merkille,että höylähirsimökkini seinähirret ovat kaikki samate päin,eli tyvet on kaikki samassa nurkassa ja latvat on toisessa,eikös tyven ja latvan pitäs vuorotella,jotta puun eläminen olis tasaista seinän jokaisessa kohdassa,onhan tyvi ja latvapuulla iso ero kovuudessa,jonka olen huomannut myös laskeentumisessa.
Olen pannut
las
112464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mutta käytännössä teollisessa sarjatuotannossa ei ole aikaa/mahdollisuutta käännellä niitä hirsiä vuoronperään.Ne laitetaan aina nipusta nippuun ja seuraavaan työvaiheeseen.
Lajittelu voidaan haluttaessa tehdä mutta silloin työhön tulee yksi uusi työvaihe joka pitää laskuttaa erikseen.
Jos mökin muoto sen mahdollistaa niin pystytysvaiheessa niitä on melko helppo käännellä.
pannut merkille,että mökkini hirret kantavat nurkista,seinästä ulos tulevissa nurkanpäissä,ei ole kätetty laskeetumisvaraa,ilimankos on tupa vähän niinku holotna.
kysymyksessä koneella tehty,eihän kone ymmärrä laskeentumisvarasta mitään,eikä taida sen käyttäjäkään ymmärtää.En ole vielä ikinä nähnyt koneella tehdyn mökin nurkanpäissä laskeentumisvaraa,joka on erittäin tärkeä hirren laskeutumisen kannalta erilaisissa kosteusolosuhteissa.Käsin tehdyissä on asia pääsääntöisesti huomioitu.
Mitä laskeutumisvaraa siellä päässä pitää olla? eikös se laskeutumisvara ole sitä kun salvos tehdään vähän isoksi.Pitääkö hulaksessakin olla vielä jotakin ihmellistä?
Pitkillä nurkilla varustetussa (=ns. normaalissa)hirsitalossa hirret jatkuvat nurkissa ulkoilmaan siten että joka puolella niitä hirrenpäitä on ulkoilmaa. Tästä seuraa se, että hirren nurkkien kosteusprosentti on korkeampi ja puu on siten enemmän turvoksissa, kun taas lämpimän seinän osalta lämmin huoneilma kuivattaa hirttä. Jos tätä ei ole mitenkään huomioitu hirren muodossa, voi nuo nurkat jäädä kantamaan ja tällöinhän itse huoneen seinä nurkan läheltä tai nurkkasalvos on horo.
Käsin veistäessä tilanne huomioidaan siten, että nurkassa ulos jäävä hirren pää veistetään matalammaksi kuin lämpimän seinän kohdalla oleva hirren osa. Ainakin kun kunnolla tehdään.
varten että tiivistää sen millin joka nurkka voi kantaa ja muodostaa rakoa seiniin.
Suuremmat kantovirheet tulee kattotuoleista, ikkunoista ja ovista sekä hormin läpimenosta.
Useinkaan varatut painumisvarat ei riitä vaan pientä kantamista joutuu viilaamaan pois jälkikäteen.
tiivistelämpimässä osassa hirttä, mut ei kylmässä, niin ei pitäis pitkistä nurkista kantaa. Oikeaan kosteuteen kuivattu hirsi ei montaa milliä laskeennu. En ole koneella tehdyissä hirsikehikoissa huomannut tuota ongelmaa. Käsinveistetyt tehdään yleensä tuoreesta hirrestä jolloin tuon asian kanssa voi olla ongelmia, ja nurkat taatusti harvat!!!!!
täyttää koko varaus ja ylimääräinen leikataan hirttämyöten pois,kymmeniä taloja veistänyt vanha hirsitimpuri sanoi ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä,"että talo pitää aina timprata tuoreesta ja kun se kuivahtanut,se nostetaan rakennuspaikalla,kuivuminen on avannut nukkiin juuri sopivasti tilaa villalle ja nurkka saadaan tilkittyä tiiviiksi".Siis,jos nurkka on liian tivis, se jää harvaksi,koska sinne ei sovi villaa.
että jos on esim.200mm seinähirren vahvuus,niin eristeen leveys on oltava vähintään 180mm varauksessa ja nurkassa 200mm,siis läpi nurkan.Seinäpaksuudella ei ole mitään merkitystä jos eriste on liian kapea varauksessa ja nurkassa,sillä puu on elävä materiaali,vaikka saumat on tiviin näköset,jossain olosuhteessa sauma aukeaa esimm.0.1mm ja jos eristettä ei ole välissä,tai siis se on liian kapea, niin silloin siinä on kylmä sauma ja kovalla pakkasella/tuulella sen kyllä viimeistään huomaa.
No eihän sitä ole laskeutumisvaraanurkan sisäpuolellakaan, ns. varsinaisella seinälläkään.
Ja sen minkä se hirsi turpoaa on kyllä hyvin vähäistä, osataanhan sitä sentään kait vielä hirsitaloon räystäät rakentaa.
Niitä ostaa kaikki. Ei haittaa vaikka seinistä tuuleekin. Pääasia,että koneella on tehy. Niinkun naapurinkin horo.