suojelee rakenteita ja auttaa ylläpitämään terveellistä sisäilman kosteutta yms.
>Paras talo tulee kun tekee seinät yksiaineisesta materiaalista kuten hirrestä, kevytbetonista tai kennotiiliharkosta, jotka eivät tarvitse lisäeristystä...
Ekologisesti rakentaminen ei ole kestävää ellei käytetä tehokasta eristystä.
Yksiaineisilla lämmöneristeillä saadaan ekologisia ja "ikuisesti" kestäviä rakenteita (esim EPS eristetyt harkot ja elementit).
> katon kun eristää puukuitueristeellä, ei tarvita höyrynsulkumuovia.
Rakenteet oltava aina ulospäin harventuvia. (*)
Koska vesikate pääsääntöisesti on erittäin höyrytiivis, yläpohjassa on AINA syytä olla höyrynsulku.
Sinänsä puukuitueriste on ok. Se sitoo hiilen pitkäaikaisesti eikä ole niin kranttu jos sinne joskus vettä lirahtaa.
Eristeen painuminen on ongelma/haaste nuissa.
>Katon voi myös tehdä kivitalossa ontelo- tai kevytbetonielementeistä, jolloin ei myöskään tarvita muovia yläpohjaan.
kts. (*)
Siinä perusteet lyhyesti, miksi muovifobiaa ei kannata viljellä.
EPS se kaikkein pahin muovi on mitä taloonsa voi laittaa. EPS -harkkorakentaminen on vitsi, mutta rakentajilleen painajainen.. googleta eskm. villa painajainen
On eri asia puhua EPS eristetyistä harkoista kuin EPS muoteista.
Tuo villa painajaisen tapaus vastaa sitä että hate puuilosta EPS kylmälaukkuja ja rakennat niistä itsellesi talon. Hommassa ei mitään järkeä (IMHO).
Mutta EPS esim. betonikuorien (tms. kuorien) välissä eristeenä on hyvä & toimiva & kestävä & höyrynsuluton & tehokas ratkaisu.
Esimerkkejä EPS eristetyistä harkoista (kaikki toimivia vaihtoehtoja):
https://www.lakka.fi/tuotteet/harkot/lampoharkot-eristeharkot/
https://www.lujabetoni.fi/tuotteet/betonituotteet/harkot/valueristeharkot/
https://www.lammi.fi/harkko/tuotteet/lampokivet/ll400/
(lämmöneriste ei ole höyrynsulku, eikä sellaista erikseen kaipaa)
Kevytsora uretaani kevytsora on myös toimiva.
https://leca.fi/tuotteet/leca-eristeharkot/lecar-design-harkko-lth-420/
(lämmöneriste toimii höyrynsulkuna)
Meidän tölli on ladottu v2003 Lammin EMH-350 harkoista. Hintava, mutta muuten erittäin hyvä. Yläpohjassa on laadukas höyrynsulku ja ekovilla eristeenä. jne.
(kun alettiin rakentamaan matalaenergiaharkot ei olleet vielä lyöneet läpi markkinoille)
eps eristetty betonimuottiharkko on tosi kallis rakenne. se ei myöskään hengitä lainkaan, sillä betoni on siihen liian tiivis rakenne ja eps on sitä mitä se on... MUOVIA, jonka tuottaminen ja käyttäminen tuhoaa luontoa enemmän kuin sen käyttö vähentää energiankulutusta.
Tiiveys on vain hyväksi rakenteille ja asumisterveydelle.
Tiiveys ja eristävyys haukkuu hiilijalanjäljen vääjäämättä, jos vertaa hatarampiin ja eristeettömiin (esim hirsi) rakenteisiin.
Esim valuharkkoranteessa vesihöyry kulkee käytännössä huokoistetun harkkorungon ja eristerakojen kautta. Tiivein pinta rakenteessa on maalattu sisämaalipinta (esim. meillä 5x latex).
mihin se kulkee ja miksi?.. eikö se hengitä kuten pitää?
>>Esim valuharkkoranteessa vesihöyry kulkee käytännössä huokoistetun harkkorungon ja eristerakojen kautta.
>mihin se kulkee ja miksi?..
Ulkoilmaan.
Aineiden pitoisuudet kaasuseoksissa pyrkii tasaantumaan väliaineen molemmin puolin.
Esimerkiksi sisäilmassa oleva vesimäärä pyrkii olemaan sama kuin ulkoilman vesimäärä.
Ja koska lämmpimässä tuppaa aina olemaan enemmän vettä kuin kylmässä ilmassa, vesihöyryn
kulkusuunta omakotitalon ulkoseinässä on sisältä ulospäin (lämmöneristeen sisäpinnalta lämmöneristeen ulkopinnalle).
>eikö se hengitä kuten pitää?
Kyllä se "hengittää", mutta ei ulkoseinien "hengityksestä" mitään hyötyä ole, päinvastoin.
Vesihöyry joka on kulkeutunut lämmöneristeeseen kulkeutuu käytännössä aina ulospäin eikä palaa sisäilmaan.
Esim hirsitaloissa koko massiivihirsi toimii lämmöneristeenä eli puun sisään mennyt vesihöyry kulkeutuu ulkoilmaan.
Vesihöyryn virta lämmöneristeen läpi ulkoilmaan kuivattaa talvella sisäilmaa entisestään, tehden siitä epäterveellisemmän.
Lisäksi tuo kosteusvirta on riksi rakenteen pilaantumiselle.
Lämmöneristeen sisäpuolella olevat massat sen sijaan voivat hieman tasata sisäilman vesihöyryn pitoisuutta lyhyellä aikavälillä. Se on se ominaisuus mitä hengittävyydessä tavoitellaan. (käytännössä ei juurikaan mitään hyötyä)
Seinärakenteiden läpi ulkoilmaan tuulettuvien ihmisille haitallisten kaasujen (esim CO2) määrä on niin mitätön, että koskaan ei pidä kuvitella että "hengittävä rakenne" olisi avain hyvään sisäilmaan omakotitalossa.
-raksaaja(sh)
raksaaja tulkitsee näköjään termiä "hengittävyys" ihan omalla tavallaan =}.. vai että kulkeutuu sisäilman kosteus sisältä seinän läpi ulos... tuo mitä kuvaat ei ole rakenteen "hengittävyyttä" vaan "kuivatusta".
