Koira alkaa uikuttamaan AINA,jos käyn yöllä vessassa,kun se seuraa olohuoneeseen,ja sitten jää siihen olkkariin ulvomaan ja uikuttamaan...Käsken olemaan hiljaa,on hetki ja sitten alkaa taas... Mitä tehdä?! Pentu melkee 8 viikkoa... Tottunut kuitenkin olemaan yksin toisessa huoneessa,yksin.
Miten on muuten paras tapa opettaa pentua olemaan hiljaa... En muista mistä luin,mutta sanottiin että pentu pitää eka opettaa haukkumaan käskystä ja sitten vasta voi opettaa olemaan hiljaa... Onko mahollista?! Kun en halua että koirani tulevaisuudessa haukkuu koskaan...
Miten on muuten paras tapa opettaa pentua olemaan hiljaa... En muista mistä luin,mutta sanottiin että pentu pitää eka opettaa haukkumaan käskystä ja sitten vasta voi opettaa olemaan hiljaa... Onko mahollista?! Kun en halua että koirani tulevaisuudessa haukkuu koskaan...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ota koiralta luulot pois ja näytä kuka on talon isäntä. Auttaa varmasti, koska pentusi on juuri siinä iässä missä koulutus pitää aloittaa. Eikä liian hennolla kädellä!
Et huomioi pentua mitenkään kun se uikuttaa. Yksinkertaista... Et katso sitä päin, et puhu sille, olet niinkuin sitä ei olisikaan. Sama pätee siihen, jos pentu alkaa ulista yksin kotiin jäätyään. Sisälle ei pidä mennä jos pentu ulisee. Sen uikutuksen tarkoitus on kiinnittää huomiosi, ja jos sanot sille jotain (vaikkakin koittaisitkin kieltää sitä), niin sen tavoite on saavutettu ja se vain vahvistaa toimintaa eli tässä tapauksessa sitä uikutusta.
Sehän on vielä ihan vauva! Tottakai se vinkuu sinun perään, sinä olet sille mahtava, uljas suojelija, Lauman Johtaja. Tee pennun kanssa niin että menet toiseen huoneeseen tai ulos pariksi sekunniksi ja tulet takaisin.Tee muutamaan otteeseen ja aina kun pentu on hiljaa kehu tullessasi takaisin.Pidennä aikaa pikkuhiljaa ja muista kehut aina kun se tekee oikein. Vähitellen se oppii että vaikka lähdet, niin tulet aina takaisin.Ja ettei vinkumisesta ole hyötyä. Ja jos se tosiaan vaikenee hetkeksi kun komennat sitä, muista kehua ja hyvitellä sitä!
Olkoon vain vauva... Mitä pienempänä noita juttuja opettaa, sen helpompaa se on. Ja kehumaan en menis, vaikka koira käskystä hiljenis tollasessa tilanteessa. Mistä sitä tietää, mitä siellä koiran päässä liikkuu sillon kun sitä kehut... Niin no, mähän en edes kieltäis koiraa vinkumasta. Toi koiran järjenjuoksu on siitä mielenkiintoista että monet koirat tekee pahojaan, jotta ne sais perheen kotiin. Ne ottaa mielellään jopa selkäänsä! Pääasia on, että koira huomataan (vaikkakin selkään antamalla ja huutamalla) ja kieltäminen, komentaminen, katsominen, koskeminen ja kehuminen on huomaamista...
Tolla hmm:n kuvaamalla harjoittelulla ei olis meikäläinenkään päässyt koskaan töihin... Mä tekisin niin, että koira jätetään kotiin, tai sitten toiseen huoneeseen (meillä koira oli häkissä), itse mennään pois koiran luota. Jos koira ulisee, niin uliskoon. 8-viikkoinen pentu ei kauan jaksa huutaa, joten jossain vaiheessa se väsyy ja hiljenee. Silloin mennään koiran luo ja päästetään se pois huoneesta, leikitään sen kanssa jne. Mutta ei missään nimessä huomioida koiraa, kun se vinkuu. Vaikka se metelöisi pari tuntia!
Pieni on pentusi. Et voi kyllä sanoa, että se on TOTTUNUT olemaan yksin. Sitä pelottaa ja se haluaa seuraa. Turha siinä on kovasti komentaa hiljaiseksi ja käyttää kovia otteita. Jätä makuuhuoneesi ovi auki ja laita joku levyeste, että pentu näkee sinut ja tietää missä olet. Sieltä sitten huutelet että panehan nukkumaan. Itselläni on juuri samanikäinen pentu ja toisinaan sekin kiljuu vessareissulla perääni yöllä. En kiinnitä siihen huomiota ja toimin em. tavalla. Ei se kauaa viitsi kiljua.
Hirvittävän vaatimuksen olet koirallesi asettanut kun se ei saisi toimia luontaisella tavallaan ja KOSKAAN haukkua!
Kukin hoitaa tietysti pentunsa omalla tavallaan, mutta sanonpa nyt miten meillä asia hoidettiin.
Pentu nukkui ensimmäiset yönsa sängyn vieressä, jossa sitä oli helppo silitellä, kun sille iski ikävä emoa.
Kyllä se pentu siitä sitten lakkasi hyvinkin nopeasti uikuttamasta ja etsi myöhemmin itselleen mukavamman
paikan nukkua.
Oma mielipiteeni tuossa tilanteessa kaikenlaiseen kieltämiseen, moittimiseen ja kurittamiseen on
ehdottoman kielteinen. Pentuhan on siinä tilanteessa vähän kuin vauva. Et kai sinä vauvallekaan alkaisi
rääkyä, että hiljaa kakara! Ja sitten niskasta kiinni ja vähän ravistellaan niin kyllä se siitä hiljenee...
Tarkoituksen mukainen kurittaminen OIKEISSA paikoissa koiran kasvatuksessa on kyllä paikallaan.