Onko rossipohja aina kelvoton ratkaisu?
Onko ainoastaan Älvärin rossipohja kelvoton ratkaisu?
Miten XPS tai PU rossipohja (siis alapohjassa muovia, ei orgaanisia aineita)?
Miten ontelolaattaalapohja?
Miten suomalaiset vanhat rossipohjaratkaisut?
Kyselee asiantuntij(a/oi)lta rossipohjaista, joskaan ei Älvsbytaloa rakentava (joka kuvitteli saavansa talon perheelleen seuraavaksi 50 vuodeksi).
Onko ainoastaan Älvärin rossipohja kelvoton ratkaisu?
Miten XPS tai PU rossipohja (siis alapohjassa muovia, ei orgaanisia aineita)?
Miten ontelolaattaalapohja?
Miten suomalaiset vanhat rossipohjaratkaisut?
Kyselee asiantuntij(a/oi)lta rossipohjaista, joskaan ei Älvsbytaloa rakentava (joka kuvitteli saavansa talon perheelleen seuraavaksi 50 vuodeksi).
Vastaukset 37
Vanhimmat
Montako kertaa tämä pitää sanoa, että kun teet rossipohjan ontelolaatoista ja betonista, niin homma on nykytiedon mukaan ok.
Joko voidaan lopettaa paahtaminen tästä aiheesta? Tämä asia muuten on niin vastikään käsitelty, että minun aiempi vastaukseni tähän olisi löytynyt helposti.
Puurossipohjan mahdolliset ongelmat koskevat KAIKKIA talomerkkejä. Tottakai.
Ei muuta kuin kosteuskuivuria tai ainakin mittaria sinne alapohjaan asentamaan vaan, jos kerran ehdit mennä tekemään tommoisen ratkaisun.
Toivottavasti älysit sentään laittaa kannattajiin jäykkyyttä, jottei pesukone jyystä koko taloa makkaralle.
Tosiaan jäi aikaisemmat ketjut lukematta.
Koskteusmittari toki tulee alas, mutte kosteudenpoistajaa - uskoisin että muut tehdyt ratkaisut riittävät.
Pesukone tuskin vääntää taloa mihinkään suuntaan, rakenteissa 100mm betonivalu ja rakennelujuuksissa otettu huomioon poreallas optio.
Laiska kun olen, niin mistä muuten löytäisin sen keskustelun / tietoa miten routasuojaus/"kosteus suojaus" jne kannattaa tuollaisessa rossipohjassa toteuttaa (siis millainen ratkaisu paras alkaen perusmaa, täytöt, routasuojaus jne)
Olet ilmeisesti asiaa vähän pohtinutkin, joten olisi mielenkiitoista kuulla, miksi puurossipohjaan vielä nykyään päädytään?
Paljon riippuu rakennuspaikasta ja paikkakunnastakin. Mikä on paikan mikroilmasto? Maaperän kosteus? jne. En tuomitse epäonnistuneeksi valinnaksi suorilta käsiltä, kehotan vain tiedostamaan riskit.
Suomen ilmastokaan ei ole vielä sitä pahinta mahdollista lajia, toki muutos on menossa. Itse en kyllä taloa rossille rakentaisi.
Hyvä jos olet jäykkyysasian tiennyt ja tiedostanut. Kyllä puustakin voi tehdä jäykän pohjan. En minä sitä sano, sehän on vain pörsistä kiinni, että jäykkyyttä tulee lisää! Pistät kakssatasia liimapuupalkkeja max 4000 aukolla kolmisatasen välein, niin johan rupeaa jotakin kestämään. (Lompakko tosin vinkaisee kans ja betonimies pääsee halvemmalla)
1000 betonivalu vaimentaa jo parahultaisesti ja kannattajien päälle valettunahan se on tavallaan jo massa-jousi-tyyppinen vaimennin!