. kaksi täysin eri asiaa siis. Kannattaisi osata jotain rakennusfysiikasta ennenkuin tulee tiedoillaan briljeeraamaan.
Panukailottaja tulkitsee fysiikan lakeja ihan omalla tavallaan. Huoneilman kosteuden kun päästää seinärakenteen sisään, niin se ei sieltä missään nimessä jatka matkaansa ulkoilmaan, vaikka rakenteen pitäisi aina olla "ulospäin harveneva". Muutoinhan voi käydä niin, että kosteus tiivistyy seinän uloimpiin ja kylmimpiin osiin.
Ai niin, mutta silleenhän tämä jo toimiikin esim perinteisessä puruseinässä, missä on sisäpinnalla pinkopahvi ja ulkopinnassa kosteuden kannalta paljon tiiviimpi vinolaudoitus ulkoverhous ilman tuuletusrakoa.
Panukailottajan mielestä seinään tahallaan päästetty kosteus ei pyri sieltä ulkoilmaan (mädättäen ulkoverhouksen mennessään), vaan se osaa asettua taloksi ja palaa nimeltä kutsuttaessa kiltisti talon sisälle.
>raksaaja tulkitsee näköjään termiä "hengittävyys" ihan omalla tavallaan
Fysiikan lakien perusteella.
>.. vai että kulkeutuu sisäilman kosteus sisältä seinän läpi ulos...
Jep.
Siksi rakenteet pitää olla ulospäin harventuvia.
Turvallisinta on kun sisäpinta on mahdollisimman kaasutiivis.
> tuo mitä kuvaat ei ole rakenteen "hengittävyyttä" vaan "kuivatusta".
Fysiikan lait on mitä ne on. Joudumme elämään niiden kanssa.
Talonmyyjät sun muut "pullotalopopulistit" sitten elää omassa kuplassaan.
>Kannattaisi osata jotain rakennusfysiikasta ennenkuin tulee tiedoillaan briljeeraamaan.
Olen harrastellut rakentamisasioita 20vuotta, lukenut Panu kailan Talotohtorin,
lukuisia tutkimuksia ja rakentanut ja huoltanut.
Esim hirsirakentamisen ammattilaiset ja Panu Kaila tietävät että sellainen hengittävyys,
jossa seinään siirtyy ja siitä palautuu kosteutta, tapahtuu esim hirsiseinässä vain 20mm
sisäpinnasta puuhun päin. Eli sellaiseen riittää Kastellitalo jossa on puupaneeli sisäpinnassa.
Talon kaikki muu kuiturakenteet ja huokoisrakenteet on paljon merkityksellisempiä.
Edelleenkään ei ole mitään syytä päästää sisäilman kosteutta lämmöneristeeseen, ei edes
massiivihirsitalossa taikka siporex talossa.
Sisäilman laatuun on suurin vaikutus ilmanvaihdolla ja sitten pintamateriaalien valinnoilla.
-raksaaja(sh)
Yksiaineisessa massiivirakenteessa rakenne ei harvene ulospäin, vaan se on samaa tiheyttä sisältä ulos. Näin ollen se ei myöskään fysikaalisesti toimi samalla tavalla kuin kerrosrakenne, mitä tulee sisäilman kosteuden hallintaan. Massiivihirsi tai Siporex taloissa ei vuosikymmeniin ole ollut lisäeristystä seinissä, vaan eristyskyky saavutetaan paksuntamalla seinää... koko seinä on siis eristettä ja kyllä... sisäilman kosteus päästetään tässä tilanteessa eristeeseen, mistä se palautuu sisäilmaan sitä tarvittaessa. Näin ollen massiivirakenteisessa talossa niin sisäilman lämpötila, kuin ilmankosteuskin ovat asujalle mukavia. Kun puhutaan täyshirsi- tai täyskivitalojen hyvästä sisäilmasta, tarkoitetaan tätä asiaa.
Ymmärrän kyllä että eristeteollisuuden (villa tai eps) edustajia houkuttaa kieltää tämän massiivirakenteiden ylivoimaisen edun olemassaolo, mutta onneksi se ei mene läpi ostajien parissa... esimerkiksi hirsirunkoisia taloja myydään enemmän kuin koskaan.
Ymmärrän kyllä, että panuikailottajilla on tarve selittää fysiikan lait uusiksi. Näin se uskovaisilla aina menee.
Hirsiseinä on rakennusfysikaalisesti toimiva rakenne, koska umpipuussa vesihöyryn vastus on riittävän suuri suhteessa lämmönvastukseen. Panukailottajien mielestä myös sahanpuru, kutterinlastu, paperi ja puukuitulevyt ovat sama asia kuin umpipuu. Minä lisäisin listaan myös panukailottojan päänupin...
Kun puhutaan muovittomuudesta, niin kyllä se yleensä jotain huokoista eristettä pukkaa. Egovillaa, puukuitulevyä yms. Näillä saadaan parempi lämmöneristys kuin umpipuulla, mutta vesihöyry pääsee näiden läpi karkaamaan aika esteettä eristeen läpi, seinän kylmimpään osaan -> hups, kosteus tiivistyy vaikkapa tuulensuojalevyyn tai ulkoverhoukseen. Niinhän siinä käy, kun seinärakenne harvenee sisällepäin. Mutta panukailottajat selittävän kaiken johtuvan lateksimaalista ja siitä, että seinän sisäverhous ei hengiä tarpeeksi. Pitää saada sisäpinnoille entistä vuotavampi rakenne...
niin no nyt puhuttiin yksiaineisesta, muovittomasta, itsessään eristävistä massiivirakenteesta, kuten vaikka umpipuusta tai betonista. Ei mistään panuista tai sahanpuruista... saatikka muistakaan eriste- tai kerrosrakenteista. Kunnollista massiivirakennetta kun ei tarvitse lisäeristää lainkaan villalla tai styroxilla. Näin ollen ei tarvita muovejakaan seinissä.
Onhan se hirveetä jos joutuu muovikalvoilla talonsa vuoraamaan, mutta ne ovat niitä valintoja jota kukin rakentaja tekee.
>Yksiaineisessa massiivirakenteessa rakenne ei harvene ulospäin, vaan se on samaa tiheyttä sisältä ulos.
