Kaipailit lukuja. Ilmeisesti olet itse aika saamaton DI, jos et niitä itse saa kaivettua esiin.
Mutta Älvsbytalo näyttää ainakin käyttäneen 120 millistä rankaa ulkoseinässä. Villaa on ollut 120 milliä tietysti myös eikä puhettakaan mistään ristiinkoolauksista.
Ihan vertailutiedoksi teille pikku tuulipukuset, jotka olette hehkutelleen Älvärinne ruotsalaista "lämpimyyttä", että lämpimyys on käytännössä nykyään suoraan verrannollinen villakerroksen paksuuteen. Suurelementtitalo on aivan yhtä tiivis kuin Älvärinne. Suomalaisessa suurelementti talossa on nykyään tyypillisesti 170-225 milliä villaa. Suomalaisessa tyypillisessä talossa on siten vähintään 40, mutta jopa 2 kertaa enemmän lämmöneristeitä esim. seinissä! On aivan selvä homma, mikä talo se energiakilpailussa vetää pidemmän korren. Suomi voittaa Älvärin 10-0.
Precut-taloissa on lisäksi ristiinkoolaukset, mikä vähentää kylmäsillat minimiin. Eipä ihme, että se Älväri on kesäisin kuuma. Eihän sitä ole kunnolla edes eristetty!
Mutta Älvsbytalo näyttää ainakin käyttäneen 120 millistä rankaa ulkoseinässä. Villaa on ollut 120 milliä tietysti myös eikä puhettakaan mistään ristiinkoolauksista.
Ihan vertailutiedoksi teille pikku tuulipukuset, jotka olette hehkutelleen Älvärinne ruotsalaista "lämpimyyttä", että lämpimyys on käytännössä nykyään suoraan verrannollinen villakerroksen paksuuteen. Suurelementtitalo on aivan yhtä tiivis kuin Älvärinne. Suomalaisessa suurelementti talossa on nykyään tyypillisesti 170-225 milliä villaa. Suomalaisessa tyypillisessä talossa on siten vähintään 40, mutta jopa 2 kertaa enemmän lämmöneristeitä esim. seinissä! On aivan selvä homma, mikä talo se energiakilpailussa vetää pidemmän korren. Suomi voittaa Älvärin 10-0.
Precut-taloissa on lisäksi ristiinkoolaukset, mikä vähentää kylmäsillat minimiin. Eipä ihme, että se Älväri on kesäisin kuuma. Eihän sitä ole kunnolla edes eristetty!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Siis piti olla "40% enemmän villaa"
Olet pihalla...
Mulla on kymppivuotias Älvbyhys, jossa on seuraava seinärakenne;
villaa 95 120mm
pystyrunko 45x120mm
vaakarunko 34x95mm
Älväri tuskin jättää käyttämättä mahdollisuuden säästää tossakin pari kruunua, kun se laittaa vaakarungon ulos.
Ikävä juttu ostajalle vaan, vaakarunko sisäpuolella olisi tuottanut kivat kiinnityspisteet listoille ja erilaisille ripustuksille.
sisäverhouslevyn kiinnityksessä.
Katselin sitä ruotsalaista talopakettivertailua johon joku laittoi linkin tuolla aiemmin(taisi olla RakMak). Mielenkiintoista että ruotsalaisilla on eristyspaksuudet pienimmilläänkin 230mm seinissä. Suomalaisillatalopaketeilla ei taida vakiona olla missään edes tuota(?).
Eikö Elvaria lasketakaan enää ruåtsalaistaloksi?
No eihän se Volvokaan enää ruotsalainen auto merkki ole
"villaa 95 120mm
pystyrunko 45x120mm
vaakarunko 34x95mm "
Hmm onko tuo 34x95 ulkopuolella kantillaan vaaka-asentoon naulattuna ? Tuota lautaa käytetään rakennusaikaiseen tuentaan täällä suomessa. Vaikuttaa aika heppoiselta rakenteelta noin yleisestikkin. Esim kastellin seinärakenne on 13mm sisäverhouslevy -> 45mm vaakakoolaus villa -> 150mm runko villa -> tuulensuojalevy 9mm -> 50x25 koolaus -> 100x25 koolaus -> ulkovehouslauta/paneli. Eli ristiinkoolauksia on useampia = runkojäykkyys kasvaa. Natiseeko runko kovassa tuulessa ?
Ruotsalaisista vähiten olikin älvärillä, mutta onko suomalaisilla vakiona edes tuota?
Ei se pelkkä eristeen paksuus autuaaksi tee. Pitää tietää myös, millainen itse seinärakenne on ja mitä eristettä se on. Fiksumpaa kuin vertailla eristevahvuuksia, on laskea seinälle lämpöarvo ja vertailla niitä.
Aika iso merkitys vaipan lämpimyyteen on muuten tuulensuojalevyllä.
ehkä vieläkin oikeampi tapa on miettiä rakennusta kokoaisuutena. Seinät, yläpohja, alapohja sekä ikkunat ja ovet.
Tietääkös kukaan näiden rakenneosien paksuutta kyseisessä talopaketissa tai peräti U-arvoja.
Linkki vertailuun löytyi jostain keskustelusta tällä palstalla. Itselläni ei ole linkkiä kun tallensin sen tiedoston. Nimeltään se on 222.pdf ja ruotsinkielinen. Haku voisi auttaa.
En niinkään ollut kiinnostunut älväristä vaan katsoin muiden ruotsalaisten talofirmojen eritepaksuuksia. Jäi mieleen että jossakin talossa oli sekä sisä että ulkopuolella vaakakoolaus ja eristepaksuus oli 260mm. Yläpohjassa ei kuitenkaan ollut kuin 360mm.
löytyihän se
http://www.infra.kth.se/BYFA/publikationer/examensarbet en/2003/222.pdf
Kunhan nyt v*ttuillakseni vastasin tuolla nimimerkillä rakins:lle :)
Näinhän nuo pätevyydet tällä palstalla muutenkin kuitataan.
Ai villaa 120 mm... noooh, saat uuden arvauksen.
Luulitko tietäväsi vai arvailetko?
Hanki elämä, oikeesti!
Kuten muissakin hänen jutuissaan, aivan älyttömiä ja tietämättömyytä säteileviä kirjoitiksia. Tämä ehkä nyt sitten riitti vihdoinkin saamaan jees-miehetkin ymmärtämään että tietoahan tällä RakMakilla ei ole koko aikana ollut.