Parhaat neuvot saat kyllä rakennesuunnittelijaltasi. Ei täältä mitään meinaa saada eikä kenkään aika tietysti riitä paneutumaan johonkin yksittäiskeissiin. Tonttisi voi vaatia esim. kuivatussuunnitelmaa.
b=45, k/k 600, jäykkyyttä saa lisäämällä väleihin 555 mm saman dimension pätkät lisäjäykisteiksi, esim. 2m väleiksi. Päälle 18 mm ympäripontattu havuvaneri. Jos sen puurossipohjan välttämättä haluaa.
Eipä enää myötää, vaikka isommat tanssit pitäisi.
Eikä taida lämpökään alaspäin karata.
Samalla systeemillä saa välipohjan 2-kerroksisessa puutalossa jäykäksi.
Itsellä ei mitään koulutusta rakentamiseen, ajatukset varmaankin enemmän mutua;)
Miksi puurossipohja:
- hyvät kokemuksiet rintamamiestalosta
- mahdollisuus muuttaa talon pohjakuvaa myöhemminkin
- (meidän tapauksessa) edullinen kokonaishinta (edullinen = tarvittavaan omaan työmäärään/kokonaisuuteen nähden)
- tietty tunne perinteisen rakentamisen puolesta (vaikkain materiaalit varmaankin varsin nykyaikaisia)
-huonohkot kokemukset maanvaraisesta, hiukan väärin tehdystä betonilaatasta
Kaikkinensa nuo edut tuntuivat kallistavan kokonaisuutena rossipohjaan. Mikäli olisi ollut mahdollista niin olisihan se ollut mielenkiintoista kokeilla esimerkiksi betonilaatta rossipohjaa jossa "ryömintätila" olisi ollut ilmatiivis ja poistoilma olisi kiertänyt mennessään laatan alta, lämmittäen tuon allaolevan tilan...tai jotain muuta kokeemmista. Aika ja toisaalta varallisuus ei vain tällä kertaa moiseen riitä.
Tontti on tutkittu, kaivettu kantavaan maahan, täytetty "oikein", salaojitettu (joka itsestä tuntui rahan haaskulta, koska pohjaveden korkeus on vähintään -2500mm perustusten alatasosta). Muutoinkin perustusolosuhteen noudattelevat samntyyppistä maastoa kuin minne talot maaseudulla rakennettiin reilut 100v sitten.
Ainoa aukioleva asia on tuolla toisaallakin huutelemani, eli perustusten routaeristys. Viereen vai alle ja viereen (anturan siis) kun molemmat tuntuvat olevan hyviä ratkaisuja, hiukan lähteestä riippuen.
Kiitos kommenteista..
Olisi kiva keskustella sinun kanssa vähän enemmän tästä asiasta, mutta ei tällä palstalla.
Me rakennettiin puurossipohja 5v sitten kaikkien mahdollisten konstien mukaan. Nyt on jo ongelmia kosteuden kanssa. Ei näy vielä mitään mikrobista kasvua mutta kosteus on jatkuvasti liian korkea (>80%). Nyt mietitään miten saataisiin asiat korjattua mahd. hyvin ja halvalla.
Sen verran huolta itselläkin että pitää tosiaan seurailla kosteuttta, materiaalien käyttäytymistä jne. että osaa miettiä mahdollisia korjaavia ohjausliikkeitä ennenkuin liian myöhäistä - - ilmasto muuttunut, kun tuntuu että ulkovarastossa olevat tarpeet homehtuvat nykyään helpommin kuin aiemmin.
Mutta kaikesta huolimatta toistaiseksi valinta tuntuu oikean suuntaiselta..
Se pohja kyllä toimii siinä rintamamies talossa jossa lämpövuoto on runsas lattian lävitse kun pohjarakenne on hatara. Nykyaikaisessa lattiassa jossa normin mukaiset eristykset ei tuo enään toimi samalla tavalla. Jos haluaa sen toimivat yhtä hyvin kuin rintamamiestalossa pitää se myös rakentaa yhtä huonosti kuin rintamamiestalon pohja.
Routasuojaus on aina tapauskohtaista.
Ei siihen mitään muuta yleistä ohjetta voi antaa.