Mikäli massiivirakenne on maalattu sisäpuolelta, rakenne todennäköisimmin on ulospäin harveneva.
Mikäli massiivirakenne on maalattu vain ulkopuolelta, rakenne on ulospäin tiivistyvä.
Mikäli massiivirakennetta ei ole maalattu kummaltakaan puolelta ja rakenne on vesihöyryä läpäisevää,
sisäilman kosteus kulkee rakenteeseen ja tiivistyy sen sisällä vedeksi ja jääksi.
Mikäli rakenne ei ole järjettömän paksu, se luultavimmin kerkiää lämpimänä kautena kuivaa ennen seuraavaa talvea.
>sisäilman kosteus päästetään tässä tilanteessa eristeeseen, mistä se palautuu sisäilmaan sitä tarvittaessa.
Fysikaalisesti tuo on mahdotonta, poislukien ehkä ulkoseinän muutamat millimetrit sisäpinnalta.
(puu on oma erikoistyyppinsä massiivirakenteesta, siinä kosteus ei pelkästään kulje suoraviivaisesti
vaan puun syyt ja saumat vaikuttaa, vesihöyry pyrkii kulkemaan epätiiveimmässä kohtaa eli hirsien saumoissa, tiivistyen vedeksi ulkopuolisen tiivisteen kohdalla)
>Näin ollen massiivirakenteisessa talossa niin sisäilman lämpötila, kuin ilmankosteuskin ovat asujalle mukavia. Kun puhutaan täyshirsi- tai täyskivitalojen hyvästä sisäilmasta, tarkoitetaan tätä asiaa.
Eli ei mitään fysikaalista pohjaa. Pelkkää uskomusta, mielikuvaa ja myyntipuhetta.
>esimerkiksi hirsirunkoisia taloja myydään enemmän kuin koskaan.
Mitä nopeammin hirsirakenteista siirrytään esim CLT elementteihin, luonto tulee kiittämään CO2 päästöjen pienentyessä.
-raksaaja(sh) (höyrynsuluttomassa "pullotalossa" asusteleva, heh)
>niin no nyt puhuttiin yksiaineisesta, muovittomasta, itsessään eristävistä massiivirakenteesta, kuten vaikka umpipuusta tai betonista.
Sellaisia ei ainakaan omakotitaloiksi ole rakennettu suomessa.
Kaikki on sekarakenteita.
> Ei mistään panuista tai sahanpuruista... saatikka muistakaan eriste- tai kerrosrakenteista. Kunnollista massiivirakennetta kun ei tarvitse lisäeristää lainkaan villalla tai styroxilla.
Masiivirakenteen ominaisuudet useinmiten paranevat lisäeristämällä.
>Näin ollen ei tarvita muovejakaan seinissä.
Muovin erinomaisia ominaisuuksia on toimiminen kapillaarikatkona ja lahoamattomana eristeenä.
>Onhan se hirveetä jos joutuu muovikalvoilla talonsa vuoraamaan, mutta ne ovat niitä valintoja jota kukin rakentaja tekee.
Muovikalvo pitäisi säätää pakolliseksi kattorakenteissa.
Seinissä höyrynsuluksi riittää maali, hirsi ja harkkokrakenteille.
(hirsirakenteissa tosin alimmaisen hirren lahoamisriskin vuoksi voi joutua lisäksi tekemään jotain)
-raksaaja(sh)
Aika hupaisa termi tuo 'yksiaineinen seinärakenne' kun niissä kuitenkin käytetään useita eri aineita: kiviaineksiset poikkeuksetta suljetaan rappauslaastilla (ja nekin toteutetaan useita materiaaleja käyttäen) ja hirsiseinätkin pinnoitetaan maalilla. Jos taas nuo hyväksytään yksiaineisuuden sisään, niin miksei sitten lautaseinää, jonka eristeenä käytetään puukuitueristettä ja ilmansulkupaperia?
kyllähän se päähän ottaa kun joutuu eristelatoja markkinoimaan... eeeehehhheee
>Aika hupaisa termi tuo 'yksiaineinen seinärakenne' kun niissä kuitenkin käytetään useita eri aineita: kiviaineksiset poikkeuksetta suljetaan rappauslaastilla (ja nekin toteutetaan useita materiaaleja käyttäen) ja hirsiseinätkin pinnoitetaan maalilla.
Aivan. Käytännössä kaikki seinät on sekarakenteita.
Jotkut toimii paremmin, jotkut huonommin.
Jossain on enemmän riksiä, jossain vähemmän.
Jotkut on energiatehokkaampia, jotkut epätehokkaita.
Useasti ulkoseinän rakenteesta pidetään turhan suurta meteliä.
Esim kosteusvauriot ja homeet on ihan jossain muualla, samoin sisäilmaongelmat.
Oma kokemus on että kun rakenteita aletaan tekemään vimosen päälle energiatehokkaisksi, heikoin lenkki korostuu.
(meillä se on ikkunoiden ja seinien eristyskyky)
-raksaaja(sh)
"eikö+se+hengitä"
Jos+otetaan+tarkasteluun+rakenteen+kyky+sitoa+ja+vapauttaa+kosteutta.
betoni+kykenee+sitomaan+vesihöyryä+huokoisrakenteeseen+ja+vapauttamaan+sitä+sieltä.
Puu+kykenee+siihen+(mielestäni)+vielä+tehokkaammin+(litramääränä+per+kilo)+koska+se+on+puukuitua/solurakenteinen.
Ulkoseinässä+on+kuitenkin+aivan+sama+mitä+materiaalia+eriste+on.+Mikäli+se+on+vesihöyryä+läpäisevää,+kostausvirta+on+eristeessä+ulospäin+(ei+lainkaan+sisäänpäin).
Mikäli+ulkoseinässä+on+tehokas+lämmöneriste+ja+sen+sisäpuolella+huokoista+massa+(betonia,+kipsiä+tai+puuta),+eristeen+sisäpuolinen+materiaali+kykenee+tehokkaammin+vastaanottamaan+ja+luovuttamaan+sisäilman+kosteutta.
Jos+eristeen+sisäpuolella+on+höyrynsulku+ja+siitä+sisäänpäin+huokoinen+materiaali,+sisäverhoilun/sisävaipan+kosteuskäyttäytyminen+on+optimaalinen.
