Mitenköhän sanoisin tämän että asia ymmärrettäisiin oikein.
No minulla on kaksi lasta jotka asuvat isän luona, isä meni naimisiin ja tämä uusi "äitipuoli" ottanut äidin roolin oikein tosissaan. Välimatkaa meillä on n.1km ja tapaamisia vain viikonloppuisin. Ennen kuin naikkonen astui kuvioihin tapaamisia oli enemmän ja tuli soittoja voinko hakea pojat tarhasta ym. Mutta eipä tule enään. Tässä kysymys kuinka hyvin äitipuoli voi viedä niin sanotusti minun paikkani ja käyttää valtaa sillä että hänellä on sama sukunimi lasteni kanssa?
En sano tätä mitenkään pahalla vaan haluaisin että kaikki toimisi lapsia ajatellen hyvin ja näin nyt ei ole.
Joka ikinen ero lasten ja minun välillä on yhtä taistelua, siis taistelua silleen ettei lapset halua mennä takaisin. Tästä kun kysyn isältä että voinko pitää vielä muutaman päivän tulee tyly vastaus että ET. Onko tämä lasten etujen mukaista??? Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta?? Eikä ole tarkoitus mitenkään olla vastaan uusio perheitä. Meitä on moneen junaan!!
No minulla on kaksi lasta jotka asuvat isän luona, isä meni naimisiin ja tämä uusi "äitipuoli" ottanut äidin roolin oikein tosissaan. Välimatkaa meillä on n.1km ja tapaamisia vain viikonloppuisin. Ennen kuin naikkonen astui kuvioihin tapaamisia oli enemmän ja tuli soittoja voinko hakea pojat tarhasta ym. Mutta eipä tule enään. Tässä kysymys kuinka hyvin äitipuoli voi viedä niin sanotusti minun paikkani ja käyttää valtaa sillä että hänellä on sama sukunimi lasteni kanssa?
En sano tätä mitenkään pahalla vaan haluaisin että kaikki toimisi lapsia ajatellen hyvin ja näin nyt ei ole.
Joka ikinen ero lasten ja minun välillä on yhtä taistelua, siis taistelua silleen ettei lapset halua mennä takaisin. Tästä kun kysyn isältä että voinko pitää vielä muutaman päivän tulee tyly vastaus että ET. Onko tämä lasten etujen mukaista??? Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta?? Eikä ole tarkoitus mitenkään olla vastaan uusio perheitä. Meitä on moneen junaan!!
Vastaukset 31
Vanhimmat
Usein tietysti yhteydenpidon tarve vähenee, jos jompi kumpi eronneista osapuolista löytää rinnalleen uuden kumppanin jakamaan sitä arjen pakerrusta. Mutta voisitko saada sovitusti lisäpäiviä? Jos joustavuus on mennyttä, ehkä voisi sopia joka viikkoisesta ylimääräisestä päivästä ja viikonloppujen pidennyksestä alkamaan esim to-iltaisin? Kun kerran asutte niin lähekkäin, ettei koulujen tms. kohdalta olisi ongelmallista ainakaan. Uusi "äitipuoli" hakenee paikkaansa puolisonsa rinnalla uusperheessä, siksi siellä päässä saattaa näyttää liian totiselta. Kyllä se ajan mittaan tasoittuu. Aina tapaamisasioista voi sopia myös sosiaalitoimessa, niin ei ole sitten kenelläkään nokan koputtamista niihin sopimuksiin.
Ai kauhee, ihan hiki tulee kun ajattelee naikkosten toimintaa miten ne voi tehdä noin ala-arvoisia asiota. Toihan on jo ihmiskaappaus, ja sulla on oikeus omiin lapsiin. Eiks lasten isä puutu jo tuohon aiaan, kysy siltä, älä siltä naikkoselta, asia ei kuulu sille. Miks ne muuten asuu isän luona? Täällä aina arvostellaan exiä, mutta näyttää siltä että suurin vika on naikkosissa, ei kukaan järjellinen ihminen vie toisen lapsia! Onneks ei tarvi kestää tollasta showta naikosten takia. Taidamme muuttaa korpeen, missä ei näy valon pilkkuakaan, ettei ne eksy meille! Hui!
