Hei
Haluaisin kiinnittää koirienkohteluun huomiota näin eläintenviikkona.
Nykyaikana on kahdenlaisia näyttely "harrastajia": on niitä jotka käyttävät koiria näyttelyissä huvikseen ja harrastuspohjalta, koiran päätehtävä on olla perheenjäsen. Ja on niitä jotka pitävät koiraa vain sen näyttelyominaisuuksien takia, koira elää vain miellyttääkseen tuomareita.
Tämä jälkimmäinen ryhmä näkyy erityiseti piireissä jossa koirat pärjäävät erittäin hyvin ja saavat valio muita tunnustuksia. Taannoin tuli koiraohjelma, jossa englantilainen papillion kasvattaja tahallaan sisäsiitti keskenään koiriaan saadakseen rodun hyvät ulkomuoto piirteet esiin. Tälläinen koirien kohtelu pelkkinä voiton tavoittelun välikappaleina on arveluttavaa ja paheksuttavaa.
Mielestäni tätä ryhmää pitäisi poikotoida näyttelyissä ja halveksua julkisesti. Näyttelyiden pitäisi mielestäni olla hauskaa harrastus toimintaa ja miellyttävää koiran kannalta.
Esimerkkinä mainittakoon että oma mopsini ilmoitti ensimmäisessä match showssaan että hän olisi missä tahansa muualla kuin siellä, joten siihen loppu se harrastus meidän kohdalta. Eikä ole harmittanut yhtään. Leevi on otettu perheenjäseneksi ja seurakoiraksi. Meille on tulossa nyt vauva ja Leevin tarpeet huomioidaan vauvan syntymästä huolimatta. En aio jättää yhtäkään kerjättyä halia antamatta. Koira saa saman kohtelun kuin ennen vauvaa. Vauvan tarpeet tyydytetään siinä missä koiran.
Haluan puuttua myös koiran hankkimiseen ulkomuotoseikkojen ja hetkenmielijohteiden takia. Kaukaasianpaimenkoira ei kuulu kerrostaloon eikä suomenajokoira häkkiin seisomaan metästyskausien välille. Surettaa katsoa välinpitämättömien ihmisten eläimiä. Kerran yksi juoppo toi koiransa mukanaan pubiin. Pubin henkilökunta heitti miehen pihalle, onneksi. Koira ei kuulu meluisaan paikkaan.
Salakuljetuksiin ja pentutehtailijoisen toimintoihin en nyt ota kantaa vaikka siitäkin tulisi varmaan tekstiä sen pari A4..Sanon vaan että se on väärin ja ne ihmiset joutuisivat eri planeetalle. Eläintenpito kieltoon.
Tässä muutama näkökohta koirien elämään. Pitäkää rakkaistanne huolta.
Toivoisin asiallisia mielipiteitä tekstistäni ja muusta koiratoiminnasta kuten jälkitesteistä,toko,aguility (väärin kirjoitettu ) muista koira-aiheisista huolenaiheista.
Haluaisin kiinnittää koirienkohteluun huomiota näin eläintenviikkona.
Nykyaikana on kahdenlaisia näyttely "harrastajia": on niitä jotka käyttävät koiria näyttelyissä huvikseen ja harrastuspohjalta, koiran päätehtävä on olla perheenjäsen. Ja on niitä jotka pitävät koiraa vain sen näyttelyominaisuuksien takia, koira elää vain miellyttääkseen tuomareita.
Tämä jälkimmäinen ryhmä näkyy erityiseti piireissä jossa koirat pärjäävät erittäin hyvin ja saavat valio muita tunnustuksia. Taannoin tuli koiraohjelma, jossa englantilainen papillion kasvattaja tahallaan sisäsiitti keskenään koiriaan saadakseen rodun hyvät ulkomuoto piirteet esiin. Tälläinen koirien kohtelu pelkkinä voiton tavoittelun välikappaleina on arveluttavaa ja paheksuttavaa.