Meillä+on+140+000+kg+huokoista+massaa+lämmöneristeen+sisäpuolella.+Vesihöyryä+sitova/vapauttava+massa+on+siis+melkolailla+maksimoitu,+mutta+sitä+ei+juurikaan+huomaa+sisäilmassa,+jos+lainkaan.+Mittareilla+sen+vaikutuksen+ehkä+voisi+todeta+esimerkiksi+vaihtelevissa+sääoloissa+tai+saunaillan/pyykkipäivän+jälkeen.
(lämmön+eristeen+sisäpuolisen+massan+vaikutus+on+merkittävänpi+energiataloudessa,+mutta+siinäkin+vuotuinen+lämmitysenergian+ja+jäähdytysenergian+säästö+on+vain+4...10%)
(+huom:+kaikki+rakenteiden+läpi+karkaava+sisäilman+kosteus+joudutaan+haihduttamaan+talvella+rakenteesta+ulkoilmaan+ja+samalla+korvaamaan+haihduttamalla+lisää+kosteutta+rakenteen+sisällä,+tuo+haihduttaminen+kuluttaa+energiaa,+ilmanvaihdon+mukana+tapahtuva+vesihöyryn/sisäilman+kosteuden+hukkaaminen+on+kuitenkin+suurempi+ongelma+kuin+seinät+tms.)
-raksaaja(sp)
"(lämmön+eristeen+sisäpuolisen+massan+vaikutus+on+merkittävänpi+energiataloudessa,+mutta+siinäkin+vuotuinen+lämmitysenergian+ja+jäähdytysenergian+säästö+on+vain+4...10%)"
Ja+huomattavasti+suurempi+on+ilmatiiveyden+merkitys.+Harkkorakennuksissa+se+on+vertaansa+vailla+/+helpoimmin+varmistettavissa.
-raksaaja(sh)
Tässä mun kollaasi kivoista lausumista yms.
Ympäristöministeriö, Juhani Pirinen:
”Näistä uskonnoista pitäisi päästä eroon. Hengittävyys-ismi ja pullotalo-ismi ovat populistisia..."
Juha Vinha TTY:
"Vuorokautiset kosteusvaihtelut ulottuvat puussa enintään noin 1–2 millin syvyyteen."
Panu Kaila:
"Huoneilman öisin kohoavan kosteuden on päästävä hirren sisälle ja palattava sieltä taas päivällä kostuttamaan ilmaa, joka etenkin talvisin tahtoo olla liian kuivaa.
Tähän reaktioon riittää muutaman sentin syvyinen rakenne vallan hyvin, eli liimasauma hirren sisällä ei vaikuta."
HUOM: Edes Panu ei ole kyennyt esittämään fysikaalista faktaa miten talvella ulkoseinästä, jossa hirsi on lämmöneristeenä, voisi tulla kosteutta sisäilmaan. Mutta toki kaikki lämmöneristeen sisällä oleva puu (ja betonin huokoset) osallistuu ilmankosteuden tasapainottamiseen, eli väliseinät, lattia, paneelit, jne.
"Sisäilman kosteuspuskuriksi ei tarvita puutaloa - siihen riittävät kirjat, tekstiilit ja kalusteet, sanoo rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta."
TTY:
"TTY:n laboratoriossa on tehty kokeita erilaisilla (höyrynsulullisilla ja ilmansulullisilla) seinärakenteilla ja ongelmalliseksi ajankohdaksi on todettu myöhäissyksy. Koetuloksista voitiin havaita että pelkkä ILMANSULKU selluvillaeristeisessä seinässä ei riittänyt vaan rakenteen ulkopintaan tuulensuojan sisäpintaan tiivistyi kosteutta ja muodostui jäätä. Tätä ilmiötä ei tapahtunut vastaavassa rakenteessa, jossa oli höyrynsulku."
Sisäilmayhdistyus RY:
"Rankarakenteisen seinän höyry- ja ilmatiiviys varmistetaan asentamalla avohuokoisen lämmöneristekerroksen sisäpintaan ilmansulku sekä ulkopintaan hyvin vesihöyryä läpäisevä tuulensuoja. Ilmansulkuna tulee yleensä käyttää höyrynsulkua."
"Lämmöneristeen lämpimällä puolella olevan rakennekerroksen vesihöyrynvastuksen tulee olla vähintään viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella olevan tulensuojan vesihöyrynvastukseen."
"Jos tuulensuojalevynä käytetään levyä jonka vesihöyrynvastus on kohtuullisen suuri esim. kipsilevy, tulee sisäpinnassa olla tiivis höyrynsulku, esim. höyrynsulkumuovi. Ilman höyrynsulkua olevaa rakennetta ei suositella."
Ja nostetaan viimeinen pointti: "Ilman höyrynsulkua olevaa rakennetta ei suositella."
-raksaaja(sh)
"Mutta toki kaikki lämmöneristeen sisällä oleva puu (ja betonin huokoset) osallistuu ilmankosteuden tasapainottamiseen, eli väliseinät, lattia, paneelit, jne."
Korjausta tartteis:
lämmöneristeen sisäpuolella oleva puu
-r
Kyllä oikeaoppisesti hengittävä massiivikivi-tai hirsirakenne on kaikista paras eikä niin vikaherkkä rakentajan tai käyttäjän aiheuttamille vaurioille. Ne eristävät paloa ja ääntä hyvin eivätkä ota mahdollisista kosteusvaurioista niin nokkiinsa.
Paras on aina paras
Nykyään toimivuusvaatimuksiin kuuluu lämmöneristyskin...
Ja sitä kun ruvetaan parenteleemaan lisäämällä eristettä sisäpuolelle...
Massiivikivi-+ja+hirsirakenteissa+itse+rakenne+on+kokonaa+eristettä.+Mitään+lisäeristettä+nämä+rakenteet+eivät+seiniin+tarvitse+ja+ne+täyttävät+asuintalolle+vaaditut+energiatehokkuus+luvut.+Käytännössä+massiivirakenteiset+seinät+ovat+20-30%+paremmat+energiatehokkuudessa+kuin+mitä+laskennalliset+rakenteen+U-arvot+antavat+ymmärtää.+Tämä+taas+perustuu+tiiveyteen+ja+massiivirakenteen+ylivoimaiseen+kykyyn+varata+ja+luovuttaa+lämpöenergiaa.++Ne+jotka+ovat+asuneet+kunnon+hirsi-+tai+kivitalossa+allekirjoittavat+tämän+varmasti.