Lasten isä ei oikein komunikoi minun kanssani vaan kysyy aina naiseltaan. No eiköhän nämä kaikki järjesty kun alkaa hoitelee asioita toisellla tapaa ja näyttää heille että kuka saa myös määrätä omista lapsista. Lapset menivät isälleen jo monta vuotta sitten, oli järjestelykysymys ja on toiminut muuten hyvin ilman nyt tämän keväisiä erimielisyyksiä
Meillä taas oli näin että mieheni ei saanut tavata lastaan kuin jokatoinen viikonloppu. ja silloinkin sai hakea perjantaina lapsen äidiltään vasta klo 18.00 jälkeen ja sunnuntaina piti lapsi viedä klo. 10.00 ellei aikaisemminkin. lapsi oli tuolloin 2½-vuotias. Lapsi olisi halunnut olla isällään pitemmän aikaa mutta äiti kielsi tämän. kaikkien kiistojen jälkeen lapsi asuu nyt 2viikkoa meillä ja 2viikkoa äidillään. Huomaa kyllä lapsestakin että on huomattavasti tasapainoisempi kuin silloin kun äiti ei antanut lapsen tavata isäänsä. Nyt lapsi on 4½-vuotias ja niin onnellinen. isä myös x)
Eli kyllä näitä pahoja ihmisiä löytyy niin äideistä, isistä, isäpuolista ja äitipuolistakin.
Kerrothan, miten tuon teitte?
Tilanne vaatisi pitkän sepustuksen, joten en sepustele...
Pojan (6 v) edun mukaista olisi, että saisi enemmän aikaa isän luona... Kuinka siis pääsitte 50/50 ratkaisuun?
Ensin ehotimme hänelle sitä ja vastaus oli tietysti ensin kielteinen. Siihen soppaan jopa sitten äidin vanhemmatikin sotkeutuivat mutta lujana pysyimme. Sitten annoimme ajan kulua ja lapsen äiti itse sitten sanoi että mitäpä jos seuraavan kerran kun poika tulee teille piettäisitte heti sen 2viikkoa ja sitten hän sen 2viikkoa. ensin se oli kokeilua mutta sitten vaihtuikin pysyväksi ratkaisuksi. Kokeilu aikana eme vielä ottanut yhtettä lasten valvojaan vaan äiti ehdotti että jakaisimme lapsilisät ja elarit puoliksi. kumpikin ostakoon lapselleen mitä tarvitsee sinne kotiin. yksi reppu vaan kulki lapsen mukana jossa oli tarhavaatteita.
Nyt sitten ei kule edes reppuakaan ja eltusta ei enään makseta kellekkään mutta lapsilisät menevät puoliksi. Eikä tähän ole ollut kellään mitän nokan koputtamista. ehkä äidin vanhemmilla...
Mutta sen neuvon voin antaa tästä. kannattaa oikeasti sopia ne puhelin päivät ja ajat kirjallisena niin ei tule siitä mitään turhaa riitaa siitäkään. x)
Ilman tuottamaanne vaurioo? Miten hulluja te teette lapsista jotka pakotatte ihan sairaisiin kuvioihin?
Steriloikaa itsenne jos ette ole kykeneviä kasvattaan lasta tai lapsia. Nykypäivänä jolloin abortti on helppoo ei tarvitse tehdä ei toivottuja jälkeläisiä ollenkaan jos ehkäisy pettää.
Uusperhe kuviot ovat ihan sairaita ja erittäin haitallisia lapselle. Lapselle on haitallista katsella uusperheen "onnee" sivusta seuraten. Lapselle olisi parempi kuin esim: isää (uusperheen perustajaa) ei olisi ollenkaan! Itselläni olisi ollut tosi törkeetä jos olisin ollut pakotettu katseleen ja säännöllisesti käymään isän taloudessa. Minulla oli jo vahva tahto lapsena, joten kieltäydyin ja en ole koskaan katunut sitä!