Mielestäni tätä ryhmää pitäisi poikotoida näyttelyissä ja halveksua julkisesti. Näyttelyiden pitäisi mielestäni olla hauskaa harrastus toimintaa ja miellyttävää koiran kannalta.
Esimerkkinä mainittakoon että oma mopsini ilmoitti ensimmäisessä match showssaan että hän olisi missä tahansa muualla kuin siellä, joten siihen loppu se harrastus meidän kohdalta. Eikä ole harmittanut yhtään. Leevi on otettu perheenjäseneksi ja seurakoiraksi. Meille on tulossa nyt vauva ja Leevin tarpeet huomioidaan vauvan syntymästä huolimatta. En aio jättää yhtäkään kerjättyä halia antamatta. Koira saa saman kohtelun kuin ennen vauvaa. Vauvan tarpeet tyydytetään siinä missä koiran.
Haluan puuttua myös koiran hankkimiseen ulkomuotoseikkojen ja hetkenmielijohteiden takia. Kaukaasianpaimenkoira ei kuulu kerrostaloon eikä suomenajokoira häkkiin seisomaan metästyskausien välille. Surettaa katsoa välinpitämättömien ihmisten eläimiä. Kerran yksi juoppo toi koiransa mukanaan pubiin. Pubin henkilökunta heitti miehen pihalle, onneksi. Koira ei kuulu meluisaan paikkaan.
Salakuljetuksiin ja pentutehtailijoisen toimintoihin en nyt ota kantaa vaikka siitäkin tulisi varmaan tekstiä sen pari A4..Sanon vaan että se on väärin ja ne ihmiset joutuisivat eri planeetalle. Eläintenpito kieltoon.
Tässä muutama näkökohta koirien elämään. Pitäkää rakkaistanne huolta.
Toivoisin asiallisia mielipiteitä tekstistäni ja muusta koiratoiminnasta kuten jälkitesteistä,toko,aguility (väärin kirjoitettu ) muista koira-aiheisista huolenaiheista.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Jospa hieman korjailisin noita juttujasi. Omat koirani ovat perheenjäseniä täysivaltaisia sellaisia. Kuitenkin suurin osa koiristani on valioita tai tulossa sellaisiksi, esim Lilli on yhden sertin takana arvosta, Sissi ja Jussi kahden. Muut sitten ovatkin paitsi Tintti, jonka turkki on hieman liian pehmeä.
En ole moraaliltani mitenkään huono vaikka koiriani näyttelyissä esitänkin.
Jos koira näyttää ettei pidä näyttelyistä et vaikka mihin ryhmään tasan omasta mielestäsi kuuluisit, saa siitä näyttelyissä pärjääjää et millään. Koiran täytyy omata se luonteen piirre jotta se iloisena näyttää täältä tullaan, olen maailman komein ja niin pois päin.
Jos luulet niiden koirien vain ja ainoastaan miellyttääkseen tuomareita et pahemmin väärässä voi olla. Tiedätkö minkälaisen työn takana tämä homma on jotta koira miellyttää tuomarin silmää??? Sen koiran kanssa on touhuttu ja touhuttu. Sillä pitää myös olla lihaksia joita ei häkissä tai sohvaperunana saavuteta. Koira on viimeisen päälle treenattu,koulutettu. Sillä ja esittäjällä eli omistajalla on mielettömän lämmin ja luottavainen suhde keskenään, jotta koira suostuu parastaan antamaan kehässä. Myös sen koiran tulee nauttia huomiosta, muutoin ei tule mitään.
Sairas koira ei myöskään pidemmän päälle pärjää kovassa kilpailussa. Luusto ynnä muiden rakennevikojen vuoksi koirat häviävät kehistä ennen avointa luokkaa. Jos pelkkää ulkomuoto ja näyttely koira jalostaa, niin kerro minulle mistä tulevat ne monessa rodussa ne upeat veteraanit kehiin, jotka usein vielä korjaavat koko potin.