Linkkejä kyllä löytyy:
http://www.thermisol.fi/eristeet/media/Erista_oikein.pdf
http://www.eristaoikein.fi/index.php?page=26&
Miksei tehdä samantien ontelolaatasta? Sama hinta kuin tuo ehdottamasi, mutta vielä parempi ratkaisu.
Kestää sitten vaikka vapaasti laitella takkaa minne haluaa ilman että tarttee kysyä rakennusmestareilta lupia.
Tulee kalliiksi! Etsi HYVÄ asiantuntija ja luota häneen.
Kirjoitit: "Miksi puurossipohja:
- hyvät kokemuksiet rintamamiestalosta "
Rintamamiestalo? Eihän siinä puurossia käytetty, tyyppirintsarihan on kellarin päälle tehty!
Tavallaan ryömintatilahan se on sekin, mutta rintarissa oli kellarissa puusauna, joka kiskoi kuutiokaupalla kosteuksia mennessään korsteenista pihalle!
Sitten moni pilasi rintarin laittamalla puukiukaan tilalle sähkökiukaan ja tuuletus loppui. Arvaapa montako rintamamiestaloa on homekorjattu sen vuoksi? Tai purettu muun syyn vuoksi pois?
Ne rintamamiestalot, mitä näet, ovat olemassa, koska ovat karsiutuneet jatkoon. Ties kuinka monta rintaria on tuhoutunut matkan varrella.
Eikä se mikään uutinen ole, että epätiiviisti tekemällä moni asia on helppoa. Kaikkein turvallisin rakennusratkaisu on tehdä kota. Siis sellainen lappalaisten kota. Siellä käy jatkuva veto taivaalle tuliaukon kautta. Lämpötalous saa viherpeipot sydänhalvaukseen ja sinut konkurssiin. Mutta ei taatusti mätäne! Mutta toisaalta, turha unelmoida epätiiviistä rintareista tai 1800-luvun hirsihörisköistä, koska ei niin huonosti saa enää nykyään uutta rakentaa!
Vaikeus tulee siitä, että tekee uudet määräykset täyttäviä taloja ongelmat väistäen! Se on mahdollista, mutta vaatii valppautta ja tietoa.
Kun suunnittelet rossipohjan, käytä takan lämpö hyödyksi pohjatilan lämmittämiseksi syksyllä. Takka pitää toimia samalla periaatteella kun nämä kiertoilmatakat kesäsulkupellillä, mutta sen joutuu muuraamaan paikan päälle(ei ole vielä olemassa mitään elementtitakkaratkaisua tähän).
Suunnittele myös ilmankuivaajan käyttö talon alla. Sellainen maksaa ruotsissa n. 15000-23000kr (~1600-2500€) ja vie sähköä noin 800kW/vuosi.
Onnea matkaan, äläkä tee sama virhe kun me tehtiin 5v sitten(kylmä rossipohja, maakosteus nousee jne)!
rakenteisiin, ei puisiin eikä betonisiin. Se kai on tosiasia joka voidaan varmasti myöntää. Eduksihan ei ole maanvaraisessakaan jos sinne useiden tonnien hiekkakakkuun kosteus pääsee. Tulee vilu talossa ja energiakustannukset lämmityksessä ovat aika tähtitieteeliset sen hiekkakakunkin yläkautta kuivaamisessa ja lämmittämisessä.
Ei se kosteus kyllä nykytaloissa (vm. >2003) kykene nousemaan millään.
Maanvaraisesti tehdyt talot Suomessa rakennetaan nykyään niin, että ensin tehdään perustäyttöä tarvittava määrä. Sen päälle laitetaan kosteutta läpäisevä geotekstiili (estää maamassojen sekoittumisen). Jos on kyse kroisoksen työmaasta, niin tuon geotekstiilinkin voi valita horisontaalisalaojittavasta materiaalista! Tällöin koko talon pohjan ala salaojittuu sokkelia kiertäviin putkiin päin. (Radonkin hoituus samalla)
Tuon geotekstiilin päälle tuodaan >200 mm patja tiivistettyä salaojasoraa tai mieluummin seulottua mursketta 16-32 mm kapillaarisen maakosteuden nousun takuuvarmasti katkaisevaksi kerrokseksi. Tuosta ei vesi nouse ylös läpi edes pumppamalla!