>Massiivikivi-+ja+hirsirakenteissa+itse+rakenne+on+kokonaa+eristettä.
Lämmöneristetyissä+rakenteissa+kyseiset+rakenteet+(kevytbetoni,+puu)+lasketaan+kylmäsillaksi.
>Mitään+lisäeristettä+nämä+rakenteet+eivät+seiniin+tarvitse+ja+ne+täyttävät+asuintalolle+vaaditut+energiatehokkuus+luvut.
Katsaus+2012+määräysten+tasoon:
"seinä 0,17+W/(m²K)
hirsiseinä+(hirsirakenteen+keskimääräinen+paksuus+vähintään+180+mm) 0,40+W/(m²K)"
Eli+määräykset+sallivat+2x+suuremman+lämpöhukan+ulkoseinille+hirsiseinän+tapauksessa.
Määräykset+ei+estä+lämpöhukkaa.
>Käytännössä+massiivirakenteiset+seinät+ovat+20-30%+paremmat+energiatehokkuudessa+kuin+mitä+laskennalliset+rakenteen+U-arvot+antavat+ymmärtää.
Sehän+ei+ole+totta.+Todellisuus+on+jotain+4...10%.
>Tämä+taas+perustuu+tiiveyteen+ja+massiivirakenteen+ylivoimaiseen+kykyyn+varata+ja+luovuttaa+lämpöenergiaa.
Tiiveyden+osalta+pitää+huomioida+että+hirsirakenteissa+tiivistettävää+saumaa+tulee+monikymmenkertaisesti+enemmän,+esimerkiksi+harkkorakenteeseen+tai+elementteihin+verrattuna.+Meilläkin+olisi+yli+3km+tullut+lisää+tiivisteitä.
Tuosta+seuraa+se+että+tiiviyden+saavuttaminen+ja+ylläpitäminen+on+paljon+vaikeampaa+hirsirakenteissa+kuin+esim.+harkkorakenteissa.
Lämmön+varauskykyyn+vaikuttaa+eniten+rakenteen+massa.+betoni+(2200kg/m3)+on+ylivertaisesti+tehokkain.
Sekin+pitää+huomioida+että+ulkoseinät+ei+talvella+koskaan+kykene+luovuttamaan+lämpöä+sisäilmaan,+ne+vain+hidastavat+lämpövaikutuksia,+tasaavat+huippuja.
Lämmönvaraamisessa+ja+tasaamisessa+ylivertaisesti+parhaiten+toimivat+kokonaisuudessaan+lämmöneristeen+sisäpuolella+oleva+massa.+Lämmöneristeessä+olevan+massan+vaikutus+on+hyvin+pieni+(sen+lisäksi+että+kevyt+massa+ei+varaa+lämpöä).
-raksaaja(sh)
"Kyllä oikeaoppisesti hengittävä massiivikivi-tai hirsirakenne on kaikista paras eikä niin vikaherkkä rakentajan tai käyttäjän aiheuttamille vaurioille. Ne eristävät paloa ja ääntä hyvin eivätkä ota mahdollisista kosteusvaurioista niin nokkiinsa."
Erillisellä lämmöneristeellä varustetut harkkorakenteet on ylivertaisesti parhaita kyseisissä ominaisuuksissa.
-raksaaja(sh)
Raksaaja+taas+tässä+osoittaa+tietämättömyytensä.+Seinärakenteen+U-arvoon+liittyvä+MÄÄRÄYS+on+0,60W/m2K.+Suositus,+eli+VERTAILUARVO+seinärakenteelle+on+0,17W/m2K...+Ei+pidä+sekoittaa+näitä+asioita+keskenään.+Talon+seinät+saa+siis+rakentaa+lähestulkoon+siitä+mistä+haluaa,+kunhan+se+on+alle+0,60+U-arvoltaan.+Energiatehokkuusmääräysten+vaatimaan+tasoon+pääsemiseksi+pitää+kuitenkin+tällöin+laittaa+VERTAILUARVOA+paremmat+ikkunat/yläpohja/alapohja/lämmitysjärjestelmä+mikäli+seinässä+ei+saavuta+VERTAILUARVOA.+Esimerkinä+todettakoon,+että+jos+on+vaikka+päättänyt+tehdä+maalämpöön+perustuvan+lämmityksen,+niin+seinän+U-arvo+voi+huoletta+olla+vaikka+0,25+eikä+viranomainen+voi+siihen+sanoa+mitään...+
Sitten+kun+eriste-besservisserit+alkaa+itkemään,+että+mitä+järkeä+on+tehdä+0,25+U-arvolla+seinää+kun+voi+tehdä+sillä+0,17+U-arvollakin+ja+saavuttaa+näin+säästöä+energialaskussa,+niin+hei!!!+tuo+0,08+ero+U-arvossa+on+kilowateissa+vuodessa+n.+400kWh..+eli+n.+40€!!!!+hui+miten+paljon..+eli+alle+0,5%+lämmityskuluista...+Ja+sitten+kun+nämä+eristebriljeeraajat+kertovat+massiivirakenteen+hyödyn+olevan+luokkaa+4-10%,+niin+kumpikohan+laskukaava+antaa+paremman+energiatehokkuuden+käytännössä+vuositasolla?
Eristejutut+ovat+kuulkaas+kapitalismin+syötettä+ja+sitä+johtaa+eristeteollisuus.+Villa-pojat+ja+EPS-eskot+laukkaavat+TTY:llä+ja+VTT:llä+lobbaamassa++ja+kuiskuttelevat+Ympäristöministeriön+korviin+ehdotuksia+LASKENNALLISTEN+energiatehokkuusvaatimusten+kiristämiseksi+(=eristeiden+lisämyyntiä)+vaikka+käytäntö+ja+iso+osa+asiantuntijoista+on+jo+todennut+nykyistenkin+eristevahvuuksien+olevan+enemmän+riski+kuin+etu.
YES! Nyt puhutaan asiaa. Asia on juuri näin. Lisää vaan kommentteja tähän niin pysyy ketjussa korkealla tämä aihe.