Seuraappa ryhmäkehissä vetsku koiria kun näyttelyn BIS veteraani valitaan. Tai sitten rotujensa parhaat RYP kehissä. Sielläkö ne juoksee ne moraaliltaan arveluttavien kasvattajien koirat jotka elävät vain ja ainoastaan tuomareita varten ja joiden ulkomuotoa jalostetaan vain näyttelyitä varten.
Oletko koskaan kuullut sanaa rotumääritelmä? Jokaisella rodulla on omansa. Rotumääritelmä ja terveys, siitä ne näyttely voittajat pääsääntöisesti tulevat.
Ei suinkaan kateuden karvainen mato ole vain puraissut sinua?
Ei kai se koira lakkaa olemasta perheenjäsen siinä kohtaa,kun valioksi tulee.
Show koira on show koira,läheskään kaikista ei siihen ole. Eikä niistä semmoista koskaan tule,jos koiralta puuttuu motivaatio hommaan.
Väkisin ei koiraa voi näyttelyyn viedä,tai viedä toki voi,mutta sijoituksista on ihan turha haaveilla.
Siihen,että koira pärjää tarvitaan niin paljon muutakin,kuin ulkomuoto. Usein saa jopa ulkomuodossa pieniä puutteita anteeksi sillä,että koira nauttii esiintymisestä ja osaa esiintyä.
Oma jo edesmennyt narttuni oli hyvä esimerkki tästä. Kehän ulkopuolella ihan ok peruskoira,muttei nyt mitenkään ihmeellinen.Kehään kun pääsi niin ryhti nousi ja asenne oli selvästi koiralla se,että MINÄ olen täällä nyt,katsokaa kaikki. Monta kertaa voitettiin rakenteellisesti parempia koiria ihan vaan esiintymisellä.
Silti vanhus oli loppuun asti perheenjäsen,vaikka näyttelyissä käytiinkin ahkerasti. Se ei mitenkään sen perhekoiran asemaa horjuttanut.
Viimeisen kerran oli kehässä 12 vuotiaana ja nautti olostaan,sitten jäi "eläkkeelle" ja kiukutteli lopun ikänsä aina kun muitten kanssa lähdettiin ja hän ei päässyt.
Samoin on nykyisten koiruuksien kanssa,huvikseni en viitsi harrastaa,eli ilmoitella sellaisia koiria,joista tiedän ettei mitään mahdollisuuksia ole. Silti meillä koirat on ihan normaaleja perhekoiria,paitsi,että niitä hoidetaan ja niitten kunnosta huolehditaan ehkä hiukan tarkemmin,kuin keskimäärin kotikoirilla.
Kyllä minä väitän,että suurin osa huonosti kohdelluista koirista löytyy jostain muualta,kuin aktiiviharrastajilta.
Koiran ja omistajan suhteen pitää olla kunnossa,jos on aikomus pärjätä,muuten ei hommasta tule yhtään mitään.
Kyllä on kahdenlaisia kasvattajia tai koiran
omistajia kun "harrastavat" näyttelyitä.
Koiraa kyllä kovakouraisesti käsitellään ja on
täys kiukku päällä kun kasvatti ei ollutkaan
ROP tai RYP !!Siinä kuulee sillä kertaa voittanutkin "rakistaan" haukku ryöpyjen kera Tuomarista puhumattakaan eli mitkä arpajaiset olivat taas menossa.Inhottavaa katseltavaa ja silti ollaan niiiiiiiiiiiiiiiin hyvän kasvattajan maineessa.
toinen ei. Jos kasvattajalta pääsääntöisesti tulee hyviä terveitä koiria, on hän hyvä kasvattaja, vaikka käytös olisi sitten mitä tahansa muiden mielestä. Kasvattajan käytös ei tee hänestä huonoa kasvattajaa, eikä hänen koiristan rodullisesti huonoja.