Sitten tehdään sokkelit, mieluiten betonista,koska harkko on kapillaarisempi vaihtoehto. Betoniksikin voi valita vesitiiviin laadun. Jopa lakkaa kapillaarinen nousu kiusaamasta.
Murskekerroksen päälle massat erottava kangas ja siihen hiekkatäyttö. Tai jos ei raha tee tiukkaa, niin laita vaika salaojasoraa koko homma.
Varsinainen lattiantaso tulee korkoon >300 milliä maanpinnan ylimpään kohtaan nähden. Kyllä on varsin epätodennäköistä, että noin tehtyä taloa maakosteus vaivaa. On syytä keskittyä esim. kylppärin rakenteisiin mieluummin noiden asioiden jälkeen, sieltä sitä kosteutta todennäköisemmin tulee.
estä kosteuden nousemisen alapohjaan, olipa se sitten maanvarainen tai rossipohja. Rossipohjaan kun lisätään viellä se kuivuri valvomaan ja tarvittaessa poistamaan se mahdollinen kosteus ryömintätilasta ... päädytään siis täysin toimivaan ja turvalliseen ratkaisuun. Johtopäätös siis on oltava että maapohjan muokkaus on tehtävä oikein ja huolella, siis käytettävä valitettavan paljon rahaa paikkaan jossa sitä ei kukaan näen, mutta jonka säästön seuraukset kyllä huomataan. Eikä tuo maaperän muokkaus ole yhdenkään talotoimittajan vastuulla, vaan aina rakennuttajan.
" kosteuden nousemisen alapohjaan, olipa se sitten maanvarainen tai rossipohja"
Ruotsissa on vaadittu tuo katkaiseva salaojakerros (macadam) paljon pidempään kuin meillä ja sieltä raportoidaan noita ongelmia. Joten kyse täytyy olla siitä, että ilmasto on muuttunut hankalaksi? Lisäksi tietysti ryömintätilaan voi päästä kosteutta esim. Älvärin lattian läpi. Minulla ei ole mitään tieto kyseisen talovärkin tiiveydestä, mutta tietäen kyseisen talotehtaan tyylin mennä aina läpi siitä mistä aita on matalin, niin odotukset Älvärin tuloksista tiiveyskokeessa eivät ole korkealla.
"Rossipohjaan kun lisätään viellä se kuivuri valvomaan ja tarvittaessa poistamaan se mahdollinen kosteus ryömintätilasta ... päädytään siis täysin toimivaan ja turvalliseen ratkaisuun"
Ruotsissa tuota ratkaisua kyllä pidetään jonkin sortin paniikkiratkaisuna. Muuten, rossipohja pitää tulpata umpeen,jos kuivuria käytetään. Sitten ollaankin täysin kuivurin armoilla tuossa ratkaisussa. Väitän, ettää useimmille ammattilaisille tökkii kyllä vastaan suositella asiakkaalle tuommoista ratkaisua. Tietty jos se puurossipohja tuli jo hankittua ja asialle pitää tehdä jotain, niin pienempi paha on tuo
Mutta en minä ainakaan voi vilpittömästi suositella kenellekään tuollaista ratkaisua
ovat eri asioita. Siis kun nuo maaperän käsittelyt tehdään oikein, on myös rossipohja aivan toimiva ratkaisu. Vaarallisempana ratlkaisuna pitäsisin tonnien kostuvaa hiekkakakkua johon ei päästä käsiksi kuin piikkaamalla, jos ja kun jotain ilmenee ja sattuu. Lisäksi se ei ole varsinaisesti enää vaurioiduttuaan järkikeinoin ja kustannuksin korjattavissa.
" maaperän käsittelyt tehdään oikein, on myös rossipohja aivan toimiva ratkaisu. "
Enpä menisi yhden nimimerkin (joka on maallikko) antamiin takuisiin luottamaan.