Mutta lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa, ja useimmat lapset onneksi haluavat tavata kumpaakin vanhempaansa, koska toinen eron osapuolista ei aina myrkytä lastaan toista vastaan, kuten sinulle näyttää käyneen.
Sinä se et sitten tiedä mistään mitään. Minä olen itsekkin myös eronneesta perheestä ja todellakin tiedän sen että jokainen lapsi tarvitsee molemmat vanhemmat tullakseen tasapainoiseksi.
Meillä isällä on uus vaimo ja äidillä uus mies ja molemmilla on uudet lapset jotka ovat meille kokonaisia ei mitään puolikkaita.
Enemmänminä olen joutunut kärsimään siitä kun en pystynyt tapaamaan isääni kuin lomilla ja en aina silloinkaan. Isä asui 700km päässä meistä joten matkustaminen ei tule halvaksi jos on kyse kolmesta lapsesta.
Mielummin olisin toivonut että vanhempani olisivat asuneet samalla paikkakunnalla jotta olisin voinut olla vanhempieni luona yhtäpaljon.
joten mielestäni tämä 50/50 juttu ei ole mitenkään raakaa. päin vastoin.
jos molemmat venhemmat saavat puuttua kasvatukseen niin sillon lapsestakin tulee täyspäinen eikä tasapainoton riidan haluinen kakara!
Niin on. Täällä naisilla on tärkintä vaan, et saa miehen lapset itselleen, ei se että lapset ovat onnellisia äidin luona, kun ovat pettyneet isään.
En jaksa käsittää, miten lasten isät kertakaikkiaan voivat katsella sellaisia uusia naisiaan,jotka haukkuvat, hilluvat ja manpuloivat heidän omia lapsiaan. Jos mää olisin mies, sellainen nainen lentäs kun leppäkeihäs.
En kyllä käsitä äitejäkään, jokta suovat omille lapsilleen noin kurjan kohtalon, että päästävät lapsensa hullujen huoneeseen. Ei sellaisista lapsista tervejärkisiä voi tulla. Lapsen mieli on herkkä, ja ottaa vastaan kaiken pahan.
jos sinulla on lapsia niin todellakin toivon että lastenvalvoja jne huomaavat ajoissa tuon sinun katkeruuden ja vihan ja sen että et todellakaan ole tasapainossa. Lapsi raukka joutuu kärsimään tuollaisen raivohullun seurassa. Kasva aikuiseksi ennen kuin alat leikkimään kotista.
ja kohta tulee lapsen lapsiakin. Tuskin kukaan lastenvalvoja aikuisia lapsia minulta vie!!Heh hee... Minun lapsillani on omat aivot olleet aina, jo pieninäkin, eikä hekään kaikkea ole, ei vieläkään suvaitse.
Vääryyden heitä kohtaan isältä osaavat hekin tunnistaa, ilman minua. Niin että nauttikaamme lapsenlapsismme kohta...!
Ja äiditkö ne sitten eivät perusta uusperheitä?
Miten ihmeessä teidät sekopäät saisi käsittämään, että ei tuollaisia yleistyksiä voi viljellä.
Jos oma lapsuuden uusperhe vaikka onkin ollut onneton, niin ei se tarkoita sitä, että kaikki ovat.
Olisiko parempi, että isä ja äiti vaan sitkeästi eläisivät yhdessä vaikka olisivat molemmat onnettomia ja tyytymättömiä elämäänsä? Olisko se muka hyväksi lapsille? Pitäisikö oma elämänsä uhrata täysin lasten hyväksi? Millaista esimerkkiä sillä näytettäisiin lapsille?
Ja jos ja kun erotaan, niin sitten pitäisi loppuelämänsä elää ilman parisuhdetta vai? Entäpä leskiksi jäänet? Tai ihmiset, jotka ovat eronneet väkivallan takia (henkisen tai fyysisen)?