Niin jos tulee hyviä ,terveitä ? kellään ei tule pääsääntöisesti ?.Sairastasukua kun voi löytyä jo esivanhemmista .Kiitos kennelliiton jalostusnetin.
Hyvä kohtelu näyttelykoiraa kohtaan on minusta
kyllä aiheellista jo ROTUA kohtaan.
Huono käytös kasvattajalta kanssakilpailijoita kohtaan on todella hirveää kehänlaidalla
hyvä käytöskin kuuluu osana kasvattajan työhön,esimerkkinä uusille rodun harrastajille varsinkin.
mutta käytöksen perusteella ei pidä yleistää. Jos ihminen vaikka kasvattajakin on huono käytöksinen , ei se hänen koiristaan tee huonoja. Kukaan jos ostaa koiran tai käy astuttamassa huonokäytöksisen kasvattajan luona, ei tarkoita sitä että samaan kauppaan kuuluu liitto kasvattajan tai omistajan kanssa.
Itsekkään en pidä huonosti käyttäytyvistä kasvattajista, mutta pidän heidän hyvistä koiristaan.
On täysi mahdottomuus jotta jokainen koira olisi terve, mutta sen sairaampia ei huonokäytöksisen kasvattajan koirat ole kuin hyväkäytöksisenkään.
Kyse olikin siitä että molempia löytyy :koiriaan
hyvin kohtelevia ja huonosti kohtelevia.
Senhän nyt JOKAINEN näyttelyissä monesti olleena tietää tai jos kulkee vain laput silmillä ?
Eikä sen terveempiä näillä "Suurilla" kasvattajilla ole , ulkomuotohan on heille tärkein sekä ROPit & RYPit !!
Rodunomaisesta varmaan kaikki pitää jotka nlyä
harrastaa luulisin .
sekä Rop:ja ja Ryp.jä keräilevät kuten kasvattaja luokka voittoja. Vaikka miten kulkisi laput silmillä avaapa koiramme lehdestä vuoden näyttelykoira kilpailu sivu.Siellä todella hyviä kenneleitä löytyy ja hyvien kasvattajien koiria. Nämä ns. nyt kovin täällä morkatut kasvattajat kasvatteineen käyvät ulkomaillakin tasaista tahtia ja sijoittuvat erittäin korkealle jopa rotujen erkkareissa rotujen kotimaassa. Hattua sellaisille täytyy nostaa. Samalla he vievät Suomi koirien hyvää tasoa eri roduissa kiitettävästi eteenpäin. Heidän kasvattejaan jonotetaan ympäri maailmaa, joten mitä väärää siinä on. Tottakai he himoitsevat ROP ja RYP sijoituksia.
Edelleen perään sitä monessa roduissa näiden kasvattajien koirat täyttävät Pevisa määräykset, omaavat oikean luonteen, upean ulkomuodon rotumääritelmään nähden. Kaikki muu mitä tulee on kateellisten ihmisten ja asioista tietämättömien vaahtoilua. Harva meistä yltää noin korkealle tasolle. Yleensä näiltä pärjääviltä on tulossa omien kasvattien joukosta aina uusia lupauksia.
jos ostaa upean koiran ja voittaa voittamisen jälkeen sillä koirallaan, ei tee omistajasta suurta kasvattajaa, mutta se että pystyy itsekkin saamaan aikaan ulkomuodollisesti terveitä rodun huippuyksilöitä, niin se tekee suuren kasvattajan.
Hattua voi todella joillekkin hyville kasvattajille nostaa .Mutta ,mutta tosi ikäviä
asioita tiedän kasvattajan tavoista viedä
koiriaan eteen päin ,siinä ei ole mitään hatun nosto paikkaa.Olemme eri rodun harrastajia joten
kaikissa ei vain toimita niinkuin Griffoneissa.
Saat olla rotusi harrastajista/kasvattajista tyytyväinen.
" Moni kakku päältä kaunis "!