Ehkä ehdottamasi ratkaisu toimii, en minä tiedä enkä mene kyllä lupaamaankaan yhtään mitään.
Jostain syystä Ruotsissa tuo ratkaisu vaan ei tunnu toimivan.
"Vaarallisempana ratlkaisuna pitäsisin tonnien kostuvaa hiekkakakkua johon ei päästä käsiksi kuin piikkaamalla"
Mistä se hiekkakakku nyt on kostumassa? Oletko koskaan piikannut sitä hiekkaa esiin? (Minä olen, ruutikuivaa oli)
"Lisäksi se ei ole varsinaisesti enää vaurioiduttuaan järkikeinoin ja kustannuksin korjattavissa"
Hiekkakakku vaurioitunut? Häh??? Miten?
Siinä tapauksessa meitähän on sitten kaksi maallikkoa.
Ne jotka teen, myös vastaan ?
Kyllä ne ratkaisut toimivat, ja toimivat Ruotsissakin, siis kunnolla tehtyinä.
Olen kyllä piikannut, eikä todellakaan ollut kuivaa, oli siis sattunut se pelätty vahinko.
Viittaan edellisiin riveihin, oli siis kastunut, jota voidaan varmasti pitää kuivaksi tarkoitetun hiekkakakun vaurioitumisena.
Oliko tämä nyt sitten vihdoinkin tässä ?
"Ne jotka teen, myös vastaan ? "
Teet? Eipä tässä tekijöistä keskustella vaan suunnittelijoista. Suunnittelija sen rakenteen suunnittelee. Siihen sinulla ei ilmiselvästi ole pätevyyttä, sen verran virheitä viestisi ovat vilisseet. Et tiennyt edes sitä, ettei Suomessa maallikot saa suunnitella mitään rakenteita.
"Kyllä ne ratkaisut toimivat, ja toimivat Ruotsissakin, siis kunnolla tehtyinä. "
Määrittele kunnolla tehty ja mainitse lähde tuolle Ruotsi-tiedolle. Kovasti heittelet kaikennäköistä "varmaa" tietämättä mitään. Etköhän ole samanlainen tuuleenpierijä kuin nämä älvärikommentoijat keskimäärin. Heti kun erehtyy kyseleen vähän tarkempia, meneekin sormi suuhun.
"Olen kyllä piikannut, eikä todellakaan ollut kuivaa, oli siis sattunut se pelätty vahinko. "
Niin mikä vahinko?
"kastunut, jota voidaan varmasti pitää kuivaksi tarkoitetun hiekkakakun vaurioitumisena."
Hiekka ei kastumisesta vaurioidu. Jos se hiekkakakku on onnistuttu jonkin superkämmäilyn perusteella kastelemaan, esim. vesijohtoputki poikki, niin kyllä se kuivuu ajan kanssa ja sen jälkeen kaikki on taas kunnossa.
"Oliko tämä nyt sitten vihdoinkin tässä ? "
Minun puolestani kyllä, eipä sun kommenteissa juuri järkeä tunnu olevan.
mielipide ja ajatukset poikkeavat omistasi jotka esität edottomina ja kiistämättöminä totuuksina (vaikka niissä runsaasti epäjohdonmukaisuuksia jne.). Juttu alkaa siis kiertämään kehää, etkä voi siis hyväksyä kuin oman totuutesi. Hyvä pidä uskosi. Lähes 100 % varmasti olemme suunnitelleet ja toteuttaneet useammat rakennukset perustuksista lähtien, kuin olet edes elämäsi aikana kerinnyt vierailla. Mutta se siitä en tosiaankaan jaksa alkaa kanssai käymään tätä tyhjanpäiväistä ja mihinkään johtamatonta kirjoittelua. Tämä siis oli todellakin tässä.
"mielipide ja ajatukset poikkeavat omistasi jotka esität edottomina ja kiistämättöminä totuuksina "
Silloin kun esitetyt ajatukset ja ideat ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä rakennusfysiikka, terve järki ja käytännön kokemus meille opettavat, niin ei ole mitään syytä ruveta nikkailemaan satunnaisten huutelijoiden mielipiteiden perässä.