Miksiköhän minä edes yritän, ei teitä saa mitään tajuamaan...
Sinä näyttäisit olevan elävä esimerkki PASista kärsivästä vanhemmasta.
Äidit ottaa itselleen vastuunjakajan, kun oma isi ei välitä. Äidin uusi mies ei koskaan käyttäydy samoin kuin isin naikkonen. Miehet ovat asiallisia, eikä hauku ketään asiattomuksillaan.
Kun taas isit ottaa itselleen ajankulun ja murheen murtajan. Ja he käyttäytyvät tavoilla, joista ei tarvi mainita, Niitä on täällä pullolaan.
Siinä on ero.
sit vaan lapsilles,toivottavasti ovat löytäneet tasapainoiset puolisot jotka eivät heitä koskaan jätä,petä tai kohtele huonosti(omat lapsesihan eivät tietenkään niin tee)
enpä haluaisi elää perhehelvetissä pahoinpitelyn tms keskellä sen takia,et erota en voisi koska silloin oma äitini pitäisi minua luuserina..
elämä kun ei aina kaikilla mene niinkuin toivoisi,tottakai itsekkin toivon et lapsillani olisi parempaa onnea elämässään ku minulla,mut jos ei,niin tukeeni voivat aina luottaa..
Selityksiä löytyy...
Selitäpä tämä sitten jotenkin tuohon teoriaasi sopivasti:
Äidillä on uusi mies. Lapset on pakotettu kutsumaan häntä isäksi. Äidin kotona esitetään onnellista ydinperhettä, vaikka totuus on kaukana siitä. Uusi mies lähettelee lasten oikealle isälle hävyttömiä viestejä ja kohtelee lapsia huonosti.
Lapset tapaavat säännöllisesti isäänsä (minun miestäni). Lapset käyvät tapaamassa myös minua silloinkin kun isänsä ei ole edes kotona. Minä olen tämän perheen toinen vastuullinen aikuinen. Ikinä en ole lapsille sanonut pahaa sanaa heidän äidistään, vaikka siihen olisi syytä ollutkin. Lasten äiti kulkee pitkin kaupunkia levittelemässä täysin perättömiä juttuja meistä.
Olemme mieheni kanssa tavanneet kaksi vuotta hänen eronsa jälkeen. Minä olen tässä perheessä tasa-arvoinen kumppani miehelleni sekä tasa-arvoinen kasvattaja lapsille heidän meillä ollessaan.
Äidin uusi mies muutti taloon heti samana päivänä kun mieheni sieltä lähti. Hän ei ole tasa-arvoinen siinä taloudessa. Poikkipuoliset sanat tai teot johtavat siihen, että mies viettää yönsä pihalla autossa.
Kumpi perhe on parempi malli lapsille?
Eli sä olet se isin uusi naikkonen. No joo, kuten mainitsin, naikkoset ovat juuri niitä jotka puhuvat perättömiä miehen edellisestä perheestä.
Jos asia vaivaisi isää, hän ottaisi asian esille, mutta kun se ei häntä häiritse, vaan se on ongelma vain sinulle.
Ja mitä viimeiseen lauseeseesi tulee, et ole kasvattaja kenenkään muun silmissä kuin omissa. Juuri tällätavoin naiset haluaa päteä, tehdä itsestään toisten lapsille isomman ihmisen kuin todellisuudessa ovatkaan.
En käsitä miksi ihmisten täytyy tunkea toisten lasten maailmaan, kun he eivät sitä halua. Mutta heidät pakotetaan haluamaan.
Tälläistä toimintaa miehet eivät tee. He osaavat erottaa omat ja toisten lapset. Eivätkä ala leikkimään tärkeempää ihmistä kuinovat.
oletko tosiaan ollut noin typerä että olet mennyt lapsia tekemään tuollaisen vastuuttoman hunsvontin kanssa? Olisiko aika katsoa peiliin?
Minut on pakotettu sietämään joka toinen viikonloppu mieheni lapsia vaikken haluaisikaan.