Komppaan.. massiivihirsi on tosi hyvä. Nyt asuttu kolme vuotta ja naapureilla on samankokoiset talot samoilla lämmitysjärjestelmillä... Meillä menee vähiten energiaa lämmitykseen ja ei, ei lämmitetä puulla.
Lainaukseni määräyksistä oli puutaheinää, sori.
( Tarttee kerrata, itse rakensin 2003 tason määräyksillä.)
-raksaaja(sh)
"3.1.1
Rakennuksen+vaipan+lämpöhäviö+saa+olla+enintään+yhtä+suuri+kuin+kohdan+3.2+mukaisilla+vertailuarvoilla
laskettu+rakennuksen+vaipan+lämpöhäviö."
"3.1.2
Rakennuksen+vaipan+lämpöhäviö+saa+kuitenkin+olla+enintään+30+prosenttia+suurempi+kuin+kohdan+3.2
mukaisilla+vertailuarvoilla+laskettu+rakennuksen+vaipan+lämpöhäviö,+jos+lämpöhäviön+ylitys+tasataan
pienentämällä+rakennuksen+vuotoilman+tai+ilmanvaihdon+lämpöhäviötä."
"3.1.3
Rakennuksen+vaippaan+kuuluvan+seinän,+yläpohjan+tai+alapohjan+lämmönläpäisykerroin+saa+olla+enintään
0,60+W/m2K."
"3.2.1
Lämpimän,+erityisen+lämpimän+tai+jäähdytettävän+kylmän+tilan+rakennusosien+lämmönläpäisykertoimina+U
käytetään+seuraavia+vertailuarvoja+laskettaessa+rakennuksen+vaipan+lämpöhäviön+vertailuarvo
rakentamismääräyskokoelman+osan+D3+mukaisesti:
seinä+0,17+W/m2K
hirsiseinä+(hirsirakenteen+keskimääräinen+paksuus+vähintään+180+mm)+0,40+W/m2K"
"3.2.3
Rakennusosan+pienen+osan+lämmönläpäisykerroin+saa+olla+suurempi+kuin+mitä+kohdissa+3.2.1+ja+3.2.2+on
esitetty"
Eli+seinän+lämmönläpäisy+saa+olla+max+0,6W/m2K.
Kokonaisuudessa+lämpöhukka+ei+saa+ylittää+vertailurakennusta+jossa+seinän+lämmönläpäisy+on+max+0,17W/m2K.
Kuitenkin,+jostain+ihmeellisestä+syystä,+hirsirakennukselle+sallitaan+vertailulaskennassa+seinän+osalta+tuplaten+huonompi+0,4W/m2K.
Eli+hirsirakennuksialta+ei+lainkaan+edellytä+samantasoista+lämmönpitävyyttä+kuin+muilta+taloilta.
Kun+muut+rakennukset+saavat+YLITTÄÄ+energiankulutuksessa+vertailuarvon+korkeintaan+30%,+hirsirakennukselle+on+annettu+lisävapauksia+energian+tuhaamisessa.
Jospa+se+nyt+meni+selkeemmin+ja+jopa+oikein.
-raksaaja(sh)
Pertskule,+vielä+selvennyksen+yritys:
Eli+seinän+lämmönläpäisy+saa+olla+max+0,6W/m2K.
Kokonaisuudessa+lämpöhukka+ei+saa+ylittää+(yli+30%:lla)+vertailurakennusta+jossa+seinän+lämmönläpäisy+on+max+0,17W/m2K.
Kuitenkin,+jostain+ihmeellisestä+syystä,+hirsirakennukselle+sallitaan+vertailulaskennassa+seinän+osalta+tuplaten+huonompi+0,4W/m2K.
Eli+hirsirakennuksialta+ei+lainkaan+edellytä+samantasoista+lämmönpitävyyttä+kuin+muilta+taloilta.
Kun+muut+rakennukset+saavat+YLITTÄÄ+energiankulutuksessa+vertailuarvon+korkeintaan+30%,+hirsirakennukselle+on+annettu+lisävapauksia+energian+tuhaamisessa.
Saa+olla+kyllä+todella+pieni+talo,+että+0,08+säästää+vain+400+kWh+lämmitysenergiaa.+Helsingin+lämmöntaveluvulla+laskiessa+ulkoseinää+olisi+vain+50+m2+eli+suunnilleen+tuon+kokoinen+olisi+kämppäkin.+Vaikkapa+7x7+x2,5+m+kämpässä+olisi+ulkoseinää+70+m2+ja+huoneistoala+49+m2.++Tuosta+ikkunat+ja+ovat+pois+niin+edelleen+ollaan+yli+50+m2.
Omassa+tapauksessa+huoneistoala+161+m2+ja+ulkoseinää+132+m2.+0,08+U-arvossa+vaikuttaisi+n.+1000+kWh.+Kokonaisuudessaa+lämmitykseen+menee+reilut+20+000+kWh+eli+4-5%+olisi+tuon+vaikutus.
Nykyisessä+lainsäädännössä+ei+U-arvolta+enää+vaadita+mitään+muuta+kuin+vertailulaskelma.+Pitää+päästä+samaan+lämmönkulutukseen+kuin+vertailuarvoilla+laskettu.+Massiivipuuseinällä+vertailuarvo+on+0,40+muilla+0,17.+Tavallisen+hirsitalon+lähes+0,6+U-arvolla,+pitää+kompensointi+tehdä+LTO:lla,+paremmilla+ikkunoilla,+paremmalla+tiiveydellä+ja+lisäeristyksillä+muualla.
Hirsitalo"trolli"teollisuus on päässyt lobbaamaan ministeriötä hiilinieluilla. Ministeriön syväkurkut ovat nielleet mukisematta... ei muuta kuin Mikkoselle Paroccia pihaan niin kiristyvät E-luku vaatimukset jälleen.
Missä hemmetin harvalautaladossa asut jos lämmitykseen menee 20000kWh ja talosi on 161m2. Minulla on 235m2 lämmitettävää alaa, suora sähkö, ILP ja takka (5m3 puuta palaa vuodessa)... koko talon sähkönkulutus.on 25000kWh vuodessa... eli lämmityksen osuus sellaiset 12000kWh.