Sehän on vanha juttu, johon jokainen raksalla käynyt on saanut saanut tottua jo oppipoikavuotenaan, että kuka tahansa ohikulkija on aina viisaampi kuin rakennustyömaalla 20 vuotta töitä tehnyt mestari.
"Lähes 100 % varmasti olemme suunnitelleet ja toteuttaneet useammat rakennukset perustuksista lähtien, kuin olet edes elämäsi aikana kerinnyt vierailla."
Onkos teitä montakin siellä? :-)
Muuten, laadusta et puhunut mitään, määristä vain. Suomessakin on aika monta hometaloa, montakos niistä on teidän jengin aikaansaannoksia? Aika monta vissiin, niin te kehutte.
Kiitokset vastauksista! Asiaa tuli jälleen lisää mietittäväksi - tosin itse olisin taipuvainen väittämään omasta käyttäytymisestä että yritän edes oppia mahdollisista vastoimkäymisistä sekä tietoisesti pyrin hankkimaan myös uutta tietoa - siksi tuo mutu oli ehkäpä turhan vahvasti sanottu. Talo - vaikka suuri sijoitus onkin, ei välttämättä kuitenkaan ole se viimeisin rakennuttamani, joten sitä täydellitä versiota odotellessa tyytynen nykyiseen suunnitelmaan.
Mutta mukava saada jotain ajateltavaa (sellaista johon tässä vaiheessa vielä mahdollisuuksia vaikuttaa). Totta tuo mitä rintamamies / hirsitaloista kerroitte. Mutta se oma rintamamiestalo ei ehkä ollut ihan tyyppitalo, 47 rakentamaan aloitetussa talossa ei ollut kellaria lainkaan, vaan saunakin oli ulkorakennuksessa - ilmeisen turvallinen ja järkevä ratkaisu kokonaisuuden kannalta ;)
Mutta viikonlopun viettoon - kiitokset kaikille mielenkiintoisista ja ajatuksia herättävistä kommenteista.
(Hyvien asiantuntijoiden kanssa juteltu, mutta riippuu ihan asiantuntijasta se mikä on se "paras ratkaisu" - puu vai betoni, muovi vai luonnonkuitu jne..)
keskustelu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000008665180
Se mikä toimi ennen, ei välttämättä toimi jatkossa.
Muista: peikolla on nimi ja se on I L M A S T O M U U T O S. Nyt kun se on viimein varmistettu asia, niin minä ainakin olen ruvennut ottamaan sen huomioon omissa suunnitelmissani (Ok, jos Golf virta sammuu ja tänne tulee jääkausi ja 1 km jäätä niskaan, niin sen varalle mulla ei ole muuta suunnitelmaa kuin lentolippu Kanarialle. Muuten pyrin huomioimaan tuon)
Vaan harvassapa on ne kollegat mulla, jotka tekee samoin. Joten peilaa saamiasi neuvoja vähän siltäkin kannalta.
Kivasti on taas ekoheko-mielikuvilla ja "perinne" jutuilla menty metsään.
Termex on ihan hyvä materiaali, mutta rakenteiden ei pidä hengittää. Ilmanvaihtokanavat on talon keuhkot.
Höyrynsulkumuovia ei pidä unohtaa pois. Paperit kuuluu Termexin valmistusraaka-aineeksi, ei höyrynsuluiksi.
Itse tykkään Termexistä sen vuoksi, että se ei ole ihan yhtä herkkä rakennusvirheille.
En ymmärrä miksi Termexin valmistaja on ruvennut käyttämään jotain ihme mielikuvia "hengittävistä seinistä". Mielestäni olisi riittänyt, kun olisi ottanut mielikuvaksi "rakennusvirheitä sietävä eriste".