En ole kateellinen enkä tietämätön.
vaan kun jotkut osaa voittaa tyylikkäästi nostamatta itseään taivaisiin ja menemättä ihan sekaisin ja jotkut osaavat myöskin hävitä voittajalle tyylikkäästi onnitellen päivän menestyksestä!!
No minä luulen ainakin ettei se sairaskoira kovin pitkälle näyttelyissä pääse. Ja kyllä näyttelykoirassa pitää olla muutakin kuin kaunis rodunomainen ulkomuoto, pitää olla myös rodunomainen luonne ja jos koira on sairas niin kyllä se näkyy luonteessakin.
Itse en ole "suuri" kasvattaja, mutta kasvattaja kuitenkin ja tärkeintä minulle koirissani on ensin
terveys, hyvä luonne ja sitten kaunis rodunomainen kokonaisuus. ROPit, RYPit ja BISSitkin ova kyllä tervettulleita.
osa porukasta ei ilmeisesti ymmärtäny pointtia..
niinkuin laitoin jo huonoja koiran omistajia eli niitä jotka sisäsiittävät koiria saadakseen rodun hyvät ominaisuudet pysymään suvussa ja niitä jotka tekevät koiran kanssa töitä pelkästään näyttely tulosten takia..tätä näkee joka näyttelyssä, tvssä ja myös kun kyselee kenneleiltä
sitten on niitä omistajia joilla koirat käyvät näyttelyissä ja pärjäävät, mutta tulokset saadaan koiran omasta tahdosta omilla ehdoilla eli koira nauttii työstään ja koiraa pidetään arvossa vaikka se ei menestyisikään..nostin valioarvon esille vain korostaakseni pointtiani, mutta eräät kaivoivat hernepyssynsä esiin vähemmästäkin..
toinen pointti oli siinä että miksi esimerkiksi jotkut kasvattajat pitävät ns korva vikaista (korvat väärässä asennossa) olevaa koiraa vähenpi arvoisena kuin toista jolla korvat on oikein..kaverini koiran tuomari kehotti liimaamaan eli teippaamaan koiran korvat..tämä on myös suomen kennelliiton mielestä väärin, koska koiran ulkopuolinen muuttaminen pysyvästi on rikos..ei koiraa saa viedä ns kauneusleikkauksiin..tuomari oli siis suorastaan ääliö.
puhuessani omasta koirasta mainitsin että Leevi ei tykännyt olla kehässä..en pakottanut pärjäämään enkä tykkäämään..sinne ei sillon vaan mennä vaan keksitään muuta jäynää yhdessä.. on myös niitä ihmisiä jotka luulevat että koiran voi pakottaa kehään..ja totta se näkyy tuloksissa..
toivoin asiallisia tekstejä..osa vaan tuntuu lukevan tekstit aika hutiloiden..kysyä saa ja pitää jos ei ymmärrä..hyökkäys ei ole aina paras puolustus..ja vastauksista päätellen osuin arkaan paikkaan..näyttelyiden arvosteleminen on harrastajille ilmeisen kova pala suorastaan tabu..keskustelkaamme sivistyneesti hyvistä ja huonoista puolista näyttelyharrastuksesta..
ja nyt ettei vaan taas aleta tappelee..
en missään nimessä sanonut että kannattaa siittää korva vikaista tai muuten vikaista koiraa..sanoin vaan että niitä voi ja pitää rakastaa samanarvoisesti kun rotunsa parasta valioyksilöä ja maailman voittajaa..sekarotunen koira on samanarvoinen kuin rotu..koiran luonne sen määrää..
kanssasi samaa mieltä. Kaikki koirat ovat rakkauden arvoisia ja ennenkaikkea hyvän kohtelun.
ei ole kirurgiaa vähimmässäkään määrin. Taidat olla kovasti kypsymätön ja nuori vielä. sinulla on pitkä tie edessäsi. Itsekkin olin hyvin ideologinen nuorena.