Halusin tämän miehen, en näitä kiukuttelevia ja sotkevia kakaroita, jotka rynnistävät kotiini meluamaan.
Joten älä yleistä, en halua tunkea itseäni heidän elämäänsä. He ovat tunkeutuneet minun elämääni.
Mieluusti pysyisivät äidillään loppuelämänsä!
Kuka sua on pakottanu? Tilisk se mies sun oven taa, ja rynni sisään lastensa kanssa?
Epäilen, et se tais olla toisinpäin.
Hienoa, että sait heiltä isän, ei lapset isää tarvikkan.
Täytyy sanoo et aika rohkeita on toiset äidit, jotka sysäävät lapset isille sillon kun se hoidot on siellä!
Ei ihme et lapset ei kuulu omasta mielestä enää minnekkään. Aina on pelko, jospa se äitikin jättää.
On julmaa,, et lasta pyöritetään kuin lanttua ja taas palaa takasin, ja viikon päästä säkki selkään ja maailmalle ja taas kotia. Kauheeta, jos ite joutus tollai reissuumaan.
Aikuiset ei välitä lapsistaan, omat jutut on tärkeimpiä, varsinkin isät ei välitä.
Eihän sellasta ookkaan kuin uusperhe. Sehän on väkisin kokoon kyhätty seurue, jota vain peitellään.
Lapset jotka saavat asua ja olla oikean isän ja äidin kanssa, ovat niitä parhaita lapsia. Muut on muokattu omaan malliin sopivaksi, heillä ei ole omaa persoonaa.
Kun äiti jää yksin, olisi kaikkien kannalta parasta, että vain äiti pitäisi huolen että lapset kasvavat normaaliksi ihmiseksi, eikä ylimääräisiä hoitoja isän puolelta todellakaan tarvitse. Lasten elämä on liian arvokas pilattavaksi.
Sinuakin kyllä tarttis jonkun välillä "hoitaa", voisit päästä ees hetkeks onnellisemmille vesille.
noin puhuu muija joka on pahassa puutteessa ja jota vituttaa kun paremmannäköiset ja fiksummat naiset vie kaikki miehet. Ja turha yrittää selittää että olet muka onnellisesti naimisissa ym. Ei kukaan usko kuitenkaan.
Kyllä, olen isin uusi naikkonen ja ylpeä siitä :)
Mistäs sinä tiedät mistä keskustelemme mieheni kanssa? Asia vaivaa häntäkin, mutta emme ala äidin kanssa tappelemaan, lapset siitä vain kärsisivät. Äidin levittelemät jutut jätämme myös omaan arvoonsa.
Ei minulla ole mitään ongelmaa, meillä on kaikki hyvin. Eikä minulla ole myöskään minkäänlaista pätemisen tarvetta. Olisin vaan halunnut kuulla miten sovitat minun tilanteeni aikaisempaan teoriaasi, mutta näköjään et siihen pysty. Senhän toki tiesinkin jo etukäteen :)
Jos pystyt, niin kerropa minulle miten olen tunkeutunut lasten maailmaan vastoin heidän tahtoaan? Jos asia olisi näin, niin tuskinpa lapset minulle soittelisivat ja haluaisivat meille tulla myös silloin kun isä ei ole kotona?
En tiedä miten mahdoit kirjoitukseni lukea, sillä tässä tapauksessa juuri isäpuoli oli se, joka leikkii jotain muuta kuin mitä todellisuudessa on.
Kasvattaja olen mieheni lapsille ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi veljeni lapsille. Ohjaan ja ojennan jos tarve vaatii.
Kukapa ei olisi ylpeä saavutuksistaan. Suomalainenhan on tietty pahansuopaisuudestaan aina ylpeä. Silloin kun saa tehtyä toisille vääryyttä. Oma etu ja onnellisuushan on tärkeintä, viis muista ja muiden tunteista.
Kun vielä saa miehnkin kääntymään ex perhettään vastaan, on onni täydellinen.
Tiedän tunteen, mutta peilin toisella puolella.