Perusmodernissa talossa ei yli 8000kWh mene vuodessa lämmitykseen. Nykytekniikalla on aivan sama onko seinän U-arvo 0,17 tai 0,27 kunhan se on tiivis, eli hyvin tehty.
>Sitten+kun+eriste-besservisserit+alkaa+itkemään,+että+mitä+järkeä+on+tehdä+0,25+U-arvolla+seinää+kun+voi+tehdä+sillä+0,17+U-arvollakin+ja+saavuttaa+näin+säästöä+energialaskussa,+niin+hei!!!+tuo+0,08+ero+U-arvossa+on+kilowateissa+vuodessa+n.+400kWh..+eli+n.+40€!!!!+hui+miten+paljon..+eli+alle+0,5%+lämmityskuluista...
Järjen+käyttö+tietenkin+sallittua.
Pitää+huomata+myös+että+mikäli+seinäpinta+on+kylmenpi+kuin+vertailurakennuksessa,+sisäilman+lämpötilaa+joudutaan+nostamaan+hieman+jotta+asuinmukavuus+olisi+sama+kuin+lämpimänpien+seinien+tapauksessa.+Se+nostaa+kauttaaltaan+rakennuksen+energiankulutusta+joitain+prosentteja.
Tähän+tulee+lisänä+se+jos+rakenteessa+on+kilometreittäin+tiivistettävää+saumaa+ja+lukuisia+kohtia+joissa+rakenteiden+elämisestä+johtuen+tiiveys+ei+ole+pysyvää,+rakennuksen+ilmatiiveys+on+heikompi+kuin+saumattomissa+rakennuksissa.+(jälleen+puhutaan+prosenteista)
Lisäksi+ulkoilmaa+vasten+olevien+rakenteiden+määrät+vaihtelee+taloissa+yksilöllisesti,+joten+"rahallinen"+tai+CO2+kilogrammoissa+laskettu+ero+eri+seinän+U+arvojen+välillä+vaihtelee.
Talo+on+niin+hyvä+kuin+on+sen+heikoin+lenkki,+ainakin+melkein.
Omassani+U=0,25+seinät+on+se+kohta+jonka+vaihtaisin+(ikkunoiden+lisäksi),+jos+uudestaan+tekisin.
(oma+kokemus:+kun+yläpohjan+ja+alapohjan+eristävyys+on+hyvä,+heikoimmat+kohdat+korostuu)
Tuolta+jos+ottaa+esimerkkiluvut+http://www.thermofox.fi/fi/tutkimustietoa/tutkimustietoa1.html+,
nähdään+että+seinien+kautta+lasketaan+hukkaantuvan+196€+vuodessa.+
Rahallista+merkitystä+voi+siitä+mietiskellä.
(jos+kuvitellaan+että+talon+seinät+on+U=0,25+tasoiset,+tuplaten+paremmalla+eristyksellä+energiankulu+puolittuu,+kaksinkertaisella+kaksinkertaistuu+....+U=0,08+erolla+rahallinen+hukka/säästö+ois+tosiaan+vain+63€/vuosi+(+-3,5%,+82kg+CO2),+mutta+kuten+tuossa+edellä+kirjoitin,+ihan+näin+yksinkertainen+asia+ei+ole)
-raksaaja(sh)
Minä+en+vielä+tuossa+asu,+vaan+olen+sukulaiselta+ostamassa.+Ei+ole+ILP:tä+eikä+takkaa.+Sähkön+kokonaiskulutus+28+000+kWh+suoralla+sähköllä.+Tulossa+on+MLP,+jonka+jälkeen++sähköä+menee+lämmitykseen+ehkä+5000+kWh.
Talo+ei+ole+moderni,+vaan+70-luvulta.+Huomattavasti+paremmin+eristetty+kuin+tuolloin+keskimäärin.+3-lasiset+ikkunaelementit,+seinän+U+0,3,+yläpohjan+0,24+jne.+Siis+alkuperäisillä+eristeillä.
Meneekö+sinulla+todellakin+13+000+kWh+muuhun+kuin+lämmitykseen?
Lämpöpumpulla+lämmittäessä+pieni+ero+seinän+eristyksissä+ei+tunnu,+mutta+kyllä+se+sen+5%+vaikuttaa+helposti.
204mm+hirsi+on+kuulemma+yleisin+omakotitalojen+hirsirakenne,+U=0,53+W/m2K
(mun+laskuopilla+edellä+vilautetussa+esimerkissä+vuotuinen+seinän+energiakulun+lisä+olisi+2x+eli+karkeasti+nakattuna++196€+vuodessa,+eli+10%+lisä+kokonaisuuteen,+jos+verrataan+0,25+seinään)
270mm+hirsi+lienee+paksuimpia+suomessa+rakennettavia,+U=0,41+W/m2K
Rakenteista+oli+asiallista+speksiä+gummitiivisteineen+esim.+tuolla:
https://www.honka.fi/app/uploads/2017/05/HONKA-LOOK-Hirret.pdf
-raksaaja(sh)
Ei mennyt oikein. Pykälät ovat 2010 C3:sta, joka on kumottu. 2017 tuli uudet säännöt, joista poistettiin suorat U-arvovaatimukset. Vertailuarvot ja niillä tehtävä vertailulaskenta on nyt määräävä.
Seinän U-arvo voi siis olla, vaikkapa 1, jos vertailulaskennalla pääsee läpi. Tuskin pääsee 1:llä, kun kaikki vertailuarvot alkaa olla tiukkoja.
Tässä nykysäännöt https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Energiatehokkuus
Honkarakenteen+dokumentissa+on+muuta+pöljyys,+kuten:
"Hengittävä+seinärakenne
Käytettäessä+massiivipuuta+rakennusmateriaalina+saavutetaan+luonnollisesti+hengittävä+seinärakenne.+Massiivipuusta+rakennetussa+talossa
sisäilman+suhteellinen+kosteus+(RH)+asettuu+luonnollisesti+optimialueelle,+30–55+%,+jolla+bakteerit,+virukset,+sienet+ja+muut+haittatekijät+eivät+menesty."
Kesällä+sisäilman+kosteus+vääjäämättä+nousee+sisäilman+vaihtumisen+takia+samaksi+kuin+ulkoilman+kosteus+eli+enimmillään+yli+55%.