Kukaan sinua ei syyllistänyt siitä omasta koirastasi haluat vain nähdä asiat niin. Koiralla on joko se jokin että tahtoo olla esillä tai sitten ei. Se ei ei tule oikeasti koskaan pärjäämään pidemmän päälle kehissä, koska ei yksinkertaisesti halua esiintyä.
Ja jos rodustani olisi jokin oleelisesti tärkeä seikka katoamassa niin kyllä minäkin tekisin niin kauan kuin sitä katoavaa asiaa on saatavilla, tekisin erittäin vahvan sisäsiittoisen pentueen. Mutta niitä sisäsiitos juttuja ei koskaan saa käyttää kuin erittäin kokenut kasvattaja, joka tasan tarkkan tietää mitä on tekemässä, ja jatkojalostus täysin ulkosiitoksessa on ennalta mietitty tarkkaan. Myös sellaisen sisäsiitos pentueen pennut eivät mene myyntiin, vaan yleensä jollain keinoin jaetaan eri kasvattajille. Jos pentuihin tulee vika, ne myydään ilman papereita vaikka rekattuja ovatkin, ja tullaan steriloimaan.
Näin tekevät vieläkin rotuaan rakastavat pitkänlinjan kasvattajat ääri tapauksessa.
Tiukka sisäsiitos no HUH ,HUH !
Kuulostaa aika hirveältä kun siitä pitäisi
pyrkiä pois.Onko kyse kovanlinjan kasvattajan käytännöstä ?
varmaan joo,mutta taitavasti käytettynä ihan toimiva tapa.
Sisäsiitosta ei pitäisi aivan ehdottomasti tuomita.Sillä on saatu paljon hyvääkin aikaan.
Kokemattomien ja omaan napaansa tuijottavien kasvattajien käyttämänä on kyllä aivan katastrofi.
Olen kerran sen tehnyt aikoja sitten. Tilanne oli mielestäni erittäin vakava ja halusin nähdä itse, mitä käyttämäni linja ehkä pahimmillaan pitää sisällään. Oli muitakin syitä joita en nyt tässä sen enempää lähde spekuloimaan. Pentuja syntyi neljä. kaksi narttua ja kaksi urosta. Itse jätin uroksen kotiin ja toinen nartuista meni toiselle kasvattajalle. Kaksi annettiin ilman papereita lemmikeiksi.
Uros jonka jätin kotiin eli hiukan vaille 18 vuotiaaksi. Sitä käytettiin jalostukseen tasan kolme kertaa. Ensimmäinen kerta uroksen ollessa lähes 16 vuotias. Vasta silloin oli sellainen narttu jolle halusin sitä käyttää. Uros oli terve silmistään ja luustoltaan, rakenne oli ideaali.
Sillä nartulla ei tehty koskaan pentuja, jäi auton alle vuoden ikäisenä.
sen yhdistelmän sukusiitos kerroin on noin 16,5%
mitä mahdoitkaan sillä tarkoittaa, sillä tuo kommenttisi ei perustu mihinkään!!
No ainakin meillä "ässä" ja Bubba olivat ihan kunnon perheenjäseniä, vaikka ässälle niitä titteleitä kertyikin elämänsä aikana enempi kuin yksi. Ja vaikka Bubbasta tulikin vain Fin MVA, niin se ei ollut yhtään sen alempiarvoisessa asemassa, kuin toinenkaan! Muutoinkiin meillä on kaikki koiruudet ihan samassa arvossa huolimatta siitä, ovatko pärjänneet näyttelyissä vaiko eivät, kun tähän sakkiin mahtuu sellaisiakin, jotka joistain syistä eivät milloinkaan ole kehää olleet kiertämässä....ei edes niitä mätsäreitä!!
