Enkä yhtään ihmettele, kun hän on se joka lapseta välittää, tuli eteen mitä tahnsa. Äiti ei koskaan jätä lastaan, niinkuin isät tekee. Heille on tärkeintä oma viihtyvyys elämässään, ei he halua jakaa sitä onnea varsinkaan lasten kanssa.
Kun lapsi syntyy, on se ihmeellistä ja ihanaa isästä vähän aikaa, mutta kun huomaa, että se lapsi vie kaiken ajan äidiltä, mies turhautuu ja lähtee lapsettomia naisia etsimään, jolloin saa itse kaiken jakamattoman huomion, ja saa olla se vauva.
Tuli eteen mitä tahansa, koskaan äiti en lastaan jätä. Isät voi elää monta kuukautta jopa vuosia haluamatta nähdä lastaan, mutta äidille jo päiväkin on vaikeaa.
Lapsen kasvettua, lapsi kyllä tuntee, kuka häntä on oikeasti rakastanut ja hoitanut, huolta kantanut. Hän osaa antaa sille arvon, ja äiti on aina tärkein ihminen.
Kai se kuuluu miehisyyteen, egoon, että mies ei tunteita näytä ja pysyy viileenä, jopa omille lapsilleen.
On paljon tapauksia, joissa se uusi nainen myös vaatii miestä jättämään taakseen entisen elämän, ja keskittymään häneen, ja on suuri virhe, että mies näin tekee. Lapset kyllä aistivat isän toiminnan jo pieninä, ja kasvavat siihen käsitykseen, että isä ei todellakaan välitä heistä. Kun lapset ovat aikuisia, on äiti aina se jota muistetaan, ja isä jää sinne unholaan, koska isä unohti heidät pieninä. Se on isille kallis maksu, mutta oikein. Parasta mitä elämä tuo, on ne lapset, mutta miehille lapsiakin tärkeempää on oma itse.
Myös se, jos vaimo on vielä kaunis, aiheuttaa miehessä epävarmuutta, koska kauniin kaikki huolii, rumaa ei kukaan. Siksi mies yleensä vaihtaa kauniin vaimon rumempaan, jotta elämä ei potkisi toistamiseen häntä päähän.
Kun lapsi syntyy, on se ihmeellistä ja ihanaa isästä vähän aikaa, mutta kun huomaa, että se lapsi vie kaiken ajan äidiltä, mies turhautuu ja lähtee lapsettomia naisia etsimään, jolloin saa itse kaiken jakamattoman huomion, ja saa olla se vauva.
Tuli eteen mitä tahansa, koskaan äiti en lastaan jätä. Isät voi elää monta kuukautta jopa vuosia haluamatta nähdä lastaan, mutta äidille jo päiväkin on vaikeaa.
Lapsen kasvettua, lapsi kyllä tuntee, kuka häntä on oikeasti rakastanut ja hoitanut, huolta kantanut. Hän osaa antaa sille arvon, ja äiti on aina tärkein ihminen.
Kai se kuuluu miehisyyteen, egoon, että mies ei tunteita näytä ja pysyy viileenä, jopa omille lapsilleen.
On paljon tapauksia, joissa se uusi nainen myös vaatii miestä jättämään taakseen entisen elämän, ja keskittymään häneen, ja on suuri virhe, että mies näin tekee. Lapset kyllä aistivat isän toiminnan jo pieninä, ja kasvavat siihen käsitykseen, että isä ei todellakaan välitä heistä. Kun lapset ovat aikuisia, on äiti aina se jota muistetaan, ja isä jää sinne unholaan, koska isä unohti heidät pieninä. Se on isille kallis maksu, mutta oikein. Parasta mitä elämä tuo, on ne lapset, mutta miehille lapsiakin tärkeempää on oma itse.
Myös se, jos vaimo on vielä kaunis, aiheuttaa miehessä epävarmuutta, koska kauniin kaikki huolii, rumaa ei kukaan. Siksi mies yleensä vaihtaa kauniin vaimon rumempaan, jotta elämä ei potkisi toistamiseen häntä päähän.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Teksti oli niin täynnä asiavirheitä, että en jaksa alkaa edes vastaamaan
täynnä oleva horoperse joka ei näe metsää puilta.
antanut vähän aikaasi myös isille, ei olisi isin tarvinnut hakea huomiota muualta!