(hirsi+ja+muut+massiiviset+rakenteet+kykenee+hieman+tasaamaan+vuorokautista+vaihtelua)
Talvikaudella+sisäilman+kosteus+vääjäämättä+laskee+alle+30%+sisäilman+vaihtumisen+takia.
Mitä+tiiviinpi+talo+on.+Sen+paremmin+sisäilman+kosteutta+voidaan+hallita,+mutta+fysiikka+asettaa+rajut+rajat:+pakkasella+sisäilma+on+armottovan+kuivaa,+sille+ei+honkakaan+mitään+mahda.
-raksaaja(sh)
Kas. & kiitos.
"Massiivipuurakennuksessa voidaan edellä 1 ja 2 momentissa esitetyt E-luvun raja-arvot
ylittää käyttötarkoitusluokan 1a rakennuksessa 20 prosentilla, "
Ympäristö ei ainakaan kiitä tuossa kohdin.
-raksaaja(sh)
U=0,53+W/m2K.+Mun+tapauksessa+132+m2+seinää+eli+70+W/K.+Etelä-Suomessa+lämmitystarveluku+4000+K-vrk.+Vuodessa+menisi+siis+tuon+seinän+läpi+70*4000*24+=+6720+kWh.+Suoralla+sähköllä+se+maksaisi+12+c/kWh+hinnalla+800+€.+Hyvällä+lämpöpumpulla+voi+päästä+tuonne+200+€+tasolle.
Vertailuarvo+seinän+U-arvolle+on+0,12.+Tuolla+saadaan+16+W/K+ja+1520+kWh,+joka+tosiaan+voisi+maksaa+sen+196+€+suoralla+sähköllä+(182+€+tuolla+12+c/kWh).
Ylä-+ja+alapohja+molemmat+161+m2+ja+vertailuarvo+0,07.+Siis+11+W/K+ja+1080+kWh/kpl.+Eli+130+€.
Ikkunaa+ja+ovia+on+35+m2.+Sen+vertailuarvo+0,7+eli+25+W/K,+2420+kWh+ja+290+€.
Ilmanvaihto+60+l/s+LTO-hyötysuhteen+vertailuluku+65%.++25+W/K+eli+2420+kWh+eli+290+€.+Nykyään+saa+kyllä+helposti+75%+ja+jopa+85%+LTO-hyötysuhdeita,+joilla+tuosta+saa+jopa+puolet+pois.
Pelkän+hirsiseinän+läpi+vuotaa+suunnilleen+yhtä+paljon+kaikki+lämpöhukat+yhteensä+nykyaikaisessa+talossa.
Jos+talo+on+2-+tai+useampikerroksinen,+tilanne+on+vielä+huonompi.+Tuolloin+ylä-+ja+alapohjaa+on+suhteessa+paljon+vähemmän+kuin+minun+1-tasoisessa.
"Pelkän hirsiseinän läpi vuotaa suunnilleen yhtä paljon kaikki lämpöhukat yhteensä nykyaikaisessa talossa."
Jeps.
Mielestäni lämpöpumppu olisi oleellinen vakiovaruste (pakollinen) kaikille jotka väen vängällä haluavat tehdä ulkoseinän umpipuusta, ja jos ei hiilineutraalia kaukolämpöä satu olemaan tarjolla.
((Jos seinän läpi annetaan karata moninkertainen määrä energiaa, sitä ei saada takaisin "kompensoimalla". Jos hirsitalo lämmitetään suorasähköllä, se aiheuttaa runkoon sitoutuneen CO2 määrän verran ylimääräisiä päästöjä aika nopeasti ja olisi äärimmäisen epä-ekologinen.))
-raksaaja(sh)
Höyryn tiiveyden vertailuja...
Joskus laskeskelin kuinka tiiviitä eri materiaalit ovat.
Vapaan ilmatilan höyryn "läpäisykyky" on tässä 1 ja siihen verrattuna...
ilma 1
mineraalivilla 0,8
selluvilla 0,56
kuitulevy 0,16
kipsilevy 0,08
lastulevy 0,012
puu 0,012
muovi 0
Laskin samat myös CO2 kaasulle ja tulokset on saman suuntaiset, erojakin on, esim...
ilma 1
...
kipsilevy 0,13
lastulevy 0,016
puu 0,003
muovi 0
Kuvittelisin harkkorakenteen käyttäytymisen olevan hieman kipsilevyn kaltainen.
(olen hukannut laskelman siltä osin, enkä näköjään kirjoittanut rakennevahvuuksia ylös, höh. jossain on mulla parempi versio maalipintoineen kaikkineen, mutta antaapa olla)
Rakenteiden hengittävyydelle ja sen merkityksen miettimisille tuo antaa joitain suuntaviivoja.
Joillekin voi olla yllätys että umpinainen puu on erittäin tiivis materiaali (huomattavasti kaasutiiviinpi kuin harkkorakenteet).
-raksaaja(sh)
minulla+harkkotalo+190m2,+jossa+seinän+u-arvo+on+0,15+ja+ilmatiiveysluku+0,4...+ulkolämpötilojen+vaihteluita+ei+juuri+huomaa+ja+sisäilman+kosteus+ympäri+vuoden+35-40%.+Lämmitykseen+kuluu+energiaa+n.+5000kWh+vuodessa.+Talo+Tampereella.+En+vaihtaisi+mihinkään+muuhun+rakenteeseen.
Meillä+tipahtaa+Oulun+korkeudella+ilmankosteus+(myös+sisätiloissa)+alle+30%+joskus+loppusyksyllä.+Eikä+nouse+sen+yläpuolelle+ennen+seuraavaa+kesää.
-raksaaja(sh)
Paljonko hirsitalon ja muovipullon neliöhinnassa on karkeasti eroa?
Kuka on johtava hirsitalovalmistaja tällä hetkellä?
Hirsilato tulee kalliiksi. Hirsi vastaa 5 cm mineraalivillakerrosta. Lämmöneristys ei ole juuri parempi kuin nykyaikaisilla ikkunoilla.... Joten pitää kompensoida niin maan perkeleesti = laitetaan metrin patja sitä villaa höyrysulku yläpohjaan, laitetaan muovitonta tekniikkaa eli maalämpöpumppu muoviset lämmönjakoputket lattiaan ;-D
Hitusen on sokeita pisteitä hirsiuskovaisilla, mutta näinhän se uskovaisilla aina menee...