Miksi,miksi

tai minulla oli myös huoli neidistäni kun se pienempänä joutui jäämään pidemmäksi aikaa yksin opeteltiin yksin oloa ja meteli oli mitä oli mutta hyvin oppi olemaan yksin. Ja tohon sisäsiisti hommaan ymmärrän ettet kerkee joka hetki katsomaan hauvelisi perään mutta kärsivällisyyttä (voi olla että se on jonkin sortin mielenosoitustakin) ja vapaa-aikana vahdit tarkasti ja huitaiset itsesi ja koirasi ulos kun näyttää et jotain ois ulostautumassa ihan kuin pienen pennun kohdalla, torumaan en lähtis ainakaan kovalla kädellä ainahan saa marmattaa ja kieltää kun saa itse teossa kiinni mut jos liikaa huutelee voi nuorelle koiralle tulla pelko tarpeidensa tekemisestä nähtesi eikä varmaan sitten ulkoillessa tee mitään vaan tulee sit sisälle! meillä opittiin aika vaivatta sisäsiistiksi mutta minulla olikin aikaa seurailla hauvelia. oma neitini leimautui myös minuun silmittömästi ja onhan se selvää sinä olet se äippä/iskä nyt, minäkin huomioin omaani liian kanssa pentuaikana ja miten olisin voinut olla huomioimatta ihanaa palleroa mutta huomasin ajan kuluessa et pentu vähän hätääntyi kun näki et oon lähdössä ja pyrki aina mukaan ja mulla itsellänikin oli todella suuria vaikeuksia haluta jättää kakara yksin kotiin et tämä meni niin kuin molemminpuoliseks mutta päästiin siitä sit yli ja kyllä se pentu oppii ja tajuaa et tulet kyllä takaisin pian. Kaikki koirat on yksilöitä ja oppii eri tahtiin yrität vaan sinnikkäästi jatkaa vahtimista ja palkitsemista kyllä se siitä, äläkä viitsi soimata itseäsi. kaikilla on varmasti jotain vaikeuksia pentuaikana tullu vastaan ja tuntunu toivottomalta mutta kyllä se elämä voittaa ja saat nauttia koirasi seurasta. tee paljon kontakti harjoituksia koirasi kanssa ja varsinkin ulkona omasta kokemuksesta voin sanoa että tehoaa rupeaa seuraamaan liikkeitäsi ja sinua itseäsi tarkemmin, ja ulkona on aina niin paljon kaikkee, hajuja muita koiria, lintuja, ihmisiä, et ei oo ihmekkään että koiraasi kiinnostaa hajut ja äänet näin oli meilläkin mutta kovalla työllä ja opettelulla neiti tietää nyt et jos jotain sanon on toteltava mutta aina niitä sattuu et korvat unohtuu kotiin ei oo meilläkään virheetöntä tämä elämä. Tsemppiä.