Kaikenlaisia tutkimuksia sitä tehdäänkin, joskus niiden tulokset ovat äideille hyviä, seuraavana päivänä isille.
Saanen olla eri mieltä.
Hyppää pois sieltä tynnyristä...
ex-vaimo EI ole kaunis, joten se miehen epävarmuudesta.
Kuka nyt kaunista hylkäisi?
Uusi vaimo on AINA kauniimpi!
Niin ne miehet antaa uusien naisten ymmärtää, jotta saavat lohtua! Naisethan uskoo kaiken mitä mies sanoo, varsinkin jos on vienyt joltain mihen...
olisin ihan äitinäkin todella ilomielin silloin tällöin näkemättä lapsiani päivän - tai vaikka kaksikin. Ei tee ees tiukkaa. Ja oon muuten ollutkin. Niillä kun on isä (joka asuu ihan meillä, eli ei oo ketään jättänyt) joka aina silloin tällöin lähtee lasten kanssa reissuun tai jää niitten kanssa kotiin jos mä lähden jonnekin.
mielenterveyspalveluissa säästäminen aiheuttaa. Häiriintyneet terapiaa ilman jääneet jylläävät netissä keskustelupalstoilla. Tosin avohoito onkin ihan lällyä tällaiselle porukalle, suoraan vaan suljetulle viihdyttämään muita samanhenkisiä!
Valehtelematta en aloituksesta vilkaissut kuin kaks ekaa lausetta kun arvasin loput..:))
Samaa mieltä oon sun kanssas..
jotta tutkijanainen on aivan tosissaan.
ajattelen kauhulla...
..sen sortin skeidaan etten jaksanut montakaan riviä lukea. Mistäköhän näitä yleistäviä kusipäitä oikein sikiää?
Kuule et tiedä vielä mitä on tulossa! Kun tämän aikakauden lapset ovat aikuisia, ja muistavat miten heitä on lapsena kohdeltu, miten jätetty, ja miten haukuttu, voi kuule tulla sellaista tekstiä että pois alta!
..tai kun nämä lapset ymmärtävät olleensa pelkästään pelinappuloita vanhempiensa ihmissuhdepeleissä.
Käykö niin että he noudattavat elämässään vanhempiensa mallia? Vai (toivon todella) että tamä uusi sukupolvi ymmärtää olla eri mieltä vanhempiensa toimintatavoista.
Kävi kumminpäin tahansa, niin tästä pelistä tulee monta viatonta uhria.
Olet oppinut kirjoittamaan "tutkijanaisen" yhdyssanaksi. Loistavaa! Minä en vielä osaa... :(
on se joka rakastaa,huolehtii,ruokkii ja kasvattaa.
se joka pystyy oman katkerutensa kätkemään lapsen edessä,ja antaa lapsen kasvaa rakastavaksi ja vastuulliseksi ihmiseksi..
se että on äiti,ei tarkoita et on parasta mitä lapsella on..toisille se paras on joku muu,toivottavasti jokainen lapsi saa sen tärkeimmän ihmisen itseään kasvattamaan..
Kyllähän noita noi ajatella hymyssä suin, pilke silmäkulmassa. Mutta ei tosissaan. Meidän lapsille tärkeinihminen on kyllä äiti ja isä. Ei voi muuta sanoa.
Tuo on niin väärin. Miulla on lapsuudesta muistoja paljon enemmän isästä: miten isän kanssa tehtiin sitä ja tätä. Isä oli se, jonka käytöksestä välittyi viesti, että mie ja sisarukseni ollaan sille kaikki kaikessa.
Ja kuinka ollakaan, äiti se oli, joka meidät jätti. Petti isää ja lähti toisen miehen matkaan. Nyt tämä toinen mies on sille koko sen elämä. Tavataan kerran viikossa, jos sitäkään, aina hänellä ja tällä uudella ihanalla rakkaalla on jotain suunnitelmia. Olen ihan hyvissä väleissä äitini kanssa, mutta katkera olen silti.
Tämä ei tarkoita sitä, ettei isä voisi tehdä samalla tavalla. Mutta se, että kaadat kaiken miehen niskoille, on paskamaista.
Miulla on hyvä äiti (joka ei nyt niin paljon näytä tunteitaan) ja maailman paras, turvallinen ja rakastava isä. Ja olen siitä erittäin onnellinen. Ja uskon, että todella moni muukin on erittäin onnellisia omista isistään.