Katsoitteko tiistaina MTV 3.
"Olet mitä syöt".
Mielestäni oli vähän liioiteltua laittaa jääkaapin ruuat roskikseen.Olisihan ne voinut antaa jollekkin,joka on langan laiha terve ihminen.Kerta herkuttelu ei maata kaada terapeutillekkaan.
Meidän sukupolvi ei laita ruokaa roskiin,eikä opeta sitä muillekkaan.
"Olet mitä syöt".
Mielestäni oli vähän liioiteltua laittaa jääkaapin ruuat roskikseen.Olisihan ne voinut antaa jollekkin,joka on langan laiha terve ihminen.Kerta herkuttelu ei maata kaada terapeutillekkaan.
Meidän sukupolvi ei laita ruokaa roskiin,eikä opeta sitä muillekkaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kun ei pilaantunutta ruokaa syö tai tarjoile muille.
Mielestäni ruokien roskiin heittämisellä haluttiin herättää ihmiset huomaamaan, että roskaruoka voi olla todella myrkkyä ihmiselle.
Annetaan ohjelman tekijöille hyvän päämäärän vuoksi anteeksi. Dramaattinen esitys havahdutti varmasti monia muitakin kuin ohjelmassa esiintyneen ylipainoisen henkilön.;)
Itsekin toimin vuosia talouspossuna ja söin mieluummin pienet ruoantähteet pöydästä korjatessani kuin heitin ne roskiin. Olihan kotona opetettu kunnioittamaan ruokaa ja sen roskiin heittäminen tuntui suurelta synniltä.
Jossain vaiheessa oivalsin, että ruokien roskiin heittämisestä on vähemmän vahinkoa kuin ylensyömisestä.;)
ei niitä oikeasti laiteta vaan esitetään.
Ei 135kg nainenkaan ollut oikeasti kuurilla,kun jo viikossa olisi ruhosta hävinnyt nesteinä 6kg.
Sehän on viihdeohjelma.
ruuan roskiinheittäminen. En katsonut kyseistä TV:ohjelmaa, mutta pakko asiat on opetella uudelleen, jos aikoo pysyä kiloissaan. Mikään liikunnan määrä ei tunnu olevan riittävä, kun tällä iällä ei enää saa tehokkuutta hienpuristukseen. Rakastan ruokaa ja syön ajankuluksi, iloon ja suruun. Ruuan laadun terveelliseksi olen pääosin muuttanut.
..puolinen asia, meinasin kirjoittaa aisa. Sillä sen mitä syö, se pitäisi myös kuluttaa. Lenkkeillessä tulee nälkä. Ja sitten syödään taas, kun nyt tuli liikuttua. Tärkein asia on se mitä se ruoka pitää sisällään, siis mitä syöt. En tässä nyt intoile enkä halua provosoida. Naposteluruokien tilalle voi ottaa jotain korvikkeeksi, esim. jotain käsillä tehtävää, ettei muista sitä napostelua. Vie ajatukset muualle, ja illalla ennen nukkumaan menoa ei sitten muistakaan tehdä voileipää.
Miten usein onkaan lenkillä tullut päätettyä etten nyt sitten syö kun kotiin pääsen. Vaan se ruokahalu mokoma herää ainakin hetken kuluttua. Ensin jotain pientä ja sitten vähän lisää. Monesti on tullut tankattua ainakin kaksinkertaisena kulutettu energiamäärä. Sitten vaan täytyy lohduttautua sillä että ainakin happivarastotkin täyttyivät ja muuten ulkoilusta tuli hyvä olo ja mieli.
Ehkä tähän sopisi bernsteinilainen ajatus: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.
Liikunnassa itsessään on tarpeeksi monta hyvää puolta. Jostakin kerran luin ihan kehotuksen palkita itseään liikkumisesta ja syödä sen päälle herkkupala (ei tietenkään enempää kuin on kuluttanut). Tiedä häntä, mikä neuvo on oikea ja mikä väärä! Liikkua kuitenkin pitäisi.
Juuri näin olen lankeemuksieni jälkeen itselleni todistellut, että oli se toki parempi kun reippaasti liikuin raikkaassa ulkoilmassa. Vetreydyin kenties vähän ja saatan pysyä parempikuntoisena pidempään. Ainakin hyvän mielen saan ( ja väriä poskiin !!!)
Liikutaan jatkossakin.