Vaikka käyttäisi muovia, niin hankalahan sitä on 100% pulloksi koskaan saada. Niistä rei'istä fuskaa lämmintä kosteaa sisäilmaa eristeisiin, joka talvisin tiivistyy sinne. Termex kestää nuo mikrovuodot esim. mineraalivillaa paremmin. Eikö tuo olisi riittänyt myyntiargumentiksi? Raketamisessahan pitää soveltaa henkselit-ja-vyö-periaatetta, Mikään ratkaisu ei saa nojata vain yhden jutun toimivuuteen, joka johtaa siihen , että kun tuo kohta brakaa, koko homma pissii.
papereitakaan: "Syynä on rakennusaikaiset virheet (jätetty pohja fillerille) ja kissanluukut on talveksi (noin marrask-maalisk) ajaksi tukittu lattian vetoisuuden vuoksi"
Varsin ikävä tapaus joka osoittaa, että näiden asioiden kanssa ei ole leikkimistä.
Mutta: " miten ainakaan kosteusvauriota ei voi tulla ja vaikka joku vesiputki joskus paukahtaisikin, niin sinnehän se rossipohjaan painuu ja sen kuin vain sitten tiputtaa levyt ja villat pois, vaihtaa kuivat ja elelee taa"
Kuulostaako tutulta?
yhteistoimintaa ei pidä unohtaa.
Taisitpa ehkä sen jo tietääkin. Lievästi alipaineinen ilmanvaihto ohjaa mikro- ja makroilmanvuodotkin kulkemaan enemmän ulkoa sisälle suuntaan, jolloin rakenteisiin tiivistyy vähemmän kosteampaa sisäilmaa kylmänä vuodenaikana.
Ekoilijoiden painovoimainen ilmanvaihto ei kaikkina hetkinä tuota tee.
Diffuusio jonkun paperin läpi ja ilmanvaihto koneellisesti eivät ole mitenkään vaihtoehtoja keskenään. Nehän eivät kilpaile ollenkaan samassa sarjassa.
Uskoisin noiden papereiden toimivan seinässä oikein asennettuna tapettien ja maalien takana kosteusvarmasti, mutta koneelliselle poisto-tuloilmanvaihdolle ei ole nykyrakenteen tiivityksillä toista vaihtoehtoa.
Paperissa arveluttaisi kuitenkin eniten sen elastisuus muoviin verrattuna (tai paremmin elastisuuden puute). Kestääköhän se rungon mahdollisia pikku liikettä vastaavasti kuin tarkoitukseen käytetty muovi.
Siis minä valitsen tuollakin perusteella seinäänkin muovin.
Yläpohjaan ei tulisi sitäkään vertaa mieleen asentaa paperia.
"Lievästi alipaineinen ilmanvaihto ohjaa mikro- ja makroilmanvuodotkin kulkemaan enemmän ulkoa sisälle suuntaan, jolloin rakenteisiin tiivistyy vähemmän kosteampaa sisäilmaa kylmänä vuodenaikana"
Käytännössä sitä tiivistymistä ei tapahdu laisinkaan, koska sisäilma ei rakenteisiin alipaineistetussa talossa vuoda.
Fiksuimmissa systeemeissä alipaineen määrää voidaan säätää (enkä tarkoita ns takkakytkintä, joka heittää käytännössä useimmissa systeemeissä talon hetkeksi ylipaineiseksi tai ainakin paineneutraaliksi)
"Ekoilijoiden painovoimainen ilmanvaihto ei kaikkina hetkinä tuota tee. "
Painovoimaisen ilmanvaihdon suurin ongelma on, että se ei toimi silloin kun sitä eniten tarvitaan eli kesällä ja syksyllä.
"Diffuusio jonkun paperin läpi ja ilmanvaihto koneellisesti eivät ole mitenkään vaihtoehtoja keskenään."
Siltä se silti tuntuu, kun noita eristetehtailijoiden höpinöitä lukee.
Edelleenkään en ymmärrä, miksi kosteuden ja kaasujen pitäisi päästä seinästä läpi ihan tahallaan tehtynä? Ei minkään valtakunnan järkeä hommassa.