Lasten elämään on helppo tunkeutua,varsinkin jos he ovat pieniä. Se käy vaikka väkisin, mutta aikuiset käyttää sanaa sopeutua.
Ei varmaan montaa aikuista ole, jotka kysyy lapsilta haluatko tai voisitko. Heille läväytetään kaikki eteen kuin nakkimakkara.
Lapsille on helppo valehdella, heitä on helppo huijata, koska lapsi ei kauaa kanna kaunaa, kun kyseessä on omat vanhemmat. Lapsi ei voi valita vanhempiaan, siksi hänen on hyväksyttävä pakosti kaikki, mitä hänelle sanotaan ja eteen tuodaan. Mitä muuta hän voisi.
Lapsen edusta puhuttaessa, tarkoitetaan vanhempien etua.
Vanhemmat tekevät kaikki ratkaisut siten, miten heille itselleen käy, ja on hyvin.
On sääli, että täysin vieraat ihmiset vievät lapselta isän ja samalla kiilaa vielä lapsen elämään utsimaan ja muuttamaan omia tuttuja asioita. Isät eivät tee mitään, sivusta seuraa, kun lapsi kärsii ja muuttuu sisimmässään vieraaksi.
Mikä kiire miehillä on etsiä joku uusi naikkonen sotkemaan lapsen elämään.
Joko sinä et osaa lukea tai sitten et ymmärrä lukemaasi (tai et halua ymmärtää). Ja perusteluja sinulta on näköjään ihan turha odottaa, pyörität vaan samaa levyä uudelleen ja uudelleen...
En ole vienyt keneltäkään isää, päinvastoin. Lasten on mahdollista tulla meille useammin nyt kun taloudessa on kaksi aikuista heistä huolehtimassa.
Ylpeä olen siitä, että minulla on hyvä parisuhde, loistava mies rinnallani ja siitä, että mieheni lapset ihan vilpittömästi pitävät minusta. Mies ei ole kääntynyt muita kuin ex-vaimoaan vastaan ja se on ex-vaimon omaa syytä se.
Jos lapset eivät olisi minua ihan itse oma-aloitteisesti hyväksyneet, tätä suhdetta ja uusperhettä ei olisi olemassa.
Ja jospa toistolla ymmärtäisit: tapasimme mieheni kanssa kaksi vuotta hänen eronsa jälkeen, EX-VAIMO oli se, joka samana päivänä raahasi kotiin uuden miehen ja pakotti lapset hyväksymään tilanteen.
Onneksi sinua ei tarvitse ottaa tosissaan, mutta jatka ihmeessä. Nauru piristää kummasti työpäivää.
Elämässä mitään ei tarvi ottaa vakavasti. Mutta senhän sinä jo tiedätkin.
Tuo eukko huomaa vielä, että vaikka kuinka yrittää ollaa äitiä ja isää samassa paketissa, lapset tulevat kompuroimaan.
Lapsi, varsinkin tyttölapsi, tarvitsee isänmallin. Joko oman tai jonkun muun läheisen ja luotettavan. Muussa tapauksessa LUULTAVASTI tyttö löytää isähahmon eli ikäistään vanhemman miehen alun, joka pilaa sen elämän.
On nimittäin todella altis rakastumaan vääriin tyyppeihin kun on elämässä aukko täytettävänä.
Been there...
Että vedä koneesi johto irti seinästä tyranni ja anna ihmisten keskustella asiallisesti!
ja vielä kirjallisena ???
jolloin isukki voi soittaa lapselleen äidinluokse ja toisinpäin. Jotkut kun laittavat lapsensa mummolaan aina niillä viikoilla kun lapsen pitäisi olla hänen luonaan. Ja olisi ainkin silloin tieto että milloin isukki tai äitikkä soittaa omalle lapselleen.
ja taas vältytään näiltä ikäviltä pikku kinastelulta.
Kyllä sinäkin varmasti haluaisit soittaa lapsellesi silloinkin kun hän on toisen luona!