Ja mitä taas niihin ns. korvavikaisiin jne. tulee, niin onhan se nyt ihan päivän selvää että kasvattaja tavallaan luokittelee ne kakkoseen, koska eivät vastaa niiltä kaikilta osin sitä tarkoitusperää. Vaan jos aatellaan ihan koiria koirina, niin taatustikaan ei siinä mielessä laske
sellaisen koiran arvo koirana! Mutta näyttelyissä sellainen ei menesty!!
Minusta nyt tuntuu, että olet oikeasti "pikkulikka" nimimerkkisi mukaan. Sori.
Ethän sinä edes pysty pakottamaan koiraasi "pärjäämään" kyllä ne on tuomarit jotka siitä pärjäämisestä kehässä päättävät, vaikka juoksisit jokanäyttelyssä jos koirasi ei ole tuomarin mielestä kaunis rodunedustaja,niin ette pärjää.
Mitenkä tuo Leevi "kertoi/ilmaisi" ettei tykännyt olla kehässä, va olitko kenties sinä joka siellä ei tykännyt olla ?
ja tosiasia on ,että vauvan tulo muuttaa koko perheen elämän, myös sen koiran. Vauva ensin sit muut.
Vai että mätsärissä oikein ilmoitti HÄN. No ei se kuules nyt ihan noin mene todellakaan, sillä jos sulla itellä ei ole ollut tarpeeksi aktiviteettia totuttaa sitä koiraa kehäkäyttäytymiseen, niin se syy on ihan totaalisesti siinä! Katsos kun näyttelykoiraksi ei yksikään pentu synny, vaan opetetaan! Yksikään ei ole seppä syntyessään, ei koira, kuin ei myöskään sen esittäjä! Monasti huono esittäjä, jolla ei ole mitään käsitystä itselläänkään siitä kehäkäyttäytymisestä ja ylipäätään koiran esittämisestä, pilaa hyvän koiran hyvinkin rattoisasti, kun taas kokeneempi esittäjä saa siitä kokemattomammastakin koirasta ne sen parhaat puolet esiin kyllä!!
Toki voi johtua myös esittäjästä, että ei niin sanotusti viihtynyt kentällä, mutta kyllä se on paljon koirastakin kiinni. Ei kaikista koirista tule näyttelykoiraa vaikka kuinka treenataan.
Kaikkien koirien luonne ei vaan kestä sitä hommaa vaikka kuinka yrität opettaa...
toiset kun ovat sitten taas niin omassa elementissään siellä kentällä.
paremmin omaani pitempiaikaisella kokemuksella tiedät, eikö vain!?
ei todellakaan riitä siihen, että alan sinun kanssasi tästä asiasta väittelemään sen enempää.
Minä vain en usko siihen että kaikista koirista on näyttelykehiin. Kyllä opettamalla saa koiran tekemään mitä pyydät mutta nauttiiko koira todella siitä? Saako koira olla omassa elementissään vai tekeekö se vaan mitä sille on opetettu, uskon vahvasti, että tämä asia on myös rotukohtainen. Tiettyjen rotujen (ja tietyt yksilöt)mielyttämistarve on korkealla, se nauttii siitä että sitä ohjataan ja käsketään.
Toki voin olla väärässä mutta tämähän on keskutelupalsta joten voit oikaista väärät ajatukseni, oikealla perustetulla faktalla.
no mun ensimmäisen koiran molemmat vanhemmat oli joitain valioita.
sen eka omistaja oli erityisen mielistynyt rotuun, ja ilmaisikin tunteensa ulkomailla olleensa eräälle kasvattajalle.
Tällä kasvattajalla oli silloin ollut yksi koira tiineenä ja tätä tää eka omistaja oli ihaillut. Kasvattaja sit oli päättäny yllättää tämän emännän ja lähetti koiran rajan yli tänne, väärillä papereilla, koska kasvattaja halusi koiran seurakoiraksi, eikä mihinkään näyttelyihin.
Eli tällaisiakin tapauksia löytyy, joskin taitaa olla aika harvinaista.