"Uskoisin noiden papereiden toimivan seinässä oikein asennettuna tapettien ja maalien takana kosteusvarmasti"
Miksei käyttää muovia, kun se kumminkin on ylivoimainen vaihtoehto noihin nähden?
" mutta koneelliselle poisto-tuloilmanvaihdolle ei ole nykyrakenteen tiivityksillä toista vaihtoehtoa. "
Ilmanvaihto saa olla vaikka läpituuletuksella tehtynä,kunhan minimimäärät per asuinneliö toteutuvat ja lämpötalous on vaatimusten mukainen. RakMakissa asiaan ei muuta kantaa oteta.
"Siis minä valitsen tuollakin perusteella seinäänkin muovin. "
Itse valitsen muovin sen vuoksi, että se päästää vähemmän vesihöyryä läpi kuin paperi.
Termexiä tai muuta selluvillaa voisin aivan hyvin ajatella seiniin pelkästään sen vuoksi, että se antaa sitä vikatoleranssia rakenteeseen. Talo ei ole tuhoutumassa pelkästään sen vuoksi, että joku ääliö sääti IV-koneen ylipaineiseksi tai että muoviin tulikin hupsista kukkuu reikä.
Varsinkin puolitoistakrs talojen yläpohjiin olen suositellut tota puhallettavaa villaa, sehän on teknisesti vaativa rakennekohta. Siellä puhallusvilla on omimillaan ja kosteuskapasiteettiakin hyvä olla olemassa.
siis puhallettavaa SELLUvillaa
kivivillojen kosteuskapasiteetti on nolla oli ne sitten levyä tai puhallettua
tippuu päähän niin kuolee. Oletko sitä vastaan ostanut kypärän?
"Muista: peikolla on nimi ja se on I L M A S T O M U U T O S. Nyt kun se on viimein varmistettu asia, niin minä ainakin olen ruvennut ottamaan sen huomioon omissa suunnitelmissani (Ok, jos Golf virta sammuu ja tänne tulee jääkausi ja 1 km jäätä niskaan, niin sen varalle mulla ei ole muuta suunnitelmaa kuin lentolippu Kanarialle. Muuten pyrin huomioimaan tuon)"
Siis millä tavalla voit varautua ILMASTONMUUTOKSEEN? Hengittämällä vähemmän ettei tule niin paljon hiilidioksidiä vai miten? Onko sulla kokoajan 500 euroa säästötilillä että saat liput kanarialle? Käytä kuule sekin raha lääkityksen korjaamiseen niin päästään helpommalla!
"Vaan harvassapa on ne kollegat mulla, jotka tekee samoin. Joten peilaa saamiasi neuvoja vähän siltäkin kannalta."
Niin varmasti, ei ole montaa kollegaa sulla ei. Peilaan sinun neuvoja ja menen hakeen sitä kaljaa, mutta k-kaupasta, se kun on tuossa lähellä.
ensin lukisi tutkijoiden raportteja miten ilmasto muuttuu Suomessa?
joku "tutkija" sanoo että vesi nousee niin sitte talo 50 metriä korkeiden tolppien varaan. Se toinen "tutkija" sanoi että tulee jääkausi niin 10 metriä villaa seiniin. Kolmas sanoi että lämpötila nousee niin tähän "villa palloon" joka huoneeseen ilmastointikone. Neljäs kertoi että sähkö loppuu niin että kiipeä sinne palloon ja polta se pois, se kun ei sovi maisemakuvaan. Onko SULLA lisää hyviä ideoita?
Minä olen sitte ekana ajamassa Maybachillani ruotsiin jos Venäjä hyökkää suomeen!
niitä on tosi monta. Ne ovat tosi ammattilaisia.
perseessäs
Mistä noin tyhmiä tyyppejä sikiää?
täältä kun aikuiset keskustelee. Äläkä tule häiriköimään.
Vippaskonstit: Puhallin putki kissanluukusta ulos?
Eli pieni kanavapuhallin ja putki keskelle pohjaa ja ulos yhdestä kissanluukusta - onko mitään järkeä? (ei tarvitsisi vedättää putkea talon sisärekneteiden läpi katolle)