Rakastan miesystävääni, jolla on kaksi tytärtä, jotka asuvat hänen kanssaan. Vanhempi on 17-vuotias. Vietän paljon aikaa miesystäväni perheen parissa. Ongelma on esikoistytär, joka on mustasukkainen isästään, varsinkin jos hänen oma poikaystävänsä ei ole paikalla. Isän pitäisi olla hänen kanssaan, jutella, kehua ja viihdyttää. Muodollisesti tytär haluaa minutkin mukaan, mutta ne hetket ovat raskaita molemmille. Välillä hän yrittää olla minulle ystävällinen ja kehuu ihanaksi. Kyse on varmaankin mustasukkaisuudesta mutta minulla ei ole keinoja sitä käsitellä. Tapaan miesystävääni sen verran harvoin, että meillä pitäisi olla edes joitakin hetkiä kahdenkeskistä aikaa mutta se ei esikoistyttären mustasukkaisuudesta johtuen ole mahdollista. Pitäisikö kokonaan vetäytyä vai olla välittämättä. Isä on oppositiossa eikä halua loukata kumpaakaan ja pelkää tyttärensä kiukkukohtauksia. Toivoisin neuvoja, miten olisi järkevintä toimia. Välillä tilanne rassaa aika paljon :(
Vaikea suhde
Puoliäiti
9844
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos tämä tytär vielä 17-vuotiaana on noin riippuvainen isästään ja kiintynyt häneen, jossain on kyllä jotain vikaa. Onko tällä tyttärellä siis jotain henkisiä ongelmia, tai muuten ongelmia kehityksessään? Ei tuo nimittäin normaalilta todellakaan kuulosta! Normaalilla 17-vuotiaalla ei enää ole tuollaista riippuvuutta vanhemmastaan, vaan tuossa vaiheessa suhteen pitäisi olla jo melko viileää.
Minä olen 17-vuotias ja minulla on kyllä todella lämpimät välit vanhempiini. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että en olisi itsenäinen, vaan riippuisin vanhemmissani jollakin tapaa kiinni. Päinvastoin, asun omassa asunnossani, pidän itse itsestäni huolta, mutta meillä edelleen on todella lämpimät välit, eikä missään välissä ole ollut viilenemään päinkään. Eli sinun mukaasi olen siis epänormaali? Noh, saahan sitä olla mitä mieltä haluaa...
Hei! Olet varmasti itsenäinen ja hienoa niin. Kerroin ehkä huonosti omasta tilanteestani. Esimerkiksi minun ja miesystäväni tunnin iltakävely on miesystäväni tyttärelle liikaa, koska meidän (tai isän) pitäisi olla sekin aika tytärtä viihdyttämässä. Puoli tuntia olisi ehkä sopiva aika. Myöskään saunassa emme voi viipyä liian kauan tms. Olemme erittäin paljon yrittäneet huomioida tytärtä ja antaa hänelle aikaa, kehua ja imarrella ja huomioida mutta JOSKUS on oltava myös aikuisten kahdenkeskistä aikaa, eikä se suinkaan tarkoita, että rakkaus tai välittäminen olisi vähempää.
Juuri tuota tarkoitin viestilläni. Edellinen kirjoittaja taisi käsittää väärin, en tietenkään tarkoita että normaalissa lapsi/vanhempi- suhteessa olisi jotain väärää, vaan tuo sinun tilanteesi kuulostaa siltä että tytöllä on jonkinlainen henkinen ongelma. Suosittelisin käyntiä ammatti-ihmisen luona. Jos kerran lapsen isäkin on tuon huomannut, niin voisitte yhdessä miettiä mikä neuvoksi...
miksi et kysyisi suoraan tytöltä mistä kiikastaa?
hän on sentään jo 17v. ja hänellä on omakin poikakaveri(?), joten voisit rinnastaa tilannetta: entä jos me tunkisimme teidän kahdenkeskisiin hetkiinne?
kyllä meillä sanotaa lapsille 8v, 11v,13v ja 16v hyvinkin suoraan, että nyt on isän ja äidin kahdenkeskinen aika, meitä ei saa häiritä.
ja vastaavasti lapsilla on oikeus vetäytyä itsekseen halutessaan, ilman että kokoajan pakotetaan pysymään seurassa.
Olen samaa mieltä kanssasi. Lasten isä vaan on sitä mieltä, että lapsille on annettava paljon aikaa eikä lasten aikana keskustella parisuhteesta, näytetään välittäminen. Jos sitten aikaa jää, se on parisuhdetta varten. Näin nyt kun lapset asuvat kotona. Tämä on miehen mielipide ja minun on ollut siihen tyytyminen, kun on ollut halu jatkaa yhteistä elämää. Yritän ymmärtää tytärtä, koska tuntuu ettei hän ole täysin tasapainoinen perhesuhteiden ym. suhteen ja toivon aikuistumisen tuovan apua asiaan.
että isä kantaa syyllisyyttä vanhasta erosta ja sen vaikutuksista tyttäriinsä ja juuri tätä esikoinen käyttää hyväksi sabotoidakseen teidän kahden aikaa. Lapset osaavat lukea hyvin vanhempiaan. Onko tytön oma äiti miten kuvioissa mukana? Voi olla, että oikea äiti on vastaan sinun ja miehesi suhdetta ja esikoinen tavallaan kostaa äitinsä puolesta olemalla teille häijy.
Olet rakastunut lapsiinsa sidoksissa olevaan mieheen. Sanoit sentään itsellesi vaihtoehdon, pitäisikö vetäytyä.
Mies tuntuu kyllä elävän yltäkylläisen naistenrakkauden keskellä ja varmaan nauttii osastaan. "Haa kaikki rakastavat Raineria"
Jos tuo vetäytyminen ei ole mahdotonta suosittelen takaovea. Se hetken kirpasee, mutta kokemusta rikkaampana ja haavaa vahvempana, eikö vaan?
Kuulostaa niin tutulta..ihana kuulla , että jollain toisellakin on moisia ongelmia. Kyllä olen rakastunut lapsiinsa sidoksissa olevaan mieheen, mutten ole livahtanut takavasemmalle en. Ehkä olisin voinut päästä helpommalla, ehkä en. Olemme olleet yhdessä yli seitsemän vuotta ja saman katon alla olemme asuneet yli vuoden. Naimisiin olemme menneet. Niin oma lapsi minulla ja miehelläni kaksi. tytär on myös tuon 17 vuotias ja samanlailla mustasukkainen ja joka asiasta kateellinen, MULLE!! puhumaan en ole kyennyt asiasta tytön kanssa..ei ota sitä vastaan. Ehkä se olisi ollut jo aiemmin mieheni tehtävä. Olen mielessäni miettinyt olisiko tytär mahdollisesti mieleltään sairas..paljon käsittelemättömiä asioita..Tytär provosoi myös veljeään minua ja lastani kohtaan ja välillä tuntuu kuin olisimme kaksi erillistä perhettä. Tiedän tosiaankin tuon tunteen! On niin helppo ihmisten sanoa, ota tai jätä tai että sano suoraan..MINKÄS TEET JOS KAKSI AIKUISTA EI OLE ASIOISTA SAMAA MIELTÄ. On paljon, paljon hyviäkin asioita joiden takia jaksaa vaan jatkaa.VOIMIA