ero edessä

Elatusavun laskemiselle ei ole minkäänlaista lakiin perustuvaa kaavaa. Eri viranomaiset ja tahot käyttävät omia laskutapojaan ja vanhemmat voivat olla hyvinkin eri mieltä lapsen elatuksen tarpeesta ja omasta elatuskyvystään. Tässäkin esitetyt luvut ovat vain suuntaa antavia.

Lastenvalvoja ei määrää elatusavun määrää. Sosiaalitoimen tehtävä valvoa, ettei elatusapu ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan ja vahvistaa vanhempien välinen sopimus. Mikäli vanhemmat eivät pääse asiassa sopuun, on ratkaisua haettava tuomioistuimesta. Lapsen kanssa asuva vanhempi edustaa tällöin lasta.

Yleinen harhaluulo on, että elatustuen määrä 118,15 euroa olisi jonkinlainen "minimi". Elatustuen kulloinenkin määrä näyttää muotoutuneen jonkinlaiseksi "normiksi", koska kunnat yrittävät saada elatustukikulunsa mahdollisimman alhaisiksi ja siksi lastenvalvojat pyrkivät siihen, että vanhemmat sopivat vähintään elatustuen määrän elatusavuksi ettei kunnalle jää maksettavaa. 118,15 euroa on kulutustietojen varassa riittämätön lapsen elatusavuksi ellei lähivanhempi ole hyvätuloinen.

Laissa lapsen elatuksesta korostetaan lapsen elatuksen tarvetta.. Lapsi kuluttaa yksinhuoltajaperheessä keskimäärin 450 euroa kuukaudessa, kahden vanhemman perheessä 500 euroa kuussa. Mistä ero johtuu? Lapsen tarpeessa ei ole eroa, mutta kulutuksessa on, yleensä elatusmaksut ovat liian pienet ja lähivanhemman ansaintamahdollisuudet heikenneet, joten yhden vanhemman perheen lapsen kulutus jää alle kahden vanhemman perheen lapsen kulutuksen.

Lapsen tarve vaihtelee iän, asuinpaikan, harrastusten, terveydentilan, perheen aiempien kulutustottumusten ja monien muiden seikkojen myötä. On huomioitava myös hänen laskennallinen osuutensa talouden menoista, esim kotivakuutuksesta, yhtiövastikkeesta, vuokrasta, jne, ei siis vain hänen henkilökohtaisia menojaan. Näiden huomioimisesta ei ole olemassa yhtenäisiä ohjeita.

Kun lapsen elatuksen tarve on arvioitu, siitä vähennetään lapsilisän osuus. Yksinhuoltajakorotusta ei vähennetä, koska se kuuluu lain mukaan lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle. Loppuosa jaetaan vanhempien nettotulojen mukaisessa suhteessa.

Esimerkki: Lapsen kulutus 400 e/kk. Lähivanhempi-äidille jää verojen jälkeen käteen 1000e. Tapaajavanhempi-isälle jää verojen jälkeen käteen 2000 e. Vanhempien nettotulot ovat siis yhteensä 3000, josta äidin osuus 1/3 ja isän osuus 2/3.

Lapsen kulutuksesta vähennetään lapsilisä 100 e / kk, jää katettavaksi 300 euroa. Äidin osuus 100 e (1/3). Isän osuus 200 e (2/3) = elatusmaksun suuruus.

On kyseenalaista onko oikein, että lapsilisä näin jakaantuu sekä tapaajavanhemman että lähivanhemman kesken, kun sitä lain mukaan pitäisi maksaa talouteen, jossa lapsi asuu, eikä jakaa eri talouksien kesken. Tämä on kuitenkin vallitseva laskutapa.

Nettotuloihin ei lasketa päivärahoja eikä matkakuluja, mutta asumistuki lasketaan. Asuntolainakulut ja tietyt välttämättömät kulut vähentävät elatuskykyä. Kohtuuttomia lainoja ei kuitenkaan huomioida, lapsia ei pidä laittaa maksamaan elatusvelvollisen ylisuurta kulutusta.

Elatusapua määrättäessä otetaan myös huomioon kuinka paljon lapsi viettää aikaansa vanhempiensa luona. Myös lapsen kanssa asuvan elatusosuutta vähentää hänen tekemänsä lähes päivittäinen hoivatyö.

Keskimääräinen elatusapu on noin 126 euroa/kk Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja saa pienen elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.

Ihan oikeasti, en voi uskoa ettei sinulla ole eron hetkellä muuta mielessä kuin raha.

??? Täytyy ihmisellä olla tossa vaiheessa muut asiat mielessä. Provo.

Se on parempi lapselle, miehelle ja ennen kaikkea sulle. Hanki kersa semmoisen kanssa, joka sen haluaa, ja ennen kaikkea haluaa sut myös.

Heti, vitun yh-luuska!!!